BALTIRAIL. HELSINKI - TALLINNA kAKSOISKAUPUGIN EDISTÄJÄNÄ BALTIRAIL HELSINKI - TALLINNA kAKSOISKAUPUGIN EDISTÄJÄNÄ - Yhteistyötä eri tasoilla ja organisaatioissa Rail Baltica rautatieseminaari Tallinna 22.05.2008 Martti Asunmaa ”kaksoiskaupunkiagentti” Baltirail ry:n puheenjohtaja

BALTIRAIL tarkoittaa esityksessä Rail Baltica rautatieyhteyttä Baltirail ry-nimistä yhdistystä

PYHÄ KOLMINAISUUS - Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki - Helsinki-Tallinna rautatietunneli - Rail Baltica rautatie Tarvitsevat toisiaan Tukevat toisiaan * toiminnallisesti * taloudellisesti

HELSINGISTÄ ja TALLINNASTA VOI MUODOSTUA todellinen KAKSOISKAUPUNKI vain nopealla, edullisella JOUKKOLIIKENNEYHTEYDELLÄ = Helsinki- Tallinna rautatietunnelilla

RAUTATIETUNNELI on taloudellisesti mahdollinen vain, jos H – T kaksoiskaupunki muodostuu, sillä se tuo erittäin merkittävän lähiliikenteen Rail Baltica suurnopeusrata toteutuu

RAIL BALTICA RATA ON TALOUDELLISESTI KANNATTAVA JOS SILLÄ ON RIITTÄVÄSTI SUOMESTA LÄHTEVÄÄ JA SUOMEEN SUUNTAUTUVAA - RAHTI- JA - MATKUSTAJALIIKENNETTÄ KAKSOISKAUPUNKI JA RAUTATIETUNNELI VAHVISTAVAT KEHITYSTÄ

JÄTTIHANKE: - kaksoiskaupunki - rautatietunneli - Rail Baltica radan ”uudelleenlöytö” virisi ensisijaisesti kansalaistoiminnan tuloksena Virallinen Helsinki myötäili ja tuki – välillä paheksui ankarasti

ENSIKSI SYNTYI KAKSOISKAUPUNKI-IDEA

ORASTAVAA YHTEISTYÖTÄ 1988 - 1992 Helsingissä heräsi vahva positiivinen kiinnostus Tallinnaa kohtaan 1980-luvun lopulla * ”laulavan vallankumouksen” kaikuja kuultiin innostuneesti ! 6/1988 Helsingin khs:n varapuheenjohtaja Asunmaa tapasi Tallinnan kaupungin delegaation Kielin viikolla; pidettiin tärkeänä solmia yhteyksiä kaupunkien välille. Virallinen Helsinki ei silloin voinut/tahtonut olla aktiivinen, koska se harrasti ns, ystävyyskaupunki- suhteita vain pääkaupunkien kanssa tai ainakin niiden kautta. Tallinnan ystäväkaupunki oli Kotka.

Orastavaa… 6.12.1991 henk.johtaja Asunmaa tapasi Tallinnassa kaupungin johdon edustajia tiedustellen mahdollisuutta tulla suorittamaan kaupun-gin johdon koul.ohjelman ns. tehtäväkierto-jaksoa konsulttina Tallinnan hallinnossa. Näin myös tapahtui 2-5/1992. Alkoi viritä Helsinki – Tallinna yhteyksien erilaisia verkostoja Perustettiin 1992 Helsinki – Tallinna-Seura Helsingin kaupungin henkilöstön keskuuteen; vastaavasti 1993 Tallinn Helsingi Sõprusklubi (… edistää eri tavoin Helsingin ja Tallinnan asukkaiden ja kaupunkien välillä vuorovaikutustra ja yhteistoimintaa kaksoiskaupunkina… > Tallinnaan järjestyi monenlaista henkistä ja aineellista tukea (konsultointia, käytettyjä vaatteita, konttorikoneita, busseja, jne.) * TNAn virllinen delegaatio (kvston pj johdolla vieraili Helsingissä keväällä 1993

TIIVISTYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ 1993 - 97 Helsingissä haluttiin vahvistaa yhteyksiä Tallinnaan. Siinä tarkoituksessa asetettiin 1.5.1993 erillinen Tallinna-projektin, jonka projektijohtajaksi nimettiin hj Martti Asunmaa oman virkansa ohella. Toiminnan tukikohdaksi perustettiin Tallinnaan ns. info-toimisto (1-2 työntekijää). - toimialojen, virastojen tapaamisia, erilaisia yhteistyöhankkeita - eri alojen seminaareja, koulutus- ja infotilaisuuksia - yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden sekä yksityishenkilöidenkin neuvontaa ja opastusta Helsinki-päivät Tallinnassa 1994 ja -96 Tallinna-päivät Helsingissä 1995 ja -97 - niiden yhteyssä ilmestyi kaksoiskaupunkilehti Kaupunginjohtajat tapasivat usein.

TIIVISTYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ jatkoa Visionäärinen termi H – T kaksoiskaupunki esiintyi virallisesti ensi kerran syksyllä 1993 Helsingissä ja Tallinnassa järjestetyissä seminaareissa - kaup.johtajat avasivat - n. 30 osanottajaa kaup. virastojen johtohenkilöitä, valtion, kulttuurielämän ja yritysten edustajia HETAS järjesti Tallinna-päivien yhteydessä pienen kaksoiskaupunkiseminaarin 1996, jossa esiintyi mm. silloinen khs:n puh.johtaja Rakel Hiltunen.

TIIVISTYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ jatkoa T-projektin aikana virisi ajatus aikaansaada Tallinnaan ns. Helsinki-talo, josta erilaiset helsinkiläiset toimijatahot voisivat löytää yhteiset toimitilat. Useiden vaihtoehtojen (Helstali As 1994, Helsinki Keskus mtü 1995) voitiin Tallinnan kaupungilta vuokrata kiinteistö osoitteesta Uus 32. 12/1997 juhlalliset avajaiset, molemmat k-johtajat paikalla. Taloa hallinnoi Helsingin kaupungin markkinointi- ja kehitysyhtiö, HMDC Eesti Filial. - Talossa oli toimistojen ohella Tallinnan suomalainen koulu, koulutus- ja kokoustiloja sekä majoitusta. HETAS:n aktivisit kunnostivat alakertaan hienot saunatilat.

TIIVISTYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ jatkoa HETAS toimitti ja julkaisi 1995 yli 20 asiantuntijan artikkelikokoelman kaksoiskaupunki-kirjana HELSINKI – TALLINNA KAKSOISKAUPUNKI TARUA VAI TOTTA ? Kirjailija Jaan Kaplinski toi esiin nimivaihto-ehdot: - Hellinna tai Talsinki, jotka ovat jääneet elämään. Kirjassa esiteltiin myös tunnelihanketta

TOISEKSI HAMOTTUI TUNNELI-IDEA

Tunnelihanke viriää… H-T-seuran pj Asunmaa soitti syksyllä 1993 Helsingin rakennusviraston arkkitehti Väinö Castrénille (joka oli osoitettu tukemaan kaupungilta seuralle vuokratun huvilan kunnostusta). A tuli kysyneeksi, miten kaksoiskaupunkia voitaisiin vahvasti edistää ? Vastaus oli rakennetaan rautatietunneli. Todettiin, että seuran jäsenenä on jo kaupungingeideetti Usko Anttikoski (Suomen huippuja kalliorakentamisessa), järjestetäänpä palaveri, onko ideassa mitään järkeä ? On selvittämisen arvoinen asia ! Tekn. korkeakoulun asintuntijoita tulee saada mukaan. Toki Talinna tunnelista olivat puhuneet paljon aikaisemminkin, mutta asian varsinainen selvittely käynnistyi.

TUNNELISELVITTELY etenee Furuvikin huvilan kammarissa kahvikupin ja pullan, joskus saunan löylyjen, makkaran ja oluen voimalla valmistui talkootyönä ensimmäinen teknis-taloudellinen selvitys Helsinki-Tallinna rautatietunnelista elokuussa 1994. Hanketta ajamaan perustettiin H – T-rautatietunneli-yhdistys ry (myöhemmin Eurorail ja sittemmin Baltirail) Tämän yhdistyksen toimesta valmistui laajempi ja seikkaperäi-sempi ns. alustava hankesuunnitelma (50 sivua ? 100 sivua liitteitä) 24.4.1997. Suomalais-, eestiläis- ja venäläisasiantuntijat ovat pitäneet hanketta teknisesti toteutuskelpoisena. Rakennus- ja käyttökustannuksista sekä tulevista liikennemääristä oli selkeät arviolaskelmat. Helsingin alueella on jo tunneleita louhittu enemmän, mitä ratatunneli olisi. Rakentaminen rahoitettaisiin pitkäaikaisilla kv. lainoilla.

Kolmanneksi tajutaan Rail Baltica liikenneyhteyden ratkaiseva merkitys Tunneliyhdistys muuttaa nimensä ensiksi - EURORAILiksi ja sittemmin - BALTIRAILiksi Vasta tehokkaasti toimiva junaliikenne Rail Balticalla tuo riittävän liikenteen ja sitä kautta kannattavuuden Helsinki-Tallinna rautatietunneliin Ja toisaalta antaa kaksoiskaupungille sen vaatiman tehokkaan edullisen joukkoliikenneyhteyden.

Miksi kaksoiskaupunki ? Lähtökohtafaktat luovat uskottavan mahdollisuuden. Kv-kilpailussa tarvitaan erikoistumista. Idänportti ehdokkaita runsaasti; H-T yhteistyö antaisi synergistä kilpailuetua molemmille Kahden pääkaupungin tiivis yhteistyö olisi innovatiivinen ilmiö. H-T (4 kieltä ja kulttuuria) luo mielikuvaa vahvasti kansainvälistyneestä alueesta. H-T tarjoaa kv. Yrityksille ainutlaatuisen yhteissijoitumismahdollisuuden. H-T nousee kaupunkiluokituksessa ”metropoliksi”.

MIKSI RAUTATIETUNNELI ? Parantaa liikenneyhteyksiä Helsingistä/Suomesta Tallinnan ja Baltian kautta keskeiseen Eurooppaan >> Euroopasta katsottuna Suomi on saari ja Virokin melkein ! Alentaa Suomen korkeita logistiikkakustannuksia. Edistää turismin kehitysmahdollisuuksia Jättihankkeena tuo taloudellista toimeliaisuutta ja sitä kautta verotuloja Luo edellytykset todelliselle Helsinki – Tallinna kaksoiskaupungille Lisää teknistä osaamista kalliorakentamisessa

MIKSI RAIL BALTICA ? Parantaa liikenneyhteyksiä Helsingistä/Suomesta Tallinnan ja Baltian kautta keskeiseen Eurooppaan >> Euroopasta katsottuna Suomi on saari ja Virokin melkein ! Alentaa Suomen korkeita logistiikkakustannuksia >> Suom. tuotteen hinnassa 15 % kulj.kustannuksia, kun se Euroopassa on keskimäärin 5 % ! Edistää turismin kehitysmahdollisuuksia Jättihankkeena tuo taloudellista toimeliaisuutta ja sitä kautta verotuloja Baltian maissa Luo edellytykset Helsinki – Tallinna rautatietunnelille ja sitä kautta kaksoiskaupungille

TALOUSTARKASTELUA TUNNELISTA Oletetaan rakentamiskustannuksiksi 2 000 M€ Vuos. pääomamenot eri kuoletusajoilla 25 v 30 v 40 v 50 v 115M€ 102M€ 87M€ 78M€ Vuos. juoksevat kulut 0,3 m€ Liikennemäärät ja tulot (5 ens. vuoden tavoite) RAHTI (5 milj t/v) t-maksu 7 €/t 35 M€ Junalla saavutettavissa 20 M tonnia, ehkä jopa 50 Mtonnia HENKILÖLIIKENNE : (m-aika 50 min; liikennettä klo 05-01; 2-10 junaa/t

TALOUSTARKASTELUA TUNNELISTAJATKO ”Kertalipunostajia” (5 milj.henk.; t-maksu 7-8€ t-maksutuloja 39 M€ Nyt laivamatkustajia 6 milj - isot laivat 20-25 € - nopeat laivat 25-40 € 2. lentomatkustajia 0,2 milj. hinnat paljon korkeammat * ”Kuukausi- ja vuosiliput” 10 000 pendelöijää > 5 milj. matkaa (lipun hinnat VR-tasoa vastaavilla matkoilla [200€/kk, 2000 €/v] t-maksutuloja 10 M€ 2008 jo 10 000 virolaista töissä Suomessa 80-100 km etäisyydellä Helsinkiin pendelöi 35 000 henk

TALOUSTARKASTELUA TUNNELISTAJATKO AUTON KULJETUS (300 000 KPL/V) Tunnelimaksu 10€ T-maksutuloa 3 M€ TUNNELIMAKSUTULOT yhteensä n. 85 M€ >> Lainat kuolettuisivat 40 vuodessa - Jos rakentaminen on arvioitua kalliimpi, * kuoletusaika jatkuu * t-maksut ovat korkeammat ja/tai liikennettä on enemmän << 15 vuodessa liikennemäärät voivat olla kaksinkertaiset nyt esittyihin verrattuna !

HELSINKI - TALLINNA YHTEISTYÖSSÄ TÄNÄÄN Kaupunkialueiden välillä on laaja yksilö- ja yhteisötason yhteysverkosto ja kanssakäyminen kaikilla elämänaloilla yli 6 milj. matkaa, 10 000 virolaista pendelöi vikottain TÖISSÄ Suomen puolella Tallinnassa on runsaasti yrityksiä, joissa on mukana suomalaista pääomaa ja osaamista Lähes kaikilla 50 suurimmalla suomalais-yrityksellä on toimintaa myös Eestissä. Virolaista yritystoimintaa Suomessa; Tallink virolainen ! Suomi tärkein kauppakumppani Virolle

HELSINKI - TALLINNA YHTEISTYÖSSÄ TÄNÄÄN jatkoa Helsingissä ja lähialueella asuu yli 10 000 eestiläistä; venäjä ja viro yleisimmät vieraat kielet pääkaupunki-seudulla. satoja suomalaisten omistamia asuntoja Tallinnassa

KAKSOISKAUPUNKI ALKAA MUUTTUA TODEKSI 2003 - Helsingin kaupunki ja Uudenmaan Liitto sekä Tallinnan kaupunki ja maakunta perustavat yhteistyönsä edistämiseksi virolaisen mtü-yhdistyksen – HELSINKI-TALLINNA EU-regio - periaate tärkeämpi kuin tähänastiset käytännön toimenpiteet Edgar Savisaar visioi vahvasti H-T kaksois-kaupunkia Tallinnan visiokonferenssissa 2005. Helsingin Sanomat teki siitä teemasta näyttävän esittelyn 2006 28.8.2006 perustettiin virolainen mtü-yhdistys TALSINKI-KESKUS toimimaan kansalaisfoorumina Helsinki-Tallinna kaksoiskaupungin edistämiseksi

TALSINKI SYNTYY … kaup.johtaja Jussi Pajunen puhui 19.2.2008 Viron 90-vuotisitsenäisyysjuhlassa Helsingissä vahvasti kaksoiskaupunki Talsingista, jolla on mahdollisuus kehittyä Tukholman ja Kööpenhaminan seutuja voimakkaammaksi metropoliksi. . Tallinnan ja Helsingin näkökulmasta erityisen tärkeitä ovat niin sanotun Rail Baltica -rautatieyhteyden kehittäminen Keski-Euroopan suuntaan. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa rautatietunneli yhdistää kaupungit myös fyysisesti.

TALSINKI SYNTYY … Se työ ja toiminta, jota Helsinki – Tallinna-Seuran ja Tallinn Helsingi Sõprusklubin sekä molempien kaupunkien hallinnon piirissä on tehty, on ollut hyödyllistä ja tuloksellista. Tärkeä rooli on ollut 50 Suomi-Viro-seuralla (5000 aktiivihenkilöä) 3 miljoonalla laivamatkaajalla. On syntynyt laajat yksilö- ja yhteisöverkostot. Yritysverkostoilla on myös keskeinen merkitys.

TALSINKI SYNTYY… Kaksoiskaupunki TALSINKI syntyy ja kasvaa jo tänään Ja kukoistaa huomenna ! Kaksoiskaupunki-idea on versonut ihmisten mielissä

TALSINKI huomenna 2023 jatkoa Helsingin ja Tallinnan yhdistävä rautatietunneli oli avattu 2020 TALLINK-tunneli nimellä (Nokia oli hävinnyt sponsorointikisan) Liikennemäärät kehittyivät: 2021 2022 - henkilöitä 10 milj 15 milj. - rahtia 3 milj.tonnia 6 milj.tonnia Samoin suurnopeusyhteys Berliiniin ja Warsovaan oli avattu ja täten Helsingistä oli yhteys eurooppalaiseen rataverkostoon Suurnopeusjunayhteys Helsingistä Pietariin oli avattu vuotta myöhemmin 2021

TALSINKI huomenna 2023 jatkoa Turistien määrät monikertaistuneet 2007 tasosta - yhteinen matkailustrategia on tehonnut - vetonauloina: IT-teknologia * bio- ja terveysteknologia ja -palvelut * maailman pisin ratatunneli Esimerkillinen joukkoliikennejärjestelmä Tekosaari Suomenlahdella hotelleineen ja muine turistipalveluineen

TALSINKI huomenna 2023 jatkoa Tehokas langaton WLAN-verkko otettiin käyttöön koko Talsingin alueella 2011 - maailman laajin - ilmaiset Skupe-puhelut kaikille asukkaille Joukkoliikenteen liput kelpaavat molemmissa osissa 2015; yhteinen joukkoliikenne-järjestelmä 2018 Raideliikentessä 2022 rengasverkkoja molemmissa osissa ja välittävät Talsingin sisäistä liikennettä tunnelin kautta Helsingin raidekaluston huolto siirrettiin Tallinnaan 2020; osin jo junalauttakaudella

TALSINKI huomenna 2023 jatkoa TALSINKI hallinnon syntyminen on poistanut tarpeen keskustella Helsingin alueen kuntien yhdistämisestä, samoin Tallinnan alueella Talsinki-kunnan jäsenyys on vähentänyt kansalaisuuden merkitystä palveluissa. Vaikeaa verojen harmonisointia on pakosta viety pitkälle Elintasokuilu on lähes poistunut ostovoiman suhteessa

TALSINKI huomenna 2023 jatkoa Yhteinen aluesuunnittelu- ja maankäyttö-strategia ohjaa joustavasti asunto- ja elinkeinopolitiikkaa - uusien asuntojen ja työpaikkojen sijaintia ohjataan koordinoidusti TALSINKI ON Euroopan mallikaupunkeja -liikenneratkaisuissa - energia- ja vesihuollossa - jätehuollossa Itämeren saastuminen on pysäytetty ja tervehtyminen etenee vauhdilla.