Hyvän ympäristön piirteet ja niiden arviointi Helinä Kotilainen Yliarkkitehti, SAFA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Päivi Topo Dos., VTT, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysministeriö

Esityksen tavoitteet Kuvata erityisesti muistisairauksiin liittyvistä asumisen haasteista ja niiden ratkaisuista Kuvata Muistitarjouma -arviointimenetelmää ja sillä saatuja tuloksia

Koti turvana? Koti on elämän aikana rakennettu, viestii autonomiasta & yksityisyydestä, jatkuvuudesta Jatkuvuuden ylläpito on koettu keskeiseksi identiteetin kannalta, kun ihminen sairastuu krooniseen sairauteen Koti on rikas ympäristö: täynnä pientä ja suurta tekemistä, katsomista, koskemista vrt. hoidon ja hoivan ympäristöt, joita usein leimaa hoidettavana/avuttomana oleminen Kaikkialla läsnä oleva minä: identiteetin pesä?

Toimintakyky on aina suhteessa johonkin Mitä enemmän toimintakyvyn vajeita, sen suurempi merkitys ympäristön piirteillä Periaatteessa kuitenkin ihminen voi olla hyvin autonominen vaikka toimintakykyä olisi vähän Toimintakyky on bio-psyko-sosiaalinen asia

Muistisairaudet merkittävin haaste kotona asumiselle Ympärivuorokautisen hoidon piirissä asuvista reilulla 80 prosentilla on ongelmia muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen kanssa Kotona asuminen on poliittisena tavoitteena Koti on usein mieluisampi asuinpaikka myös silloin kun henkilö tarvitsee paljon muiden apua ja tukea Syytä katsoa kotiympäristöä ja sen mahdollisuuksia nykyistä tarkemmin

Muistisairauden kanssa eläminen on yksilöllistä laaja-alaisia muutoksia kognitiivisessa toiminnassa sekä muun muassa sosiaalisessa käyttäytymisessä loogiset toimintaketjut sekä toiminnanohjaus vähitellen heikkenevät lähimuistin ongelmat, pulmat orientoitumisessa paikkaan, aikaan, ihmisiin taudin edetessä ongelmia motoriikassa, esim. askeleen madaltuminen, kömpelyys, hahmottamisvaikeudet

”Muistisairaudet Mörkönä” Vahva kielteinen ja pelottava leima Asteittainen riippuvuus muiden avusta ja siitä, että he huomaavat tuen ja avun tarpeet sairastuneen ihmisen näkökulmasta Huoli siitä, että on taakaksi läheisilleen Tietoisuus sosiaalisen statuksen laskusta Sairastuneiden ja omaisten eristäytyminen, alakulo & masennus Kun muistisairaus tulee tutuksi, hälveneekö pelottavuus?

Asumisen haasteet näkyvät varhain, jos tiedonkäsittelyssä ja muistissa ongelmia Jo lievät muistiongelmat vaikeuttavat niin usein arkipäivän teknologian käyttöä (esim. tietokone, kännykkä, mikroaaltouuni, parranajokone, pankkikortti), että sitä on pidetty yhtenä arviointikriteerinä Everyday Technology Use Questionnaire Tämä ei tarkoita, että lievistä muistipulmista kärsiville koskaan kehittyisi muistisairautta Lena Rosenberg: Navigating through technological landscapes (2009)

Arkielämän teknologian haasteet muistisairailla ihmisillä Sairastuneilla pulmia arkielämän kanssa: unohtelua, eksymistä, toistoa… Muistisairaat ihmiset käyttävät selviämisstrategioina jatkuvia toistoja, muistilaput, itsekseen puhuminen, rutiineista kiinnipitäminen. Nämä auttavat koherenssin, pärjäämisen tunteen ylläpitämisessä, mutta harvoin tuovat kestävää ratkaisua arkipäivän pulmiin Voivat myös olla osasyy kieltäytyä kodin muuttamisesta tai apuvälineistä Nygård L: Living with dementia and the challenges of domestic technology. Teoksessa Topo P & Östlund B (toim): Dementia, design and technology, IOS Press 2009

Miten kotiympäristö voi tukea? Vähittäinen kodin muuttaminen taudin edetessä yhteisymmärryksessä sairastuneen ihmisen kanssa Tavoitteena: kulkureittien helppokulkuisuus, ulkoilureitit, jotka tuovat takaisin alkupisteeseen lisää valaistusta, joka ei häikäise, hahmottamisen tukeminen (esim. kontrastit riittävät lattia/seinät/käsijohteet, ruuan hahmottaminen lautaselta), kynnysten ym. liikkumisesteiden poistaminen, pesutilojen lämpimyys, pelottavien/harhoja laukaisevien asioiden/esineiden poisto Vaaraa aiheuttavien tilanteiden vähentäminen Viihtyisyyden varmistaminen

Lisätietoa muistisairaiden ihmisten asumisesta Laadukkaat dementiapalvelut -opas kunnille, Stakes 2008 Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin, Ympäristöministeriö 2007 Dementiakoti - koti hyvää elämää varten, Suomen dementiahoitoyhdistys 2003 www.sotera.fi Helsingin kaupungin ylläpitämä näyttelykoti "Toimiva koti" www.toimivakoti.fi ARVI- tietokanta ja työväline esteettömän asuinympäristön suunnittelua ja arviointia varten http://www.arvi.enef.net/main.asp

Sovellukset nähtävissä Toimivan kodin näyttelyssä http://www

Kuva: Helinä Kotilainen

Kuva: Helinä Kotilainen

Kuvat: Päivi Tapiovaara / Lähellä kehoa –hanke 2004-2008

Ympäristö Psykososiaalinen ympäristö: miten ihmiset kohtaavat, millaisia toiminnan, ilmaisun ja yhteisyyden mahdollisuuksia on Fyysinen ympäristö toiminnallisena, esteettisenä, viihtymiseen liittyvänä ilmiönä Molemmat sosiaalisesti ja kulttuurisesti muokkautuneita Muuttuvat jatkuvasti omasta ja muiden toimesta Vaikuttavat siihen mitä ajatellaan mahdolliseksi ja miten toimitaan

Toimijuus Tapoja, joiden kautta suhdetta itseen ja ympäröivään maailmaan rakennetaan ja toteutetaan Ihmisen toiminnan ei suuntaudu vain itsestä ulospäin vaan toimiessaan ihminen luo itseään ja toimijuuttaan, yhteisöään ja toimintaansa (Honkasalo 2008) Syvästi kulttuurisesti ja sosiaalisesti säädeltyä Toimijuus ehkä välttämätöntä hengissä pysymiselle?

Esimerkki toimijuudesta ja toiminnan tarpeesta tilanteessa, jossa ympäristö köyhä Mies, jolla on vaikea muistisairaus, on istunut pyörätuolissa jo jonkun aikaa. Hän on istunut suuren ruokasalin nurkassa vartin verran eikä pääse itse liikkeelle. Huone on hyvin hiljainen ja melko tyhjä. Hetken kuluttua hän alkaa hitaasti silitellä pyörätuolin eri osia – sileää metallia, kiinikkeitä,renkaita, pinnoja. Mitään muita toiminnan mahdollisuuksia ei ole tarjolla. (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes, tutkimuksia 162, 2007)

Tarjouman teoria Elinympäristön tarjoumat ovat piirteitä, jotka edistävät, estävät tai ovat neutraaleja henkilön hyvinvoinnille ja toimijuudelle Tarjoumat ovat osana henkilön vuorovaikututusta ympäristönsä kanssa Muun muassa emootiot ja motivaatiot ovat keskeisiä tarjoumien havaitsemiselle (Kyttä 2003)

Toimijuus, muistisairaus ja ympäristö Kyvyt ylläpitää tapoja heikkenevät, silti joitain tapoja säilyy ja voi olla että myös muistisairaan toimintaa voidaan tulkita yrityksenä ylläpitää tapoja Myös muistisairaan identiteetti kiinnittyy toimintaan, toimijuuden mahdollisuuksiin Psykososiaalisen ja fyysisen ympäristön merkitys toimijuuden toteuttamisessa korostuu samalla kun riippuvuus muista lisääntyy

Ympäristö,asukkaan toimijuus ja työntekijät välittäjinä Ympäristön tarjoumat: Lähtökohdat & potentiaali toiminnalle (edistävä, “vapaa”, rajoittava) Asukkaan toimijuus: kyetä, tietää kuinka/ osata, voida, haluta, täytyä  havaita, käyttää ja muokata ympäristön tarjoumia, tunteet jotka niihin liittyvät Hoitajat välittäjinä: Välittävät negatiivisia ja positiivisia tarjoumia muistisairaille asukkaille Tarjoavat asukkaille tai piilottavat heiltä mahdollisuuksia ympäristön havaitsemiseen, käyttöön ja muokkaamiseen Organisaation kulttuuri HOIDON JA HOIVAN YMPÄRISTÖT / H. Kotilainen 22 22

Tuloksia Mielen Muutos -hoitokokeesta Fyysisten ympäristöjen tutkimus osa randomisoitua hoitokoetta, jossa tavoitteena etsiä ei lääkkeellisiä hoitokeinoja muistisairaiden ihmisten ns. käytösoireiden hoitoon (ahdistus, masennus, levottomuus, itkuisuus, aggressiivisuus jne.) 11 hoito-osastoa, joita valokuvattiin (n. 600 kuvaa) ja joista kirjoitettiin muistiinpanoja

Ympäristön arviointilomake (Kotilainen ja Topo 2009) Ympäristön tarjouma asukkaille Antaa asukkaille mahdollisuuden Mahdollistavat tekijät Estävät tekijät Muutosehdotukset

Ympäristön arvioinnin jäsennys Rakennuksen pohjaratkaisu, tilojen koko ja varustelu Kiinteä kalustus Liikuteltavat / siirrettävät esineet Muokattavat materiaalit Aistiympäristö Mahdollisuudet yksin- ja yhdessäoloon

Rakennuksen pohjaratkaisu, tilojen koko ja varustelu Antaa asukkaille mahdollisuuden Rakennuksen / yksikön pohja- ja suunnitteluratkaisut selkeitä Eri paikkojen löytämiseen, ympäristön tunnistamiseen Tilojen koot sopivat eri toiminnoille Mahdollistaa monipuoliset toiminnat ja tarkoituksenmukaisen varustelun Asukkaiden ja henkilökunnan välinen näköyhteys Turvallisuuden tunteeseen Oma huone ja oma paikka Yksityisyyteen, tunteeseen ”tämä on minun oma paikkani”, omiin tavaroihin, oman oven merkitsemiseen Ei umpikujia, paikat eriluonteisia, tunnistettavia Itsenäiseen / omaehtoiseen liikkumiseen mielenkiintoisten ”maamerkkien” avulla Päivi Topo, 2010

Antaa asukkaille mahdollisuuden Kiinteä kalustus Antaa asukkaille mahdollisuuden Käsijohteet ja tuet kaikissa tarvittavissa tiloissa Turvallinen keittiö: varusteet ja huonekalut sopivat tuet Avoimet ja lukitut astiakaapit Itsenäiseen liikkumiseen huolimatta rajallisista lihasvoimista ja tasapainosta; tunteeseen ”täydestä elämästä” Osallistumiseen kotitaloustöihin ja päivittäisiin askareisiin Vapaaseen käyskentelyyn, esineiden katseluun ja tunnusteluun Visuaalisiin virikkeisiin Turvalliseen elinympäristöön

Liikuteltavat, siirrettävät esineet Antaa asukkaalle mahdollisuuden Matot Verhot ja pimennysverhot, muut sisustustekstiilit Vuodevaatteet, pyyhkeet, omat vaatteet Astiat, aterimet Televisio, kello, radio, aikakausi- ja sanomalehdet Omat koriste-esineet, lehdet, kirjat Hyvälle kuulemista tukevalle akustiikalle Kotoisaan ilmapiiriin, vähentää seinien ja ikkunoiden välistä kontrastia, näkökyvyn tukemiseen Havaitsemiseen ja aistimiseen vahvasta auringonvalosta huolimatta Itsenäiseen / omatoimiseen syömiseen Keskustella tutuista esineistä, muistella Minätietoisuuden lisäämiseen

Ympäristön tarjouma asukkaille Muokattavat materiaalit Mahdollistavat tekijät Aineet leivontaan ja ruuan valmistukseen Miesten työkaluja Piha ja puutarha Askartelutarvikkeet (savi, värejä) Käsityötarvikkeet (villalankaa, kankaita, puuta, olkia) Ei juurikaan näkyvillä

Ympäristön tarjouma asukkaille Aistiympäristö Mahdollistavat tekijät Estävät tekijät Sisäilman raikkaus: hajut ja tuoksut Riittävä lämpötila (erityisesti pesuhuoneissa) Näkeminen: hyvä valaistus, sopivasti valoa ja varjoa, sopivasti kontrasteja, ei häikäisyä Äänet ja melu Visuaalinen esteettisyys Hyvä akustiikka Osa roskasäiliöistä haisi pahalle, mm. yhteiseen kylpyhuoneeseen tuli paha haju Ei riittävästi valoa yhteistilassa ja asukashuoneissa, erityisesti kohdevalaisimia puuttui asukashuoneista

Ympäristön tarjouma asukkaille Mahdollisuudet yksin ja yhdessäoloon Estävät tekijät Keittiö, jossa tarkoituksenmukainen kalustus Olohuone, jossa mukavat kalusteet ja henkilökunta lähellä Pihoja ja puutarhoja, joissa istuimia (auringossa ja varjossa); polkuja, vihannespenkkejä, puita, pensaita jne. Missä omaisen kanssa olevat, kahden hengen huoneessa asuvat voivat olla rauhassa?

Tervetuloa! I will give you a quick tour through the units we evaluated Many of the units are former acute hospital wards. They are easy to regognise from the entrance on The first contact with the staff is quite institutional It’s not easy to transform the ambience DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 32

Tervetuloa! In some cases the unit is part of a housing area And has adopted a human scale With rather inviting features of the environment You are all welcome: children and friends DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 33

Älä mene ulos! But don’t forget the reality: do not go out! DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 34

Katsooko kukaan telkkaria? TV is quite a problematic item of the furnishing Especially those flat screen TVs placed often on the corridor wall Passing people disturbing the watchers It’s also a source of unnecessary noise, Noise is know to cause stress It can be closed in the cupboard when not in use DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 35

Hulppeat julkiset tilat, mutta kenelle? Osastoilla ahdasta. Wide corridors Stylish furnishing BUT for whom? DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 36

Varasto? Sometimes the corridors were used as stores for extra furnishing not in use at the moment DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 37

Tila yhdessäololle: käytännöllinen, kielletty, tuttu? Common spaces show easily if the affordances are utilized or not - Left a very practical kitchen - In the middle Residents, this is forbidden area - Down Let’s slice together the apples DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 38

”Minun paikkani” ”Minun huoneeni” If you are unlucky you will have a place in a 4 bed room Without curtains between the beds because of the hoist rails in the ceiling If you are lucky you will have your own room with your own belongings DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 39

Yksityinen kylppäri vai työpaikka? In a new units you will have your own bathroom BUT what is this, a work place? No towels, no own shampoos, just a toilet bag BUT 3 size of gloves on the wall 02/04/2017 DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 40

Rentouttava kylpypaikka vai tehdas? The real challenge is the common bathroom (with or without sauna) Does it create a relaxing ambience or is it more like a factory? IS THIS NECESSARY? DESIGNING ENABLING ENVIRONMENTS FOR PEOPLE WITH DEMENTIA / H.Kotilainen & P.Topo 41

Syntyneitä oivalluksia Tilojen suunnitelun osaamisessa monia selkeitä puutteita, Pahoja puutteita myös tilaajan osaamisessa Työntekijät eivät juurikaan aktiivisesti edistäneet mahdollistavien tekijöiden käyttöä asiakkaiden parhaaksi

Syntyneitä oivalluksia Useita esimerkkejä, joissa aktiivisesti estettiin mahdollistavien elementtien käyttöä ja luotiin itse lisää estäviä tekijöitä

Ongelmana: Henkilökunnalla/esimeihillä kontrolloinnin & hallinnan tarve, jossa painotuksena biolääketieteellinen lähestymistapa - kyseessä kuitenkin asuminen JA hoito Asukkaan kokemuksen ja näkökulman sivuuttaminen (kokeile suihkulavettikyytiä ja suihkua lavetilla, katsele maailmaa asukasvuoteesta)

Johtopäätelmiä Valtasuhteet tulevat konkreettisesti esiin fyysiseen ympäristöön liittyvissä teoissa ja ympäristön piirteissä Työntekijät voivat huomaamattaan omalla toiminnallaan romuttaa hyvän suunnittelun saavutukset Asukkaiden toimijuus ja toiminta hyvin rajoittunutta – ilmaisevatko he turhautumista ja vastustusta ns. käytösoireilla?

Ympäristö, toiminta & hyvinvointi liittyvät kiinteästi yhteen Ympäristöä muuttamalla voidaan saada jotain muuttumaan toiminnassa ja hyvinvoinnissa Ympäristön muutosta tarvitaan, jos halutaan muuttaa toimintaa, tukea asukkaiden toimijuutta & lisätä hyvinvointia