Riihimäen seudun terveyskeskus / Puheterapia Suujumppailta Riihimäen seudun terveyskeskus / Puheterapia

Suujumppaillan rakenne Suun motoriikka ja suujumppa Äänneharjoittelu L S R Yleistä harjoittelemisesta Yleistä äänteiden vakiinnuttamisesta

Suun motoriikka Puheliikkeisiin tarvitaan monenlaisia suun alueen liikkeitä Huulet, posket, kieli, pehmeä suulaki Isot suun motoriikan vaikeudet Syöminen Kuolaaminen Puheliikkeiden tuottamisen vaikeus Lievät Konsonanttiyhtymät Vaikeat äänteet

Ennen suujumppaa Kielijänne

Suujumppaa Hyödyt ja tavoitteet Suun alueen, etenkin kielen, liikkeiden tietoisuuden kehittyminen Oikeiden liikemallien löytyminen äänteiden tuottoon, ”kuivaharjoittelu” Kielen ja leuan liikkeiden eriytyminen Suun alueen lihasten vahvistuminen

Kielen liikkeet (käytä peiliä apuna) Kuppi (D, L, R) Kello Sammakko Hissi Heiluri Vili Virtahepo NÄMÄ 3 ERIYTTÄVÄT KIELEN JA LEUAN LIIKKEITÄ

Harjoitteluvinkkejä suujumppaan Pelissä ennen omaa vuoroa suujumppaliikkeen tekeminen Ennen hampaiden pesua hassuttelu Aamujumppa Purkka- tai pastillijumppa Kylvyssä, saunassa, autossa, hiihtohississä – mikä sopii teidän perheelle?

Kuulonvarainen erottelu Lapsi ei kuule omasta puheestaan, ettei sano äännettä oikein > siksi tarvitaan kuuloaistin herkistämistä 1. Lapsi kuuntelee, sanooko aikuinen sanan oikein vai väärin (pavvo/pallo) 2. Lapsi kuuntelee, kuuluuko sanassa L/S/R Vasta näiden jälkeen lapsi voi alkaa monitoroida omaa puhettaan

L-äänne L-äänne tuotetaan nostamalla kieli leveänä ja litteänä hammasvallille yläetuhampaiden taakse. Samassa paikassa ääntyy N, D, R. Usein kielen liike puuttuu tai on liian takana Usein seurausta kielen ja leuan eriytymättömyydestä

L-äänteen harjoittelu Kielen ja leuan liikkeen eriytys Kielen nosto hammasvallille LLLAAA AALLL Kun L-äänne onnistuu tavuissa, sitä harjoitellaan sanan alkuun Seuraavaksi helpoin LL sanan keskellä L yksittäisenä sanan keskellä Vaikeinta on tuottaa L toisen konsonantin vieressä (esim. silmä, pulkka)

Harjoitteluvinkkejä Paikan etsiminen Huulien vakauttaminen Laitetaan hunajaa tms. hammasvallille ja lapsi nuolee sen pois Huulien vakauttaminen Kädet poskilla ”Huulet jäätyivät” Leuan vakauttaminen sormi/pastilli/purkka/hammasharjan varsi hampaiden väliin ja kieli liikkuu ylös ja alas L sanan alussa ”Pudotetaan” sanoja, kieli putoaa ylähampaiden takaa alas, voidaan samalla pudottaa kortteja lattialle.

S-äänne S-äänne tuotetaan siten, että kieli on yläetuhampaiden takana hampaat kiinni ja suupielet leveänä Etsitään ensin erilaisilla mielikuvilla sihinää Käärme, vihainen kissa, löylynheitto, vessan vetäminen Lapsi kuuntelee aikuisen puheesta, kuuluuko sanassa sihinää (pidennä sihinää tarvittaessa: sssiili)

S-äänteen harjoittelu Etsitään oikeaa ääntymäpaikkaa ”Irvistys”, suu on leveänä ja hampaat näkyvät, kieli on piilossa S-äänteen yhdistäminen vokaaliin AAASSS (käsi liukuu apuna) SSSAAA Tarvittaessa aluksi erillisinä, mutta lähekkäin, vähitellen aletaan liukua Joskus S löytyy apuäänteen avulla TSS, KSS, PSS, DSS

S-äänteen harjoittelu S sanan lopussa on usein helpoin S alussa S keskellä Yksittäisenä/tuplana S toisen konsonantin kanssa Pitsa, juusto, oksa, poski

Harjoitteluvinkkejä Käärmeleikki Pomppiminen lammikkoon Lentokoneleikki Pallottelu S-sanat kirjasta, muistipelistä, junior alias-pelistä

R-äänne R-äänne vaatii kielen liikkeiltä tarkkuutta, napakkutta ja rentoutta Kuulonvarainen erottelu: kuuluuko sanassa ”rrr”? Katsotaan R:n tai D:n paikka Kieli jumiin ja puhallus kielen ”läpi” D-äänne ja kielen kuppi tärkeä Kielen ja leuan liikkeiden eriytyneisyys

R-äänteen harjoittelu D-äänteen kautta kohti napakkaa kielen liikettä ja oikeaa ääntymäpaikka Tarvittaessa N apuna oikean paikan löytämisessä D-tavut ”hokemina” eli drilleinä (den-den, dn-dn-dn) Toistoja toistoja Huom! D on pehmeä ja napakka ja kieli pysyy piilossa Vrt. T

R-äänteen harjoittelu D-drilleissä hampaat pidetään vähän erillään, huulet ja hampaat mahdollisimman liikkumatta, vain kieli pomppii! Tavujen vokaaleja voi vaihdella, voi myös kokeilla muita konsonantteja kaverina Pada pada Kada kada Padatti, tadatti

Harjoitteluvinkkejä Liikuntaleikit Laulaminen D-tavuilla Automatkat Trampoliini Ruutuhyppy Naruhyppely Autoleikki Pallottelu Laulaminen D-tavuilla Automatkat Selällään pötköttely+vauhditus

R-äänteen harjoittelu D-kieli Kun D sujuu Sanotaan sanoihin R-äänteen paikalle D Helppoja R/D sanan alussa ja tavun alussa Daha, makkada Vaikeita, mutta tehokkaita R/D ja toinen konsonantti Podkkana, podtti Aluksi apuvokaali: podokkana, podotti

Harjoitteluvinkkejä Alias-peli/muistipeli D-kielellä Sovitaan joku tilanne, jossa kaikki puhuvat D-kieltä Sanotaan loruja ja lauluja D-kielellä Drillien tapaan toistellen leikeissä ja liikkuessa

R-äänteen harjoittelu Pikku-R eli tärytön R-äänne Kieli on hammasvallilla ja sormi hampaiden välissä Tehdään pientä surinaa (mehiläiskieli) Huom! Ei sihinää! Voi käyttää D:n tapaan sanoissa rrrapu drrapu

R-äänteen harjoittelu Täryn saamista helpottavat joskus Ajatus auton käynnistyksestä Den den den drn D-kielisanat Podkkana, podkkana, podkkana Makuuasento Sähköhammasharjasta saatu ”tärytuntuma”

R-äänteen harjoittelu Täryn vakiinnuttaminen Vahvistetaan ja automatisoidaan Aluksi saattaa olla apua D:n käyttämisestä tukena Tavuissa Sanoissa R alussa (DRAHA) Sanan keskellä, mutta tavun alussa (ORAVA) Sanan keskellä, mutta tavun lopussa (KIRJE) Harjoitellaan rauhassa vaikeita (HI-DR-VI) Lauseissa ja loruissa RRAPU RRYÖMII

Yleistä harjoittelusta Pieni hetki kerrallaan (5-10min) Lapsen kehuminen pienestäkin onnistumisesta, kannustus Säännöllisyys: joka päivä, 5 päivää viikossa Osaksi päivärutiinia: mikä aika teille paras? Harjoittelutavat lapsen mukaan Leikinomaisesti tai pelin lomassa Liikkuen, laulaen Palkinto

Yleistä harjoittelusta Aikuinen ohjaa harjoittelua Peilin tuki Motivointi Oma hetki äidin tai isän kanssa Tarrataulu, rasti ruutuun, motivaatiopurkki Välitavoitteet

Yleisesti vakiinnuttamisesta Äänteen löydyttyä tarvitaan usein vielä harjoittelua, jotta äänne tulisi puheeseen Harjoitustuokiot Muistuttaminen Sovitaan yhdessä tietty aika Merkki Koko aikaa ei korjata Tiedostamisen vaiheet

Tiedostamisen vaiheet 1. Kun vanhempi muistuttaa, niin lapsi huomaa, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa itse 2. Lapsi huomaa itse, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa 3. Lapsi huomaa itse, kun on aloittamassa sanaa, että siihen pitää sanoa uusi äänne

Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä

Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa

Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa Päiväkodissa kerran viikossa suujumppaa