Akavaaka – tilastokooste Syksy 2015 Punnittua tietoa akavalaisista.

Esitys aiheesta: "Akavaaka – tilastokooste Syksy 2015 Punnittua tietoa akavalaisista."— Esityksen transkriptio:

1 Akavaaka – tilastokooste Syksy 2015 Punnittua tietoa akavalaisista

2 1 Työllisyys ja työttömyys Tähän välidian sisältö

3 Työllisyys Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa. Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä. Määräaikaisissa työsuhteissa lähes puolet enemmän naisia kuin miehiä. Ikääntyvien työllisyysaste nousee. Yksityinen sektori työllistää naisia. Joka toinen korkeakoulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla. Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liike- elämään. Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka viides. Teollisuuden t&k-henkilöstöä on vähennetty 16 prosenttia vuosina 2005–2013 Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Joka viides akavalainen on harkinnut yrittäjyyttä. 3

4 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto 20.5.2015 Kuvio 1.1 Akavalaisen työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014 4

5 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto 20.5.2015 Kuvio 1.2 Koko työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014 5

6 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto 2.6.2015 Kuvio 1.3 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2014 6

7 Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 ja 2014 aineistot 22.5.2015 Kuvio 1.4 Työllisyysaste iän mukaan 2009 ja 2014 7

8 Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 22.5.2015 Kuviot 1.5 ja 1.6 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014 55–59-vuotiaat 60–64-vuotiaat

9 Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 22.5.2015 Kuvio 1.7 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2014

10 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto 20.5.2015 Kuvio 1.8 Korkeakoulutetut työlliset työnantajan mukaan 2014 10

11 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto 20.5.2015 Kuvio 1.9 Kaikki työlliset työnantajan mukaan 2014 11

12 Työlliset Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto 22.5.2015 Kuvio 1.10 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2014

13 Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuoden 2013 henkilöstömäärät on ilmoitettu selitteessä. Henkilöstömäärän mittayksikkö on tutkimustyövuosi, joka tarkoittaa yhden vuoden aikana kokoaikatyön mukaan laskettua t&k-työn määrää. Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuvio 1.11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005– 2013 13

14 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2015 19.5.2015 Kuvio 1.12 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatin- harjoittajat 2008–2014 14

15 Työttömyys Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisista. Irtisanomiset ja henkilöstövähennykset ovat liukuhihnarutiinia. Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen. Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaa. Vuodessa on tullut lähes 6 000 korkeakoulutettua työtöntä lisää. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin. Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa. Korkeakoulutetuista työttömistä 28 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. 15

16 Työttömien lukumäärät 2013 suluissa selitteen yhteydessä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio 25.5.2015 Kuvio 1.13 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2014

17 Osuudet on laskettu työpaikoista, joilta on vähennetty henkilöstöä edellisten kahden vuoden aikana. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luottamusmiesbarometriin vastasi 835 luottamusmiestä. He edustavat lähes 170 000 ylempää toimihenkilöä. Lähde: Akavan Luottamusmiesbarometri 2015 Kuvio 1.14 Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoilla 17

18 Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

19 Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Kuvio 1.15 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot

20 Työttömät ilman lomautettuja. 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus Kuvio 1.16 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain Kuvio on arvio työttömyys­ asteista tutkinnoittain vuosina 2014 ja 2015. Laskenta­tapa ei vastaa ns. virallista työttömyys­asteen laskentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaise­maan työttömyys- asteeseen. Tässä esitetyt luvut ovat kuiten­kin keskenään vertailukelpoisia.

21 Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Elokuukuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Kuvio 1.17 Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015: Korkeakoulutetut, elokuu

22 Elokuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyys tilastot Kuvio 1.18 Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015: Muut kuin korkeakoulutetut, elokuu

23 Tilanne kunkin vuoden heinäkuussa. Työttömät ilman lomautettuja. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuvio 1.19 Työttömyyden kesto 2011–2015 Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Muut kuin korkeasti koulutetut

24 Välidian otsikko Tähän välidian sisältö 2 Työajat ja työolot Tähän välidian sisältö

25 Työajat ja työolot Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti Luottamusmiehiä työllistävät palkkaukseen, irtisanomisiin ja työaikoihin liittyvät ongelmat. 25

26 *Mukana toimipaikat, joissa on vähintään 30 työntekijää Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Kuvio 2.1 Henkilöstöjärjestelmät akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla 26 Yksityinen sektori Julkinen sektori

27 Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Kuvio 2.2 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät ongelmat ja sopimustulkinnat Matkustusaika Lomautus, irtisanominen Kiusaaminen, häirintä, väkivalta Lomat Määräaikaisuus Koulutukseen osallistuminen Työhön paluu perhevapaan jälkeen Vuosilomien siirtäminen sairauden perusteella Muu asia Työajat Ylityöt Palkkaus Tasavertainen / oikeudenmukainen kohtelu Etätyö Työaikajoustot

28 Työajat Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossa. Akavalaiset tekevät ylitöitä useammin kuin muut palkansaajat. Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä. Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelle. Ylemmistä toimihenkilöistä 37 prosenttia joustaa viikoittain työajoissa. Lähes 80 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä saa työhön liittyviä yhteydenottoja työajan ulkopuolella. Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolella. Työaikapankki on käytössä joka neljännessä yksityisen sektorin työpaikassa. 28

29 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto Taulukko 2.1 Akavalaisten viikkotyöaika 2014 29

30 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto Kuvio 2.3 Ylityötä tekevät palkansaajat 2014 30

31 Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä. Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto Kuvio 2.4 Iltaisin töitä tekevät palkansaajat 2014 31

32 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2003, 2008 ja 2013 Kuvio 2.5 Työajoissa joustaminen työstä johtuvista syistä 32 Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikki palkansaajat

33 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto Kuvio 2.6 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat 33

34 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto Kuvio 2.7 Työajan seuranta 34

35 Lähde: Akavan Luottamusmiesbarometri 2015 Kuvio 2.8 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla 35

36 Työolot Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaa. Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisesti. Kaksi kolmesta ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaana. Sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla. Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä. Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt ja toiminnallisten esimiesten osuus on kasvanut. Naisesimiehen alaisuudessa työskentely on naisilla miehiä yleisempää. 36

37 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2008 ja 2013 Kuvio 2.9 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takia 37 Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikki palkansaajat

38 Osuudet on laskettu vastaajista, jotka liikkuvat päätyöpaikkansa ulkopuolella vähintään neljänneksen työajastaan. Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto Liikkuvan työn paikat 38

39 ¹Työ on henkisesti erittäin tai melko raskasta. ²Kiire haittaa erittäin tai melko paljon. Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013 Kuvio 2.10 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire 39

40 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto Kuvio 2.11 Sairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöillä 40

41 Prosenttiosuudet viittaavat niihin, jotka ovat edeltävän 12 kuukauden aikana olleet pois työstä yhden tai useamman eri pituisen jakson Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto Kuvio 2.12 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöillä 41 Yhteensä Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat

42 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013 Kuvio 2.13 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssä 42 MiehetNaiset Yhteensä

43 Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997,2003,2008 ja 2013 Kuvio 2.14 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen 43 Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt TyöntekijätKaikki palkansaajat

44 3 Palkat, verotus ja ostovoima Tähän välidian sisältö

45 Palkat Palkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessa. Akavalaisten miesten kokonaisansiot ovat 4 850 euroa ja naisten 3 890 euroa kuukaudessa. Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita. Korkeakoulutetut ovat jääneet ansiokehityksessä jälkeen. Korkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaa. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat eurooppalaista keskitasoa. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat 52 suuremmat kuin matalasti koulutettujen. Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja. Lakimuutos vie sairaalta tai vanhempainvapaalla olevalta akavalaiselta 160 euroa kuukaudessa. 45

46 Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014 Taulukko 3.1 Kokonaisansiot 2014

47 Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014 Kuvio 3.1 Tulospalkkiot 2014

48 Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014 Kuvio 3.2 Luontoisedut 2014

49 Kuvio 3.3 Kokonaisansioiden hajonnat 2014 (ilman tulospalkkioita) Kokoaikaiset palkansaajat. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013 22.10.2014

50 Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014 Kuvio 3.4 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2014

51 Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2014 Kuvio 3.5 Akavalaisten kokonaisansiot koulutuksen ja sukupuolen mukaan 2014

52 Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2014 22.10.2014 Kuvio 3.6 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2014

53 Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) Kuvio 3.7 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012

54 Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) ja Akavan oma laskelma Kuvio 3.8 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2012

55 Lähteet: Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 298: Eurooppalainen palkkavertailu ammateittain: tuloksia EU-SILC-aineistosta (Tomi Husa) ja Akavan oma laskelma Kuvio 3.9 Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakin Euroopan maissa 2012

56 56 Kuvio 3.10 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan Lähde: Akavan laskelma 13.6.2013 Keskivertoakavalainen

57 Verotus ja ostovoima Veroprogressio kiristyy edelleen vuonna 2016. Korkein rajaveroaste ylittää 60 prosenttia vuonna 2016. Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista. Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta. Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa. Hyvin ansaitsevien ostovoima pienenee vuonna 2016. Pienempituloiset hyötyvät työtulovähennyksestä eniten. 57

58 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat Kuvio 3.11 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2015 ja 2016 (arvio) 58 Rajavero Verojen osuus tulonlisäyksestä Tulovero Verojen osuus tulosta

59 Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 6 804 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013 Kuvio 3.12 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2013

60 *) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015 2.11.2015 Kuvio 3.13 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2015 Suomi Muut Länsi- Euroopan maat *) Kaikkien palkansaajien jakauma: 0525507595 05 25 50 7595 Akavalaisten jakauma: Mediaani

61 Yhden hengen talous, vuositulo 64 300 euroa. Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2015 2.11.2015 Kuvio 3.14 Palkansaajien tuloveroaste 5 140 euroa kuukaudessa ansaitsevilla 2015

62 *) Palkka vuonna 2015 Lähde: Akavan omat laskelmat Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2015–2016: Yhden hengen kotitaloudet

63 *) Puolisoiden palkat vuonna 2015 Lähde: Akavan omat laskelmat Kuvio 3.16 Ostovoiman muutoksia 2015–2016: perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset

64 4 koulutus Tähän välidian sisältö

65 Koulutus Neljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettuja. Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä on laskenut. Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 56 200 korkeakoulututkintoa. Vuonna 2014 valmistui 1 900 uutta tohtoria Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain. Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa tutkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen. 65

66 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto Kuvio 4.1 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2014

67 Ammattikorkeakoulututkinnoissa mukana nuoret, aikuisopiskelijat ja ylemmät tutkinnot. ¹Uusien opiskelijoiden laskentatapa muuttui vuonna 2012. Luvut ennen ja jälkeen vuoden 2012 eivät ole vertailukelpoisia. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot Kuvio 4.2 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008–2014 Yliopistot Ammattikorkeakoulut 1

68 Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot Taulukko 4 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

69 Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 4.3 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013

70 Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 4.4 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013

71 Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 4.5 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2013

72 *Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014 4.6 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013

73 Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014 4.7 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana

74 5 Perustiedot akavalsisista Tähän välidian sisältö

75 Perustiedot akavalaisista Akavalaisia on lähes 600 000 Neljännes akavalaisista on alle 30 vuotiaita. Yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, pääkaupunkiseudulla kolmannes. Lähes joka toisen (48 %) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. 58 prosenttia tekee töitä yksityisen työnantajan palveluksessa, 32 prosenttia kunnissa ja kuusi prosenttia valiosektorilla. Ammatin- harjoitajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista. 75

76 Kuvio 5.1 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2015 Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

77 Taulukko 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2015 Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

78 Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet. Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako Kuvio 5.2 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015

79 Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 1.1.2015 Taulukko 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015

80 *) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia Taulukko 5.3 Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2014–2015: miehet ja naiset Jatkuu 

81 *) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014 ja palkkarakennetilasto 2014; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 1.1.2015  jatkoa perustietoa…

82 Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja Akavan jäsenliitot Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan TNS gallupilla teettämä mielipidekysely 2014 Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastot 2006–2014 Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2014 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008-2014 Tilastokeskuksen Koulutustilastot Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Valtiovarainministeriö Verohallituksen Verotilasto 2013 Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2015