Väestöstä on kärsinyt jossain vaiheessa päänsärystä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
Advertisements

Olet todella väsynyt ja turhautunut……
Hiv ja aids.
POSTOPERATIIVINEN KIVUNHOITO KIRURGISILLA OSASTOILL A
Sijaisvanhemmuus ja henkinen hyvinvointi. 1.Palauta usein mieleesi, ettet ole syypää lapsen ongelmiin, et ole niistä vastuussa, mutta voit toimia ensisijaisena.
Aivoverenkierron häiriö oireina mm.
JÄRJESTYSÄÄNNÖT   Toiminnan ja käyttäytymisen tiloissa on oltava asiallista. Toiminta ei saa loukata tai syrjiä ketään. Alkoholin ja muiden päihdyttävien.
AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖT
Varhaisvaiheen toimintamalli sosiaali- ja terveyskeskukseen: päihteet ja mielenterveys (työikäiset) Päivitetty xx/2013 Lähde: Välittäjä hankeen toimintamalli.
Lasten ja nuorten päänsärky lisääntyy –miten ehkäistään?
Tules - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Migreeni LL Yrjö Seppä 11/2005.
Tunne lääkkeesi Itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö
VARHAINEN PUUTTUMINEN
Iriitti Mikael Suviola
Riippuvuus tupakoinnista
Ruusu Jenni Pajulahti.
Elimistön puolustusjärjestelmä
Allergiat s
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
PAHOINVOINTI JA OKSENTAMINEN
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
DIABETES.
Sydän- ja verisuonitaudit
Diabetes.
Paniikkihäiriö.
Verenpainentauti & Sepelvaltimotauti & Sydäninfarkti
7. Vaikeuksien kanssa ystävystyminen
Matti, Atte, Olli ja Jasmin
Bulimia ja laktoosi-intoleranssi
Masennus eli Depressio.
Sydän- ja verisuonitaudit
PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
Nivelreuma ja nivelrikko Venla, Sonja ja Marianne.
Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.
Astma. Mikä astma on?  Pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkien limakalvojen jatkuva tulehdustila (inflammaatio) ja siihen liittyvä.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET. osa ennakoitavissa – perustuu lääkkeen tunnettuun vaikutusmekanismiin osa odottamattomia – lääkevalmisteen aiheuttama haittavaikutus,
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
Masennus eli pitkäkestoinen masentunut mieliala. Masennuksen yleisyys Joka viides suomalainen kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä Yli puolet.
Kuume ja Flunssa. Kuume Kuume on tavallien oire monissa virusten ja bakteerien aiheuttamissa sairauksissa. Tulehdussairauksille on tyypillistä että kuume.
Marianne Niinimäki Sairaaloiden ja laitosten perusruoka noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön ravitsemushoito- ja ruokailusuositusta  hajautettu.
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Syöpätaudit Konstantin Into ja Susanna Kankaanpää.
Keuhkokuume ja virtsatieinfektio
62. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tuki-ja liikuntaelinsairaudet
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Mielenterveyden häiriöt
63. Mielenterveyden häiriöt
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Epilepsia.
Mielenterveyden häiriöt
7 Itsehoito ja hätäensiapu
Marjo Eronen, SPR, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja
Mielenterveyden häiriö
Syömishäiriöt 5.6.
HAMMASSÄRKY Juho ja janne.
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
Kuume ja flunssa Mika ja Eerik.
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
Syöpä.
Pääkipu Pääkipua ilmenee kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää ja se on hyvin yksilöllistä. Päänkivun syitä ja muotoja on erilaisia. Yleisimmät.
Angiina.
Asento! -Lepo! Kpl 31.
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Erikoissairaanhoitaja Pirjo Murto, HUS

Ms-tauti Jenina Pesonen.
Esityksen transkriptio:

Väestöstä on kärsinyt jossain vaiheessa päänsärystä PÄÄNSÄRKY 70 %– 95% Väestöstä on kärsinyt jossain vaiheessa päänsärystä

Lasten ja nuorten päänsärky 3 -4v. osaa sanoa milloin päätä särkee. 30 % koululaisista kärsii päänsärystä Murrosiän kynnyksellä päänsärkyä esiintyy jo 70 - 80% 14-15v. Taipumus saada päänsärkyä on jo nähtävillä

Erilaiset päänsärkymme Jännityspäänsärky eli tensiopäänsärky Tavallisin pääsärkymme Oireet Ilmenee pitkään jatkuneena tasaisena jomotuksena ohimoilla, takaraivossa tai pantamaisena, kiristävänä, puristavana tunteena pään ympäri Syy Niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännitystila. Aiheuttavat tekijät Yksipuolinen toiminta näyttöpäätteellä istuminen autolla ajaminen

Särkyyn voi liittyä myös liittyä kävellessä tuntuvaa huimausta. Särky pahenee yleensä iltaa kohti, aamujen ollessa parempia. Jännityspäänsärkyyn voi myös liittyä repivää ja viiltävää kipua Jännityspäänsärkyjen yhteydessä todetaan usein myös piilevää masennusta ja unihäiriöitä.

Jännityspäänsäryn hoito Mene lääkäriin Jos kuukaudessa päänsärkypäiviä on 15, silloin kipu on muuttunut krooniseksi. Satunnaisessa päänsäryssä lepo ja sopiva särkylääke auttavat asiaa. Vältä tehtäviä missä niska- ja hartiaseutu jännittyvät Tarkista työasentosi myös koulussa Muista liikunta, rentoutuminen - rentouttaminen

Migreeni Migreeni on aivorungon tumakkeista alkava kohtauksellinen sairaus, joka laajentaa aivojen pintaverisuonia. Tästä on seurauksena kova päänsärky. Migreeniä esiintyy naisilla 2- 3 kertaa enemmän, kuin miehillä. Lapsilla migreenin puhkeaminen ajoittuu 6-7 v. Mutta myös nuoremmilla sitä voi olla. Migreenejä on monenlaisia, mutta käytännössä puhutaan esioireellisesta eli aurallisesta ja esioireettomasta eli aurattomasta migreenistä. Migreeni kohtaukset voidaan luokitella lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi

Oireet: Migreeni kohtaus alkaa, kun aivorungon solut aktivoituvat Ennakko-oireina saattaa esiintyä: Haukottelua, Väsymystä, Yliaktiivisuutta, Makeanhimoa, Ruokahalun lisääntymistä Palelemista, Ärtyisyyttä, Kalpeutta Seuraavaksi aivokuoren solujen toiminta vaimenee ja verenkierto vähenee tästä seurauksena yleensä (n. 15%) aurojen näkeminen Sahakuviot silmissä Näkökentän puutoksia Puutumista ja pistelyä raajoissa Aisti yliherkkyyksiä Valo, maku, haju Oireita voi esiintyä myös ilman seuraavaksi tulevaa särkyvaihetta.

Särkyvaihe Kivun välittäjä aineiden vapautuessa verisuonet laajenevat tavallista suuremmiksi, ja kolmoishermojärjestelmä välittää kivun tietoisuuteen. Tällöin esiintyy sykkivää, jyskyttävää, repivää, kovaa tai kohtalaista toispuoleista kipua, johon liittyy myös pahoinvointia ja oksentamista. Myös valo-, haju-, ja ääniherkkyys saattavat kuulua kuvaan. Oireet kestävät 3-4 tuntia Osa oksentaa koko kohtauksen ajan osalla vain pahoinvoinnin tunnetta.

Jännityspäänsäryn ja migreenin erot Jännityspäänsärky Migreeni LIIKUNTA helpottaa pahentaa ALKOHOLI saattaa laukaista kohtauksen HAJUT ei vaikutusta MAUT SÄRKY ALKAA päivisin voi alkaa myös öisin SÄRKY kohtalaista voimakasta VALONARKUUS ei ole on PAHOINVOINTI / OKSENTELU

Migreenin hoito Lapsen ollessa kyseessä. Pidä päänsärky päiväkirjaa, huomio mahdolliset tekijät mitkä laukaisevat kohtauksen Esim. Stressi, syömättömyys, päänkolautus Yritä pitää lapsen elämä säännöllisenä Käytä lapsi lääkärissä, muiden mahdollisten päänsärkyä aiheuttavien syiden sulkemiseksi. Ja oikean lääkityksen saamiseksi. Ilmoita lapsen hoitopaikkaan mitä ennakoivia oireita lapsella esiintyy, että tietävät ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin ja rauhoittaa lapselle oman rauhallisen tilan, kohtauksen ajaksi.

Nuoren- ja aikuisen migreenin hoito Kerro lääkärille tarkkaan minkälaisia oireita päänsärky aiheuttaa. Näin lääkäri voi tehdä sinulle henkilökohtaisen hoitosuunnitelman ja tarvittaessa lähettää lisätutkimuksiin. Vältä asioita joiden tiedät, laukaisevan kohtauksen. Pitämällä päänsärkypäiväkirjaa huomaat laukaisevat tekijät Ota särkylääke jo ennakko oireisiin. Kohtauksen tullessa rauhoita ympäristösi, vältä ääniä, valoa , koska ne saattavat pahentaa kohtausta. Ota lääkärin määräämä täsmälääke ja lepää.

TULEHDUSPÄÄNSÄRYT Tulehduksiin liittyy usein päänsärkyä. esim, flunssa, korvatulehdus, keuhkoputken tulehdus. Hoitamalla alkuperäinen sairaus hoidetaan samalla päänsärkykin. Särkyyn voi ottaa normaalia tulehduskipulääkettä ja tulehdukset hoidetaan yleensä antibiooteilla. Aivokalvontulehdus Oireet Korkea kuume, niska jäykkyys, tajunnan hämärtyminen, purkautuneita hiusverisuonia

Hoito Välittömästi lääkäriin sillä hoitamattomana aivokalvon tulehdus johtaa usein kuolemaan. Hoitona käytetään antibiootteja Aivotulehdus Aiheutuu yleisimmin viruksista (Herpes), ja esim. Ahvenanmaan saaristossa aivokuumetta aiheuttaa puutiainen (kumlingenvirus). Oireet ovat samankaltaiset kuin aivokalvontulehduksessa. Aivokuumeen hoito suoritetaan aina sairaalassa, koska kyseessä on vakava sairaus

Muita mahdollisia päänsäryn syitä Purentavirheet ja niiden oikomishoito saattavat aiheuttaa päänsärkyä, joka loppuu virheen korjaantuessa ja oikomislaitteiden poistossa. Oireisiin voi ottaa tulehduskipulääkettä Näköhäiriöt Piilokarsastus tai taittoviat voivat aiheuttaa silmien otsan ja ohimonseuduilla särkytiloja. Hoito Silmälasit auttavat asiaan Näköhermon ja -nystyn tulehdus aiheuttaa silmän punoitusta ja jomottavaa päänsärkyä.

Krapula-, särkylääke-, ja vieroituspäänsärky Oireiden jatkuessa silmä punoittaa ja liikuttelu tekee kipeää Käänny aina lääkärin puoleen silmä ongelmissa. Krapula-, särkylääke-, ja vieroituspäänsärky Vieroitus päänsärky syntyy aina kun lopettaa tiettyjen aineiden käytön. Alkoholista aiheutuvat lievät vierotusoireet eli krapula voidaan itse hoitaa särkylääkkein (ei parasetamoli) ulkoilemalla, ottamalla nesteitä ja ravintoa. Suuremmissa vieroitusoireissa, kun alkoholin suurkuluttaja lopettaa juomisen, hoito tehdään ammattiauttajien avustamana.

Särkylääkkeistä aiheutuva päänsärky saattaa saada alkunsa jos syöt pitkäaikaisesti kolme kertaa viikossa särkylääkkeitä. Oire Tylppä päänsärky erityisesti otsalla ja takaraivossa Jos kuitenkin syöt jatkuvasti särkylääkkeitä käänny lääkärin puoleen tarkempia tutkimuksia tai lääkkeiden vaihtoa varten.

Auringon pistos Lämpörasitus joka on kohdistunut suoraan päähän Oire Päänsärky, ärtymys pahoinvointi Hoito Lepo, viilentäminen ja nestetasapinon korjaaminen

Aivotärähdys Syy päähän osunut isku esim. kaatuminen Oireet Tajunnan menetys, muistamattomuus, saman hokeminen, päänsärky ja oksentaminen Hoito Lievissä tapauksissa potilasta voidaan hoitaa kotona seuraten kuitenkin vointia seuraavan vuorokauden ajan. Jos oireet pahenevat tai ovat jo alun alkaenkin kovat potilas hoidetaan sairaalassa ja laitetaan mahdollisiin jatkotutkimuksiin.

Päänsärky Melkein jokaisella meistä sitä on Naisilla enemmän kuin miehillä Hakeudu lääkäriin aina, kun Päänsärkyjä alkaa olla toistuvasti Särky alkaa aamuöisin Johtuu tapaturmasta Sinulla on neurologisia oireita, puutumista, näköhäiriöitä Suurimmaksi osaksi päänsärkyihin on kuitenkin olemassa auttavaa hoitoa .