Tietotyön työajat, uudet työkulttuurit, perhe ja sosiaalinen elämä Tutkimusryhmä: Raija Julkunen, Jouko Nätti, Timo Anttila Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden.

Esitys aiheesta: "Tietotyön työajat, uudet työkulttuurit, perhe ja sosiaalinen elämä Tutkimusryhmä: Raija Julkunen, Jouko Nätti, Timo Anttila Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden."— Esityksen transkriptio:

1 Tietotyön työajat, uudet työkulttuurit, perhe ja sosiaalinen elämä Tutkimusryhmä: Raija Julkunen, Jouko Nätti, Timo Anttila Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Rahoittajana Työsuojelurahasto ja Suomen Akatemia (2000-2003)

2 TAUSTA Lähtökohtana on oletus, etteivät jälkiteollisen tietoyhteiskunnan työajat asetu enää yhteen normaalityöajan kaavaan. Asiantuntija-ammattien ja dynaamisten sektorien työajat pyrkivät venymään, mikä vaikeuttaa työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Missä määrin nämä oletukset pitävät paikkansa Suomessa

3 TUTKIMUSAINEISTOT (1) Edustava postikysely, toteuttajana Tilastokeskus, kevät 2001. Perusjoukkona korkeakoulututkinnon suorittaneet 25-64-vuotiaat, otos 3000 henkeä. Kyselyyn vastasi 1839 henkeä (63%). Aineiston lopullinen koko 1653 henkeä. (2) Neljä case-organisaatiota IT sektorilta. –Haastatteluja (40) –Työntekijäkysely (n= 247). (3) Lehtikirjoittelut

4 VIIKKOTYÖAJAN PITUUS Kysymys: “Kuinka monta tuntia viikossa työskentelette tavallisesti päätoimessanne? Laskekaa päätoimeen liittyvät kotona tekemänne työt ja ylityöt mukaan.” –vajaa kymmenesosa tekee lyhyttä (-34 t) työaikaa –puolet tekee jokseenkin säädeltyä ja normaalinmittaista (35-40 t) työaikaa, –vajaa kolmannes venyvää 41-49 tunnin työaikaa, –kuudesosa ylipitkää, vähintään viidenkymmenen viikkotunnin työaikaa Keskimääräinen viikkotyöaika (41,6 t) –pisin johtajilla (46 t) ja korkeakoulujen opettajilla (47t)

5 TYÖAJAN VENYMISEN SYYT Vain neljäsosa (27%) sanoi, että työaika pysyy sovitussa a.Työn luonne, rajattomuus, haastavuus - korostuu 45-54–vuotiailla, vastuullisessa asemassa olevilla, koulutuksessa ja tutkimuksessa b.Työn organisoinnin ongelmat - korostuu naisten töissä, julkisessa hallinnossa, myös johtajilla c.Uraorientaatio, menestys - korostuu miehillä, nuorilla, it-ammateissa, johtajilla

6 TYÖN MONIPAIKKAISUUS paitsi työpaikalla, työtä oli tehty viikon aikana mm. - kotona (66% vastaajista) - kotimaan matkoilla (27%) - asiakkaan luona (24%) Kotiin tuotava merkitsee työajan venymistä, ei siis sitä että osa normityöajasta tehdään kotona Kotiin tuotu työ lisää työ-perhe -ristiriitoja

7 YKSITYISELÄMÄN JA ITSEN SUOJELU Normaalityöpäivän idea on vahva Lähes kaikki (99%) sanovat rajoittavansa työaikaa, koska arvostavat vapaata aikaa ja yksityiselämää… tai siksi, että haluavat panostaa kotiin ja perheeseen.

8 AIKAVAJE Ihanteellinen työviikon pituus 34,1 tuntia, aikakuilu siis 7,4 tuntia Niistä jotka tekivät yli 50 tuntia viikossa vain 14% piti tätä työaikaa ihanteellisena Viidesosa vastaajista kertoi tinkivänsä unesta saadakseen ajan riittämään, puolet vastaajista koki univajetta viikoittain Ajan puute rajoittaa enemmän kuin rahan puute tekemästä sitä mitä todella halutaan

9 MIHIN AIKAA HALUTAAN Lisää aikaa liikuntaan67% harrastukseen65 matkustamiseen58 perhe-elämään55 sosiaaliseen elämään52 lapsille, lastenlapsille46 opiskeluun43 vain olemiseen38 kotityöhön24 työhön2

10 EROJA IT-yrityksissä työajat paremmin kontrolloituja ja hallinnoituja kuin koko korkeasti koulutetulla väestöllä. Työaikaerot selittyvät –hierarkkisella työasemalla ja sen mukaisella vastuulla –työn organisoinnilla ja työkulttuurilla ja –jossain määrin elämäntyylivalinnoilla

11 TIETOTYÖN SUKUPUOLI Naiset tekevät hieman lyhyempää työaikaa Kotityö, perhe ja lapset edelleen enemmän naisten vastuulla Naiset kokevat enemmän aikavajetta Naisten ihannetyöaika on lyhyempi Naisten työajan venyminen johtuu useammin huonosta työn organisoinnista ja henkilöstövajeesta

12 PITKIEN TYÖAIKOJEN VASTAINEN NORMI Työ on keskiluokan elämän perusta, mutta elämän tärkeät asiat ovat työn ulkopuolella. Enemmistön suhdetta työhön kuvaa professionaalinen vastuu, johon kuuluu myös tietty venyminen ja joustavuus. Aineistot antavat viitteitä siitä, että vuosituhannen vaihteessa muotoutui pitkien työaikojen ja työn hallitseman elämän vastainen normi. Normin mukaan "elämässä pitää olla muutakin".