Lainsäädäntöä
Mihin lakia tarvitaan? Ohjaa oikeaan toimintaan Ohjauskeinoina hallinnolliset määräykset, taloudelliset keinot ja informaatio-ohjaus Pyrkii tukemaan toivottua käyttäytymistä, kitkemään haitallista Luo järjestelmän ja tapakulttuurin Mihin minä sitä tarvitsen? Oman oppimisen tavoitteet, oman tiedon hyötykäyttö tulevaisuudessa > Mitkä ovat omat tavoitteesi tälle kurssille?
Rakentamismääräykset Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Rakennusmääräysten uudet energiatehokkuusvaatimukset parantavat energiatehokkuutta noin 20 % nykytasoon verrattuna Kokonaisenergiatarkastelu: e-luku Huomioidaan kaikki rakennuksessa tapahtuva energiankulutus: lämmitys, ilmanvaihto, valaistus… Laskennassa huomioidaan myös käytetyn energian tuotantomuoto Rakentamismääräyskokoelman määräykset C3: lämmöneristys D3: rakennuksen energiatehokkuusvaatimukset D2: sisäilmasto, ilmanvaihto, poistoilman lämmön talteenotto Rakentamismääräyskokoelman osien C3, D2 ja D3 vaatimustenmukaisuuden osoittamista käsitellään tasauslaskentaoppaassa Korjausrakentamista koskevat energiamääräykset ovat parhaillaan valmisteilla Tavoitteena ohjata parantamaan energiatehokkuutta muita merkittäviä korjauksia tehtäessä
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EU:n tasolla rakennusten energiankäyttöä säädellään muun muassa rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä (EPBD-direktiivi, Energy Performance of Buildings, 2002/91/EY) Nyt voimassa oleva direktiivi astui voimaan vuoden 2002 lopussa Direktiivissä on kolme keskeistä osaa: rakennusten energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset; energiatodistuksen käyttöönotto; ja lämmityskattiloiden ja ilmanvaihtojärjestelmien määräaikaistarkastukset. Direktiivien vaatimukset toteutetaan kaikissa EU-maissa mukauttamalla kunkin maan määräykset ja ohjeet direktiivin mukaisiksi Lähde: energiatehokaskoti.fi
Kokonaisenergiatarkastelu Uudisrakentamisessa siirryttiin 1.7.2012 rakennuksen kokonaisenergiatarkasteluun -> lämmitysmuodon valinta vaikuttaa lopputulokseen oleellisesti Koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa laskennallista energiankulutusta Lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta, käyttöveden lämmitystä -> näiden pohjalta lasketaan E-luku, jonka yläraja riippuu pientaloilla pinta-alasta Energiamuodoille käytetään laskennassa kertoimia, jotka ohjaavat valitsemaan ympäristön kannalta parhaita vaihtoehtoja Lähde: energiatehokaskoti.fi
Rakennusmääräyksistä Rakennusmääräykset tiukentuivat vuonna 2010 noin 30 % Keskeiset muutokset 1.1.2010 voimaan astuneissa määräyksissä: Vaatimus ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteelle nousi 30 %:sta 45 %:iin Rakennuksen ilmatiiveyden vaatimus (n50-luku) tiukkeni 4,0 1/h:sta 2,0 1/h:een Suunnittelun joustavuutta lisättiin, eli jos jokin osa ulkovaipasta on vertailutasoa heikompi, sitä voidaan kompensoida paremmalla LTO:n vuosihyötysuhteella tai jonkin muun vaipan osan paremmalla lämmöneristyksellä (jousto kasvoi 20 %:sta 30 %:iin) Lähde: energiatehokaskoti.fi
Määräykset ohjaavat rakentamista Määräykset asettavat minimivaatimustason Perinteisesti suomalaiset pientalorakentajat ovat eristäneet talonsa hieman määräyksiä paremmin Samalla karsitaan pois huonot ja tehottomat ratkaisut Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia Määräysten lisäksi tarjolla on ohjeita, jotka eivät ole velvoittavia Kunnan rakennusvalvonta valvoo määräysten toteutumista Määräykset joustavat: esimerkiksi seinän lämpöhäviö saa olla vertailuarvoa suurempi, jos vaatimukset muuten täyttyvät Lähde: energiatehokaskoti.fi
Rakennusmääräyskokoelma - energiankäyttö Oheiseen listaan on koottu rakennusmääräyskokoelman ne osat, joilla on vaikutusta energiankäyttöön. A Yleinen osa A1 Rakentamisen valvonta ja tarkastukset A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta. C Eristykset C3 Rakennusten lämmöneristys C4 Lämmöneristys D LVI ja energiatehokkuus D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot D2 Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto D3 Rakennusten energiatehokkuus D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Lähde: energiatehokaskoti.fi
Energiaselvitys Uuden rakennuksen rakennusluvan liitteenä tulee olla energiaselvitys, jonka keskeinen osa on energiatodistus Energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat osat: rakennuksen kokonaisenergian kulutus, E-luku energialaskennan lähtötiedot ja tulokset rakennusmääräysten mukaan kesäaikainen huonelämpötila ja tarvittaessa jäähdytysteho (ei koske pientaloja) rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa rakennuksen energiatodistus Energiaselvitys on hankittava kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan Todistusta ei vaadita vapaa-ajan asunnoille, teollisuusrakennuksille eikä suojelluille rakennuksille Energiatodistuksen myöntää siihen pätevöitynyt asiantuntija Lähde: rakenna.fi
Energiakertoimet Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Kokonaisenergiakulutus ilmaistaan E-luvulla (kWh / m2 vuodessa). m2 = lämmitetty nettoala, joka tarkoittaa rakennuksen ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettua pinta-alaa (Lukuarvona suunnilleen bruttoala -10%). Lähde: energiatehokaskoti.fi
E-luvun laskeminen Kokonaisenergiakulutus ilmaistaan E-luvulla (kWh/m2 vuodessa) ja m2 on lämmitetty nettoala, joka tarkoittaa rakennuksen ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettua pinta-alaa (Lukuarvona suunnilleen bruttoala -10%) Lähde: rakenna.fi
Kiinteistössä tuotettu energia Kiinteistön tuottama aurinkosähkö, aurinkolämpö ja tuulivoima vähentävät ostoenergianmäärää (näiden osalta ei käytetä energiakertoimia) Uudistalossa tulisija vähentää laskennallisesti kulutusta 2 000 kWh Ilmalämpöpumppu vähentää uudistalossa laskennallisesti kulutusta 1 000 kWh Vesikiertoon kytketty takka rinnastetaan puukattilalämmitykseen Maalämpöön sovelletaan sähkön energiakerrointa, joka jaetaan laskennallisilla lämpökertoimilla erikseen lämmitykselle ja käyttövedelle Käytännössä tarkoittaa, että maalämmön ”kerroin” asettuisi kaukolämmön ja uusiutuvan energian välimaastoon kohteen suunnitteluratkaisusta riippuen Uusiutuvia polttoaineita pientalokäytössä ovat puolestaan muun muassa puupelletti, ruokohelpi, olki, puu ja puuhake Lähde: energiatehokaskoti.fi
E-lukuvaatimukset Lähde: rakenna.fi
Uusiutuva energia Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä
Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä turvata kansalaisille osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää säännöksiä mm. kaavoituksesta kuntien rakennusjärjestyksestä ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta tonttijaosta yhdyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta
Rakennustuotteet Euroopan unionin rakennustuoteasetus (astui voimaan 1.7.2013) Vaatimukset koskien rakenteiden lujuutta ja vakautta paloturvallisuutta terveellisyyttä käyttöturvallisuutta esteettömyyttä meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä Energiatehokkuutta CE-merkintä pakolliseksi useille tuotteille Takaa eurooppalaisen standardien mukaisen laadun
YVA-menettely YVA = ympäristövaikutusten arviointimenettely Lainsäädännössä määritelty menettely , jossa selvitetään jonkin hankkeen, toimenpiteen tai toiminnan ympäristövaikutukset yleensä etukäteen Suoritetaan, kun hanke aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia Suurissa hankkeissa lainsäädännössä asetettu velvoite Pyrkii lisäämään kansalaisosallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia IVA = Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset selvitettävä Tarkastellaan aina myös 0-vaihtoehto
Ympäristöluvat – mitä varten? Ympäristölupaa haettava toiminnalle, joissa on ympäristön pilaantumisen riski Mm. metsä-, metalli-, kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Vaaditaan uuden toiminnan aloittamiseen sekä vanhan luvan merkittävään muuttamiseen Ympäristölupaa tarvitaan: Vesilupa Maankäyttö ja rakentaminen Kemikaaliluvat Jätteiden kuljetus ja siirto, kaatopaikat Luonnonsuojelu Vesiliikenne Luvassa määritellään Toiminnan laajuus Päästöt ja niiden vähentäminen Muutoksien osalta aikataulu Ympäristöriskien ehkäisykeinot Edellytyksenä se, että toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista Pienyrittäjätkin tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvan, esim. Perunan tai juuresten käsittely- tai jalostuslaitos Tärkkelystehdas tai tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas Vihannes-, juurikas-, hedelmä- tai marjavalmistetehdas
Ympäristölupaprosessi Hakemus tehdään kirjallisesti lupaviranomaiselle Yleensä kunnallinen ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristöluvan käsittely voidaan kuitenkin siirtää alueelliseen ympäristökeskukseen jos yrityksen toiminta aiheuttaa merkittäviä riskejä vesistöjen saastumiselle Hakemus tulee jättää useita kuukausia ennen toiminnan aloittamista Viranomainen saattaa pyytää täydennyksiä ja tehdä tarkastuskäyntejä Asiantuntijalausuntoja ja neuvotteluja käytetään hakemuksen käsittelyn tukena Hakemukseen tulee liittää Selvitys toiminnasta, sen tarkoituksesta ja toimintaympäristöstä Tiedot päästöistä ja jätteistä, niiden ehkäisemisestä, hyödyntämisestä ja keräämisestä Selvitys kemikaalien säilystyksestä ja käytöstä Tiedot vesihuollon järjestämisestä ja energiankäytöstä Arviot muista ympäristövaikutuksista Viranomainen tiedottaa asianomaisille, esim. alueen asukkaat, käyttäjät Tiedote alueen sanomalehdissä, kaupungintalolla, muut julkiset ilmoituskanavat Asianomaisilla oikeus esittää mielipiteitä ja valittaa Hakija tekee vastineen valituksiin, järjestää kuulemistilaisuuden (usein julkinen) Hakemuksesta tehdään julkinen päätös Muutoksen haku Vaasan hallinto-oikeudesta Tuloksena lainvoimainen päätös ympäristöluvasta Ympäristölupa edellyttää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa viranomaisen taholta Luvan haltijalla on luvan ehdoissa määritelty ilmoitus- ja raportointivelvollisuus Lupamääräyksissä määritellään toiminnan rajoitteet tai lisätoimenpiteet
Lupakäsittelyn vaiheet 1. Ympäristölupahakemus tehdään kirjallisesti ympäristönsuojeluasetuksessa määrätylle lupaviranomaiselle 2. Ympäristölupaviranomainen tiedottaa hakemuksesta kuulutuksella 3. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla ja viranomaisilla on tilaisuus esittää hakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä 4. Lupapäätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen
ISO14001 SFS-standardin mukainen kansainvälinen ympäristöjärjestelmämalli Määrittelee ympäristöjärjestelmän vaatimukset Myönnetään auditoinnin perusteella, tietyt vaatimukset täytettävä Tarkoituksena kehittää ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristösuojelutoimien tuloksellisuutta systemaattisesti Auttaa organisaatiota parantamaan ympäristönsuojelutasoa Osoittaa organisaation kykenevän hallitsemaan hyvin ympäristöasiansa Ympäristöjärjestelmässä organisaatio sitoutuu ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen tunnistamaan toimintansa ympäristövaikutukset, niiden seuranta selvittämään lakisääteiset velvoitteensa ja huolehtii niiden täyttämisestä asettamaan ympäristötavoitteet ja seuraa niiden toteutumista varaamaan resurssit (taloudelliset ja HR), niiden kehittäminen varautumaan ympäristöriskeihin ja onnettomuustilanteisiin ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn arvioimaan toimintansa tuloksia ja parantaa toimintaansa
Muita sertifikaatteja ISO9001 Laadunhallintajärjestelmä Asiakasvaatimukset ja lakisääteiset vaatimukset täyttävän tuotteen valmistaminen, asiakastyytyväisyyden parantaminen OHSAS 18001 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä (TTT) Työterveysriskien hallinta ja työturvallisuuden parantaminen
Lisätietoa Ympäristöministeriö (2012), Lainsäädäntö ja ohjeet maankäytössä ja rakentamisessa [http://ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet]