PerheESTÄ
Naimisiin Nainen ja mies, jotka täyttäneet 18v Avioitumislupa alle 18v oikeusministeriöstä Ei lähisukulaiset: lapsi, vanhempi, sisarus, puolisisarus Ottolapsi ja ottovanhempi tai setä, täti ja eno vain om. lupa
Esteiden tutkinta Varmistetaan ettei vihittävät ole ennestään aviossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa (ent. kuulutukset) Pyyntö tehdään maistraatille tai seurakunnalle, jotka antavat todistuksen siitä ettei esteitä ole Tutkinta kestää vähintään viikon (harkinta-aika)
sukunimi Kumpikin pitää oman nimensä Nainen ottaa miehen nimen Mies ottaa naisen nimen Toinen ottaa yhdysnimen Maistraattiin voi tehdä yhden ilmoitusluontoisen nimenmuutoksen
Perhe sosiaalinen instituutio, sosialisaatio perheeseen kuuluu yleensä isä, äiti ja näiden lapset. perheiden hajoaminen ja uusperheiden muodostuminen on muuttanut kuvaamme perheestä. Eri aikoina ja eri paikoissa perhe on määritelty eri tavoin. Perheen määritelmät ovat sidoksissa sosiaalisiin ja kulttuurisiin ympäristöihin: vasta 1950 –luvulla perhe käsitettiin länsimaissa ydinperheenä. Ydinperhe on edelleen sangen yleinen monessa Euroopan maassa. Perhe on myön moraalisestri sangen latautunut puheenaihe ja poikkeamia moralisoidaan edelleen varsin herkästi. Tosin myls rajoja rikotaan esim. sallittavuudessa: tv-sarja nelosella Big Love, jossa miehellä on kolme vaimoa. Keitä kuuluu perheeseen? R. Jallinoja: Perheen aika, 2000 Roos & Rotkirch: Vanhemmat ja lapset, 1997 Hoikkala & Roos: 2000-luvun elämä, 2000 J. Virkki (toim.): Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin, 1994 http://www.toinensuomi.net/arvot/arvot_kirjallisuutta-4.html
Ulkomaalainen puoliso Sovelletaan pääsääntöisesti sen maan lakia, jossa kummallakin puolisolla on kotipaikka Joissain tapauksissa on naisen etu, että laaditaan avioehtosopimus, jossa määrätään noudatettavan Suomen lakia (naisen asema avioliitossa vaihtelee maittain)
Kotiäitiys Ei kerry kunnollista eläketurvaa Kertyy kun äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaa Ongelma jos puoliso kuolee tai tulee ero Helpottaa avio-oikeus tai yksityinen vakuutus
Avio-oikeus Avioerossa tai kuolemantapauksessa omaisuus ositetaan Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava joutuu luovuttamaan osan omastaan puolisolle (=tasinko) Lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa perikunnalle
Kuka on lapsen isä? Avioliiton perusteella äidin aviomies eli ns. isyysolettamus tunnustamalla avoliitossa elävät vanhemmat erillään asuvat vanhemmat lastenvalvojalla tuomioistuimen päätöksellä oletettua isää vastaan voidaan nostaa kanne 2. ja 3. isyys vahvistetaan alioikeudessa.
Isyys äiti voi kieltää isyyden selvittämisen/voi haluta lapsen ilman isää isyyden selvittämiseen voidaan tehdä lääketieteellisiä tutkimuksia isyysolettamus voidaan kumota esim. kanteella huoltajuutta ja tapaamisoikeutta haettava erikseen
Elatussopimus neuvotellaan esim. avioerotilanteessa lastenvalvojan luona elatusapu elatustuki kunta maksaa, jos elatusvelvollinen on maksukyvytön isyyttä ei ole vahvistettu isyyden selvittäminen on kesken
Linkkejä uusperhe sateenkaariperhe ja syrjintä; setan sivut maahanmuuttajaperhe yksinhuoltajaperhe: tarinoita adoptioperhe: toiminnasta sijaisperhe Kriittistä perhetutkimusta
Perheen muutos maaseutuyhteisössä tuotanto- ja kulutusyksikkö Moderni aika ja romanttinen rakkaus: ydinperhe lapsiluvun pienentyminen avioerojen yleistyminen avoliittojen yleistyminen äitien palkkatyö perhe muuttunut tuottajasta kuluttajaksi tehtäviä siirtynyt yhteiskunnalle / markkinoille tunteiden merkitys perheen koossapysymisessä kasvanut Perhe oli suurperhe, johon kuului useita sukupolvia. Tunnesiteet eivät näytelleet keskeistä osaa. Perheen sijaan elämän piirin keskiössä oli pikemminkin tila tai kotitalous ja sen hoitaminen kuin suuri rakkaus. Lapsia ei kasvatettu, lapset kasvoivat luonnostaan seuraamalla vanhempiensa esimerkkiä Perheestä tuli ydinperhe, lapsia ruvettiin kasvattamaan ja perheen tuotannolliset tehtävät väistyivät kulutuksen tieltä. Sanalla sanoen koko sosiaalinen maisema muuttui. Perheen muutoksen alku ajoittuu modernin yhteiskunnan syntyyn. Meillä Suomessa perheen muutos on alkanut vasta 1900-luvulla.
Avioero Joka kolmas avioliitto päätyy eroon Suomi EU-maiden kärkeä (Ruotsi, Tanska, IB) Mitä korkeammin koulutettu, sitä harvemmin erotaan Eron todennäköisyyttä lisäävät Vuokralla asuminen Työttömyys Nuorena avioituminen
Eroa haetaan käräjäoikeudelta Yhteinen hakemus Puolisot ovat yksimielisiä erosta Jättävät yhteisen hakemuksen Käsitellään oikeuden kansliassa Ei istuntoa Harkinta-aika alkaa kun hakemus saapuu kansliaan
Toinen puoliso hakee eroa Hakemus toimitetaan oikeuden kansliaan Kanslia tiedottaa asiasta toista osapuolta Harkinta-aika alkaa kun toinen puoliso saa tiedon asiasta Puolisolle tilaisuus tulla kuulluksi oikeudessa käsittelypäivänä Vastustaminen ei estä avioeron saamista
Harkinta-aika Kuusi kuukautta Parisuhteen väkivaltaisuuskaan ei nopeuta prosessia Harkinta-ajan päätyttyä puoliso/puolisot voivat hakea lopullista eroa Haettava vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta Avioeron voi saada ilman harkinta-aikaa: jos puolisot ovat asuneet erillään yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
Rekisteröity parisuhde Samaa sukupuolta olevat 213 vuonna 2007 Ei ole sallittu lähisukulaisten kesken Esteettömyydestä todistus maistraatista Molemmat pitävät aina oman nimensä Mahdollisuus adoptoida toisen lapsi
Viranomaisten perhekäsitys vs. arkitodellisuus Osalle ydinperhe käsittää myös isovanhemmat 20% työssäkäyvistä hoitaa omia vanhempiaan, appivanhempiaan Keskustelu käännytettäväksi määrätyn egyptiläisen mummon tapauksesta
KAA ry kansainvälisesti adoptoitujen aikuisten yhdistys Perustettu 6.6.2009 Adoptiouutiset-foorumi Arviolta 4 000 ulkomailta adoptoitua