TYÖELÄMÄN RISKIT HALLINTAAN SAK:n 18. Työympäristöseminaari 21. 10 TYÖELÄMÄN RISKIT HALLINTAAN SAK:n 18. Työympäristöseminaari 21.10.2006, Kiljava Anna-Liisa Pasanen

Työympäristö muuttunut ja muuttuu edelleen Teknologian kehitys Automatisoitu tuotanto, lisääntynyt tietotyö Etätyö Kireä työtahti ja alituinen kiire Uudet aineet ja materiaalit Erityisesti kemikaalit! Riskit tunnistetaan ja käyttökokemukset kertyvät hitaasti Jatkuva riskinarvioinnin tarve (Työturvallisuuslaki, REACH-asetus) Muutokset työorganisaatioissa ja työsuhteissa Yhteiset työpaikat, alihankintatyö sekoittaa vastuunjakoa Työsuhteiden monimuotoisuus edellyttää aiempaa huolellisempaa työhön perehdyttämistä Työvoiman ikääntyminen Ulkomaisen työvoiman ja monikansallisten yritysten lisääntyminen

Työympäristö muuttunut ja muuttuu edelleen Muutokset toimialoilla Työntekijöiden määrä vähentynyt alku- ja teollisuustuotannossa  25-30% työvoimasta edelleen ko. aloilla Useilla toimialoille edelleen tyypillistä fyysinen kuormitus, toistotyö, altistuminen epäpuhtauksille, melulle ja tärinälle 1,5 milj. työntekijää altistuu fysikaalisille tekijöille 1 milj. työntekijää altistuu kemikaaleille Työntekijöiden määrä palvelutuotannossa lisääntynyt, mm. IT-ala, tutkimus- ja kehitystyö 1,7 milj. työntekijää toimistotyyppisessä työssä Pientyöpaikkojen määrä lisääntyy: 83% yrityksistä työllistää <5 henkilöä. Mikroyrityksistä vain 10% työterveyshuollon piirissä.

Työssä altistutaan edelleen Puolet työntekijöistä altistuu Melulle työssään ja vapaa-aikanaan Epäsuotuisille lämpö-olosuhteille (kylmätyö) Kemikaaleille ja biologisille tekijöille: pesuaineet, häkä, orgaaniset ja epäorgaaniset pölyt (metallit, kasvi-, puu- ja eläinpölyt, kvartsi) 1/4-1/5 työntekijöistä altistuu Liuotinaineille Syöpävaarallisille tekijöille (tupakansavu, kromi, nikkeli, asbesti, bentseeni, PAH) Tärinälle Heikoille valaistusolosuhteille Huonolle sisäilman laadulle 1-1,5 mrd € kustannukset/v

Suomalaisen työväestön terveydentila 64% työikäisistä (30-64 v) arvioi terveydentilansa erittäin hyväksi tai melko hyväksi v. 2003. Vastaava luku v. 2000 oli 68%. 39%:lla työssäkäyvistä on jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus (yleensä tuki- ja liikuntaelin- tai hengityselinsairaus) v. 2003. Yli 6 kk työttömänä olleista pitkäaikaissairaus oli todettu 52%:lla. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyshäiriöt ja verenkiertoelinten sairaudet kattavat yli 70% työkyvyttömyyseläkkeiden syistä. Keskimäärin 6,1 sairauspäivää työllistä kohden ja 6,2 sairauspäivää yrittäjää kohden (2004), eniten sairauspoissaoloja ompelutyössä (12,2), massa- ja paperityössä (11,9), metsätyössä (11,2), talonrakennustyössä (10,2) ja sosiaalialan työssä (9,8).

Työperäiset riskitekijät Suomessa Eurooppalaisessa vertailuissa (n=22) Suomessa esiintyi muita maita enemmän melua, toistoliikkeitä ja kiirettä, lisäksi Suomessa tehtiin eniten yötyötä ja suomalaisilla on enemmän unihäiriöitä Yli 100 000 korvattua työtapaturmaa/v, joista vakavia tapaturmia n. 10%  2 miljardin €:n kustannukset/v Korkein riski rakennusalalla, kaivos- ja louhintatyössä, elintarviketeollisuudessa, maataloudessa, kuljetus- ja liikennetyössä ja teollisessa työssä Miehet tapaturma-alttiimpia kuin naiset; nuoret alttiimpia kuin vanhemmat työntekijät

Työperäiset riskitekijät Suomessa Ammattitautien kokonaismäärä: n. 4800 ilmoitusta/v Ammattitautiriski 2-3-kertainen elintarvike-teollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa, maa- ja metsätaloudessa, rakennusalalla, puutavara- ja metalliteollisuudessa Yleisin ammattitauti on toistotyöhön liittyvä rasitussairaus. Puolet ammattitaudeista on kemiallisen altistustekijän aiheuttamia. 2% ammattitaudeista kuolemaan johtavia 2004: 82 ammattitautikuolemaa, joista asbestin aiheuttamia 74 Työhön liittyvistä kuolemantapauksista eniten pahanlaatuisia kasvaimia, verenkiertoelinten sairauksia ja hengityselinsairauksia

Kansalliset strategiat linjaavat tulevaisuuden työelämää Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Manner-Suomen ESR-ohjelmaluonnos FinnSight 2015-raportti (SA&TEKES) Globalisaatio: vaikutuksiin sopeutuminen ja mahdollisuudet Väestön ikääntyminen ja muuttoliike  työvoiman ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus Yrittäjyyden, tuottavuuden ja osaamisen edistäminen Teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntäminen TEKESin teknologia strategiat Tieto- ja viestintäteknologia, materiaali- ja bioteknologia Valtion tiede- ja teknologianeuvosto Huippuosaamisen keskittymät: energia- ja ympäristöala, metalli- ja koneteollisuus, metsäteollisuus, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuotanto sekä tieto- ja viestintä-tekologia

Teknologisen kehityksen vaikutukset Työn osaamisvaatimukset ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen Terveysvaikutuksia vaikeaa ennustaa Teknologian ja ihmisen vuorovaikutus ja yhteensovittaminen, riskien hallinta Uusi teknologia voi poistaa tai vähentää työstä aiheutuvia terveyshaittoja ja lisätä työntekijöiden hyvinvointia Uudet teknologiat, prosessit, sosiaaliset ja organisatoriset muutokset voi myos synnyttää uusia riskitekijöitä tai muuttaa entuudestaan tunnettuja riskejä Riski on hälyttävä, jos se on sekä uusi että lisääntyvä (riskin aiheuttavat vaarat kasvavat, altistuminen lisääntyy tai vaaran aiheuttama vaikutus pahenee)

Esimerkkejä uusista riskeistä 1) Informaatiotulva Informaation määrä kasvanut kaikilla toimialoilla Oikean informaation havaitseminen tietotulvasta on ihmisen tiedonhallinnan keskeinen haaste Pitkittynyt liiallinen ärsyke- ja informaatiokuorma (häiriökuormitus) heikentää abstraktia ajattelukykyä, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä  muisti- ja mielialaongelmat, uupuminen, tarkkaavaisuushäiriöt = informaatioväsymysoireyhtymä Tarvitaan tietotyön suunnitteluohjeita ja menetelmiä, joilla voidaan arvioida työn häiriökuormitusta

Esimerkkejä uusista riskeistä 2) Nanopartikkelit Nanoteknologia yksi materiaaliteknologian osa-alue: nanopartikkeleiden (esim. hiilinanoputket, titaani- ja piioksidit) hyödyntäminen teollisuuden tuotanto-prosesseissa, hyödynnetään useilla toimialoilla (n. 300 kuluttajatuotetta ja n. 600 raaka-ainetta, välituotetta) Nanopartikkelit voivat päästä elimistöön hengityksen tai ihon kautta ja päätyä verenkiertoon tai hermosoluihin Nanopartikkeleilla suuri pinta-ala ja reaktiivisuus, voivat aiheuttaa tulehdusreaktioita ja kudosvaurioita Tällä hetkellä ei ole tietoa nanopartikkeleille altistumisesta, altistustilanteista, käyttäytymisestä ihmisen elimistöstä ja terveysriskeistä Tutkimustiedon myötä laaditaan suosituksia päästölähteiden ja altistumisen hallitsemiseksi.

Esimerkkejä uusista riskeistä 3) Kemikaalit Euroopan markkinoilla n. 100 000 kemikaalia, joista 3000 luokiteltu EU:ssa myrkkyominaisuuksien perusteella, 1000 arvioitu syöpävaaralliseksi ja 300:sta on olemassa riskinarviointitietoa REACH-asetus määrittelee velvoitteita kemikaalien valmistajille ja maahantuojille >1 tn/v  rekisteröintivelvollisuus >10 tn/v  altistumisskenaarit, riskinarviointi, turvallisuusraportit REACH edistää kemikaalien riskinhallintaa työpaikoilla, mutta jättää ulkopuolelle osan terveysriskien kannalta tärkeistä kemikaaleista Työpaikkatasoinen riskinarviointi ja –hallinta keskeisessä asemassa

Riskianalyysin vaiheet Vaarojen tunnistaminen Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät Ergonomiariskit ja tapaturmat Useita menetelmiä Riskien arviointi Altistumisen arviointi Terveysriskien ja kuormitustekijöiden arviointi Useita menetelmiä Riskien poistaminen Toimenpiteet olemassa oleville riskeille Ennaltaehkäisevät toimet Riskien hallinta Altistumisen vähentäminen Tapaturmien torjunta

Tulevaisuuden haasteet Teollinen ja tuotannollinen työympäristö Sisäympäristöt Elinympäristö Kokonaisaltistuminen ja kokonaisannos Yhteisvaikutukset ja terveysriskit

Tulevaisuuden haasteet Yhteisvaikutukset Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät, psykososiaaliset tekijät, fysiologiset tekijät Syy-yhteyksien selvittäminen Ammattien ja toimialojen riskiprofiilit Tavoitetasojärjestelmän kehittäminen työhygieenisen raja-arvojärjestelmän rinnalle Huomioi työympäristön viihtyvyystekijät ja monen tekijän yhteisvaikutukset Tavoitteena mm. ammattitautien ehkäisy Painopisteen siirto altistumisen arvioinnista riskinhallintakäytäntöjen ja riskiviestinnän keinojen kehittämiseen

Suomalaisten työpaikkojen tulevaisuus Hyvä ja viihtyisä työympäristö on suomalaisten yritysten kilpailukeino. Hyvä työympäristö on osa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi kiinnitettävä huomiota myös työolojen viihtyvyyteen.

Työhyvinvointitutkimuksen painoalueet Terveysriskit ja kuormitustekijät Riskien hallinta Työyhteisöjen psykososiaalinen toimivuus Terveyden edistäminen työelämässä Työ- ja toimintakyvyn edistäminen Tuotteiden tuotannon ja organisaation kehittäminen Työsuojelu ja työterveyshuolto Työolojen taloudelliset vaikutukset

Työterveyslaitoksen toiminta-ajatus Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Anna asiantuntija-palveluita Toimintatapamme KUMPPANIT Ratkaise ja opi yhdessä kehittämis-palaute Anna asiantuntija-palveluita Tutki ja kehitä Kokoa, syvennä ja arvioi tutkimustietoa; kehitä menetelmiä Ymmärrä, mistä on kysymys Arvioi ja valitse menetelmiä Kouluta kehittämis-palaute alkuperäis-artikkeleita katsauksia kriteeri-dokumentteja menetelmiä oppaita käsikirjoja parhaita käytäntöjä markkinoi Välitä tietoa ja ASIAKKAAT RATKAISU TARVE

Tavoite: muutos asiakkaan toiminnassa Kohti asiakasta TTL: tieteellinen tieto käyttöön, hyvät käytännöt levitykseen Tuotteet, tiedot palvelut, koulutus Tavoite: muutos asiakkaan toiminnassa asiakkaan toiminta muuttuu, asiakas toimii paremmin kuin aikaisemmin Tarvitsemme asiakkaan aktiivista myötävaikutusta asiakkaan päätös, oppiminen, ajattelutavan muutos, … Palaute, tarpeet, ideat

Työterveyslaitoksen vaikuttavuustavoitteet Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön

Vaikuttavuustavoitteet ja asiakkaat työpaikka kansalainen VT5 työterveyden ja työturvallisuuden kehittäjät VT2 VT3 VT1 VT7 julkinen valta VT4 VT6

Osatavoitteet VT1 Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa OT1 Työpaikan työterveyden ja turvallisuuden johtaminen ja menettelytavat OT2 Tapaturmaton työ OT3 Riskinarviointi ja -hallinta OT4 Pienten yritysten ja yrittäjien hyvän toiminnan edellytykset OT5 Sisäilmaongelmien tunnistaminen, hallinta ja ratkaisu VT2 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö OT1 Muutosten ja joustojen parempi hallinta työpaikalla OT2 Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia, osaamista ja työn tulosta OT3 Työpaikkakulttuurit tukemaan monimuotoisuutta

Osatavoitteet VT3 Kansalaisille valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan OT1 Kansalaiset tietoisiksi työterveydestään OT2 Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi VT4 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi OT1 Uusin tutkimustieto julkisen vallan käyttöön OT2 Julkiselle vallalle tieto työolojen ja terveyden kehityksestä OT3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen VT5 Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi käytettävämmiksi OT1 Ihmisen mukaisen suunnittelun edistäminen OT2 Ihmiselle sopivat ja tuottavat työajat OT3 Ammattiliikenne turvalliseksi

Osatavoitteet VT6 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi OT1 Työuran turvaaminen eri elämänvaiheissa OT2 Ratkaisumalleja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn VT7 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön OT1 Suomalaisen työelämän muutoskehitys ja tulevaisuus OT2 Nanoteknologian työterveysriskit OT3 Biolääketieteen hyödyntäminen työikäisen väestön yliherkkyys- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa OT4 Tieto ihmisen tiedonkäsittelystä ja fysiologiasta osaksi tulevaisuuden tietotyön suunnittelua

Työterveyslaitoksen valtakunnalliset toimialavastuut Kauppa ja yksityiset palvelut (Helsinki) Kemian teollisuus sekä kumi- ja muoviteollisuus (Helsinki) Tieto- ja viesintäteknologia (Helsinki) Maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot, sisältäen bioenergia-alan (Kuopio) Jäteala (Kuopio) Metsäteollisuus ja liikenne (Lappeenranta) Turvallisuusala (Oulu) Teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) Rakennusteollisuus (Tampere) Elintarviketeollisuus (Tampere) Kunta-ala (Turku) Sosiaali- ja terveysala (Turku)

Vaikuttavuustavoitteiden rinnalla on muutakin toimintaa Tulevaisuuteen suuntautuminen => tietoista kokeilua => uudistava toiminta, tieteelliset innovaatiot, riskiprojektit => nopeaa reagointia vaativa toiminta => lähtökohtana TTL:n osaamisen ja valmiuksien kehittäminen Vaikuttavuustavoitteet => sosiaalisia innovaatioita 20 % 50 % 30 % Peruspalvelut => lakisääteistä toimintaa => kysynnän perusteella ohjautuvaa toimintaa Lähtökohta: kaikki toimintamme on vaikuttavaa!

Työterveyslaitoksen asiantuntijapalvelut TYÖKYKY JA TERVEYS Työfysiologia Työkyvyn ja terveyden edistäminen Työlääketiede Ammattitautidiagnostiikka Työterveyshuollon kehittäminen TYÖYHTEISÖT Kehittämis- ja muutosprosessit Johtamisen ja esimies-toiminnan kehittäminen Työyhteisöjen hyvinvointi ja toimivuus Henkilöarviointi ja –valmennus Konfliktien ratkaiseminen TYÖYMPÄRISTÖT Turvallisuusjohtaminen ja työturvallisuus Haittatekijöiden tunnistus Altistumisen arviointi Riskinarviointi ja -hallinta Suojain – ja laitetestaukset TYÖPROSESSIT JA –VÄLINEET Ergonomia ja käytettävyys Työaikapalvelu Työprosessin ja –toiminnan kehittäminen Työn häiriökuormitus Työsimulaatiot