Mitä tiedämme tehdyistä vuosityötunneista? Pauli Sumanen, työaika- ja palkkakonsultti Vuosityötunteja tuotetaan kahdesta Tilastokeskuksen aineistosta: 1. Ajankäyttötutkimuksesta 10 vuoden välein 2. Työvoimatutkimuksesta vuosittain Tässä tutkimuksessa selvitän, saadaanko kummastakaan esille niiden kokoaikaisten palkansaajien vuosityötunteja, jotka ovat palkkarakennetilaston vertailuaineistona. Miksi tietoa tarvitaan? Eu-parlamentin päätöslauselmassa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 2008/2012(INI) sanotaan mm. näin tuottavuuden mittaamisesta tasa-arvoisen palkkavertailuun: ” ... tuottavuus, jota on arvioitava ei vain määrällisesti (fyysiset läsnäolotunnit työpaikalla) … ”

Keitä ovat palkkavertailun koko-aikaiset ”miehet ja naiset”? Sekä palkkarakenne- että ansiotasoindeksitilastossa verrataan keskenään - koko kuukauden samassa työsuhteessa - vuonna 1999 yli 30 t/viikko työtä tehneitä (vuodesta 2000 alkaen heitä, jotka ovat tehneet enemmän kuin 90 % alan kokoaikaisten keskiarvosta) - voimassa olevan työsopimuksen omaavia - palkansaajia - miehiä ja naisia Huomatkaa siis, että nämä ”miehet ja naiset” eivät ole samoja kuin ajankäyttö- tai työvoima- tutkimusten ”kokoaikaiset miehet ja naiset”

Iiris Niemi, Hannu Pääkkönen: Ajankäytön muutokset 1990-luvulla Ylemmät toimihenkilöt YT Alemmat toimihenkilöt AT Työntekijät TT Miehet 1965 1849 1904 Naiset 1442 ( 73,3 %) 1563 (84,5 %) 1476 (77,5 %) Populaatio 261 000 211 000 478 000 236 000 547 000 214 000 Vuosityötunnit Miehet tekivät 1909 tuntia vuodessa ja naiset 1516 tuntia vuodessa välillä 3/1999 - 2/2000.

Ajankäyttö- ja työvoimatutkimusten vertailu Miesten ja naisten tehdyt työtunnit v. 1999

Ajankäyttö- ja työvoimatutkimusten vertailu Miesten ja naisten tehdyt työtunnit v. 1999 Palkkarakennetilastossa on 1938 tuhattahenkilöä, joista naisia ”noin” 48 %

Miksi naiset liioittelevat ja miehet piilottelevat? Niemi viittaa kolmeen tutkimukseen haastattelututkimuksen virhelähteistä: Sudman&Bradburn (1974), Phillips (1971) ja Bateson (1984). Näissä tutkimuksissa todetaan, että haastateltava yrittää antaa itsestään myönteisen vaikutelman. (Minä: Luterilaisessa työkulttuurissa naiset siis liioittelevat, jos he tekevät mielestään liian vähän ansiotyötä. Miehet taas eivät halua antaa itsestään sellaista kuvaa, että he varastavat aikaa perheeltään liialla työnteolla ja pimittävät työtuntejaan.) Sudman&Bradburn: The respondent behaves according to social norms and values: he strives to give a favorable impression of himself.

Mitä siis tiedämme tehdyistä vuosityötunneista? Luotettavana pidetyn lomaketutkimuksen (ajankäyttötutkimus) mukaan kokoaikatyötä tekivät miehet tekevät vuonna 1999 noin 1900 tuntia vuodessa ja naiset noin 1600 tuntia. Ero 303 tuntia. Epäilyttävän puhelinhaastattelututkimuksen (työvoimatutkimus) mukaan kokoaikatyötä tekevät miehet tekivät vuonna 1999 noin 1800 tuntia ja naiset noin 1600 tuntia, ero 204 tuntia. Miesten tulokset eivät mahdu virhemarginaalien sisään, joten molemmat tutkimukset eivät voi olla oikeassa. Miksi Tilastokeskus ei ratkaise ongelmaa, jonka sen omat tutkijat ovat nostaneet esille? Miksi työvoima- tutkimuksesta julkaistaan paljon aineistoa mutta ”parempi” ajankäyttötutkimus unohdetaan?

Are those who do more working hours salaried better Are those who do more working hours salaried better? First two columns from : Aikanyrjähdys, researchers Julkunen, Nätti, Anttila Income/month FIM Income/hour Hours/ week Men Growth-% FIM/ hour -34 16000 > 108,31 35-40 17000 6 n. 104 -4 41-49 22000 38 n. 111 2 50-59 27000 69 n. 113 4 60 and over 27300 71 < 105 -3

ja huomaamme, ettei miehillä ja naisilla ole palkkaeroa. Mitä merkitsee kun otamme tehdyt työtunnit mukaan palkkavertailuun ILO 100-sopimuksen ja EU-parlamentin vaatimalla tavalla? Harmaa = miehet, Musta = naiset, 1 = työtunnit vuodessa 3/1999 – 2/2000 ajankäyttötilastosta, 2 = ansiot 1999 ansiotasoindeksitilastosta Jakamalla vuosiansiot vuosityötunneilla saamme tuntipalkan tehtyä työtuntia kohden ja huomaamme, ettei miehillä ja naisilla ole palkkaeroa.