KULTTUURITOIMEN ESITTELY / MISKOLC

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
SUOSITUKSET • viisi ministeriötä - sosiaali- ja terveysministeriö - opetus- ja kulttuuriministeriö - ympäristöministeriö - liikenne- ja viestintäministeriö.
Advertisements

Markkinointi KJT-Johtokunta Open
Yhdessä Suomessa ja Euroopassa
Ilman jatkuvaa kehitystä ja muutosta tulevaisuus on epävarma Konkreettisia askelia, joilla saavutamme visiomme Arvot Missio Perustehtävä Visio Millainen.
www.nuorisokanuuna.fi1 KANUUNAN TOIMINTAPERIAATTEET TOIMINTAPERIAATTEET ON HYVÄKSYTTY KANUUNA- SEMINAARISSA KOTKASSA
Monikulttuurinen nuorisotyö Porvoon kaupunki Nuorisopalvelut
Perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Imatran hyvinvointipalveluiden organisaatiouudistus
Miskolc-Tampere ystävyyskaupunki yhteistyöseminaari
Keski-Pohjanmaan Lapsi- ja Nuorisopoliittinen strategia
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Verkostoitumisen iloja Anu Perttunen Oulun RYSÄ
KANSALAISTAPAHTUMAVIIKKO TAMPEREELLA PÄÄN AVAUKSIA LAPSEN OIKEUKSIIN.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Hahmotelma nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta Kokkolassa Nuorta ei jätetä seminaari Ronnie Djupsund.
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Koonnut Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ELY-keskus KESYTYS-hanke (korostukset kokoajan)
Hyvinvointitoimikunnan tehtävät ja rooli Kaupunginhallitus Ma
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
Espoo-strategia, toimeenpano ja toteutuminen vuonna tarkastuslautakunta kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Hyvinvointia maaseudulle luovuuden keinoin Kulttuuriteemaryhmän puheenjohtaja Pirkko Liisi Kuhmonen Opetusministeriö YTR:n hankeseminaari
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Sivistystoimen tuloskortti 2013
Hallitusohjelman teemat, ehdotuksia 1. Johdanto Pirkkala huolehtii alueensa asukkaiden hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Toteutamme kestävän.
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
Marja-Leena Rinkineva ”Pyöreän pöydän keskustelu” Hyvinvointisektorin elinkeinopoliittiset linjaukset Marja-Leena Rinkineva.
Turun kulttuuritoimen sopimusohjaus
Georg Henrik Wrede1 Lapsi- ja nuorisopolitiikan uudistuvat tavoitteet.
Tampereen kaupungin toimintamalli uudistuu … Ostopalvelusopimukset uudessa toimintamallissa Eeva Päivärinta
Tampereen kaupungin kulttuuriavustukset
Yksityisen järjestelmän hallinto. Yleistä N. 75 yksityistä yleissivistävää koulua Noudattavat samoja tuntijakoja sekä opetussuunnitelmia kuin kuntien,
Lautakuntatyön tulevaisuus. Kuntien lautakunnat toimialoittain
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
KANSAINVÄLISEN STRATEGIAN TARKOITUS Oppisopimuskoulutuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää suomalaisen työelämän kansainvälistymistä ja.
Musiikki elämään. Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011−2013.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Esitys aluetoimikuntamalliksi Vapaa-ajan asukaspalveluiden lautakunta §65.
Espoo haluaa kehittää osallisuutta Osallistuva Espoo -kehitysohjelma
Sivistystoimiala Ohjaamoja on erilaisia Kanuuna-seminaari Jaana Lehtinen.
Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi Eeva Karjula Eläkeliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja.
TURKU 2029 Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki.
Nuorisovaltuuston perustaminen.. Nuorten vaikuttamisesta on määrätty laissa Kuntien lakisääteinen velvollisuus on kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa.
Rakenteellinen kehittäminen, Lapin malli Rehtori Pentti Tieranta
Kaj Tawast, Marianne Kilpi, Jyri Kunttu ja Sara Airola.
Hallinnon uudistus Väliraportin tulosten yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Hallituksen iltakoulu
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Strategiaperusta ja ohjelmat
Strategia ja SHVK aikajanalla 
Kokoomus Heinola Kuntavaaliohjelma
Suomalaisen yleisurheilun
Suomenkielinen ja ruotsinkielinen
VAU:n huippu-urheilustrategia
VAU huippu-urheilustrategia
HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALA Kaupunginvaltuusto
Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset v. 2016
Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV: kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 MINNA RUUSUVIRTA
Uusi asukasvaikuttamisen toimintamalli Vantaalla
Erikoiskirjastojen päivä Säteilyturvakeskuksessa
Elämää yhteisöstä – kasvua yrityksistä Juupajoen kuntastrategia 2025
Kulttuurista hyvinvointia Pirkanmaalla Tampere
Sote-uudistuksen muutoksen tuki
Osallisuuden ja osallistumisen edistämistä Lahdessa ja nuorisopalveluissa Oulun Kanuunaseminaari
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
VAASA – POHJOLAN ENERGIA- PÄÄKAUPUNKI
KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto
Tiekartta hyviin lähiöihin
HJK Ry:n iltapäivätoiminta ja futiskerhot
Kaupunkistrategian laadinta
Esityksen transkriptio:

KULTTUURITOIMEN ESITTELY / MISKOLC koordinaattori Elise Pedersen

1. Historia 1981: Kulttuurilautakunta aloitti toimintansa 1.8.1981. Päättäessään kulttuurilautakunnan perustamisesta 2.6.1981 kaupunginvaltuusto samalla lakkautti musiikkilautakunnan ja kuvataidelaidelautakunnan ja perusti kulttuurilautakunnan alaisuuteen kaupunginorkesterin johtokunnan ja kuvataidejaoston. Samalla päätettiin, että lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta vastaa kulttuuritoimisto. 1993: Vuonna 1993 uudistettiin Tampereen kaupungin lautakuntaorganisaatio: perustettiin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, johon kuuluvat kirjastotoimi, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, museotoimi ja työväenopisto. Kaupunginorkesterin johtokunta ja kuvataidejaosto lakkautettiin. Kuvataidetyöryhmän toiminta siirrettiin myöhemmin museotoimeen. Kulttuuritoimeen kuuluivat kulttuuritoimi ja kaupunginorkesteri. 1997: Vuonna 1997 nuorisotoimi liitettiin kulttuuritoimeen. 1998: Vuonna 1998 kulttuuritoimi otti hoitaakseen kaupungin iltapäiväkerhotoiminnan.

2. Organisaatio ja päätöksenteko 2.1 Organisaatiorakenne Organisaatio Tampereen kaupungin organisaatio jakaantuu 4 toimialaan: koulutustoimi, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja yhdyskuntapalvelut. Koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialaa johtaa kaksi lautakuntaa: koulutuslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Toimialoja johtaa yksi apulaisjohtaja. Kultuuri- ja vapaa-aikatoimialaan kuuluvat seuraavat tehtäväalueet: kirjastot, museot, kulttuuritoimi, liikunta ja työväenopisto. Sara Hildenin taidemuseolla on oma johtokunta. Henkilökunta Kulttuuritoimen henkilökunnan määrä on 125 ja kaupunginorkesterin 101.

2.2 Hallintomallin yleiskuvaus Kulttuuritoimen rooli kaupungin hallinnossa Kulttuuritoimi on osa kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialaa Kulttuuritoimen tehtävät ja vastuualueet Kulttuuritoimeen kuuluvat kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut ja kaupunginorkesteri (Tampere Filharmonia). Kulttuuritoimen alaisuudessa ei ole orkesterin lisäksi muita taidelaitoksia. Museot kuuluvat museoiden tehtäväalueeseen ja Sara Hildenin Akatemia (lasten ja nuorten kuvataidekoulu) työväenopistoon. Teatterit eivät ole kaupungin laitoksia. Päätöksentekoprosessit Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää keskeiset kulttuuritointa koskevat asiat: talousarvioehdotus, talousarvion käyttösuunnitelma, toimintakertomus ja tilinpäätös, strategia ja strategian raportointi, kulttuuritoimen perimät maksut, lausunnot, vuokrasopimukset sekä avustukset taidelaitoksille, yhteisöille ja yhdistyksille.

Kulttuuritoimenjohtaja päättää mm Kulttuuritoimenjohtaja päättää mm. tuotantotukien myöntämisestä hankkeille, toimintasuunnitelmista, henkilöstöä koskevia asioita yms. Kulttuuritoimi on jaettu tulosyksiköihin, joilla on vastuu toiminnan suunnittelusta ja talousarvion toteutumisesta. Muiden keskeinen rooli Kaupungin kulttuurikentässä merkittävä rooli on monilla kulttuurilaitoksilla: Tampere-talo, teatterit, museot, kirjastot, yhdistykset ja yhteisöt.

2.3 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kulttuuritoimen yhteistyö a.) kaupungin muiden hallintokuntien kanssa: Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan sisällä yhteistyö on vilkasta, museotoimen kanssa on yhteisiä näyttelyprojekteja ja kirjaston kanssa yhteistä ohjelmatoimintaa. Poikkihallinnollinen yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina runsaasti, esimerkkeinä asuinalueiden suunnitteluprojektit, eläkeläisten yhteistyöprojektit, lastenkulttuuriyhteistyö, lapsiasiamiehen ohjausryhmä, osallisuusprojekti ja iltapäiväkerhotoiminnan organisointi. b.) kaupungissa sijaitsevien kulttuuri-instituutioiden kanssa: Yhteistyötä tehdään monien taidelaitosten kanssa kulttuuriohjelman järjestämisessä (Tampere-talo, teatterit, Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, tanssiteatteri, musiikkioppilaitokset, festivaalit, taidegalleriat, yhdistykset, yhteisöt).

c.) muiden suomalaisten kaupunkien kanssa: Yhteistyö suurten kaupunkien kulttuuritoimien välillä ja yhteistyö kulttuurikeskusten kanssa. d.) aluehallinnon kanssa: Yhteistyö Pirkanmaan liiton ja läänin taidetoimikunnan kanssa (Pirkkanen-lastenkulttuurihanke, kulttuuritilaisuudet). e.) opetusministeriön kanssa: Yhteistyö projekteissa (esim. lastenkulttuurin juhlavuosi, nuorisopalvelujen mediakasvatus) f.) yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa: Kulttuuritoimi on mukana monissa paikallisissa yhteistyöelimissä ja projekteissa

Kansainväliset yhteistyösopimukset, EU-ohjelmat Toimitaan EuroCities-ja UBC-verkostoissa. Yhteistyötä tehdään mm. ystävyyskaupunkien kanssa (erityisesti Tartto, Essen, Odense, Norrköping, Trondheim). Tarton Tampere-majassa on kaksi kulttuuritoimen kulttuurityöntekijää, jotka huolehtivat mm. Tampereen ja Tarton välisestä kulttuuriyhteistyöstä. Kulttuuritoimi on mukana Euricur-hankkeessa. Nuorisopalvelut ovat mukana EU-yhteistyössä. Tällä hetkellä kulttuuritoimella ei ole omia EU-hankkeita. Edellinen suuri hanke oli satufestivaali vuonna 2002 yhdessä Essenin ja Odensen kaupunkien kanssa.

3. Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja painoalueet 3.1 Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja rooli kaupungin strategioissa Kulttuuripolitiikan keskeiset tavoitteet Toiminta-ajatus Kulttuuripalvelujen tehtävänä on lisätä ihmis­ten ja yhteisöjen henkistä vireyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä syventää tasaarvon, moniarvoisuuden, erilaisuuden hyväksymisen ja kansainvälisyyden periaatteita. Kulttuuripalvelut välittää ja järjestää kulttuuri- ja taidetilaisuuksia, tarjoaa mahdollisuuden taiteen harrastamiseen sekä tukee taidelaitoksia, kulttuuriyhteisöjä ja luovia taiteilijoita. Nuorisotyössä edistetään lasten ja nuorten persoonallista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä, vahvistetaan lasten ja nuorten itsenäistymistä sekä edistetään kykyä tulla toimeen eri sukupolviin ja kulttuureihin kuuluvien ihmisten kanssa. Nuorisopalveluissa korostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyttä.

Kaupunginorkesterin tehtävänä on kuntalaisten musiikillisten perustarpeiden tyydyttäminen konserttimusiikin keinoin, musiikillisen sivistyksen jakaminen ja Tampereen kansallinen ja kansainvälinen tunnetuksi tekeminen. Visio Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimilana ja koulutustoimilan yhteinen Tampere-visio eli sisvistysTampereen visio on seuraava: Tampere on kansainvälisesti arvostettu, oppiva, menestyvä ja luova, kulttuurisesti moniarvoinen eurooppalainen sivistyskaupunki.

Yhteisen tulevaisuusvision strategisia päämääriä ovat seuraavat: Tuemme lasten ja nuorten eheää ja tasapainoista kasvua. Kehitämme Tamperetta monikulttuurisena yhteisönä. Turvaamme kaikille kansalaisille riittävät valmiudet toimia tietoyhteiskunnassa. Käytämme kouluja ja muita soveltuvia kiinteistöjä alueellisina toimintakeskuksina. Emme salli kenenkään syrjäytyvän. Sisäistämme ja sovellamme kestävän kehityksen periaatteita.

Kulttuuripolitiikan tavoitteet kaupungin strategiassa Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan strategia ja kulttuuritoimen strategia on laadittu kaupunkistrategian, sen vision, päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden pohjalta. Kulttuuritoimen tavoitteet ovat esillä mm. kaupunkistrategian seuraavissa kriittisissä menestystekijöissä ja tavoitteissa: lasten ja nuorten kasvun tukeminen, koulutetut ja osaavat ihmiset, osallistumisen laajentaminen, kestävä kehitys päätöksenteossa.