Yksinhuoltajien työllisyydestä ja toimeentulosta FiPSU:n seminaari 'Kunnon työ köyhyyden vähentäjänä', Eurooppasali, Pohjoisesplanadi 7.10.2010 Anita Haataja

Mistä yksinhuoltajat tulevat Mistä yksinhuoltajat tulevat? Yksinhuoltajat ovat heterogeeninen ryhmä: eri ryhmillä eri ongelmat.

Äidin siviilisääty lapsen syntyessä 1970 – 2008: noin 40 % lapsista syntyy avoliittoon Lähde: Tilastokeskus

Avio- ja avoerot lapsiperheissä vuonna 2005 Alaikäisten lasten avioliitossa elävistä vanhemmista muutti erilleen 2,6 % (2,2 % vuonna 1994) Alaikäisten lasten avoliitossa elävistä vanhemmista muutti erilleen 7,5 % (9,9 % vuonna 1994) eli noin kolme kertaa useammin Lähde: Suomalainen lapsi 2007, Tilastokeskus

Yhden vanhemman perheissä asuvien alle 1-vuotiaiden lasten osuus 1987-2006, % Lähde: Tilastokeskus, perhetilastot eri vuosilta

Äitien ikäjakaumat vuonna 2006 lapsilisätietojen mukaan, % Lähde: Haataja 2009

Taloudellisesta asemasta

Taloudellisen tilanteen muutos avioeron jälkeen (2003/2004): äidit Airio, Ilpo 2010

KTU / kulutusyksikkö vuonna 2005: kaikki taloudet = 100

Yhden (äitien) ja kahden vanhemman perheiden osuudet alimmassa ja ylimmässä tuloviidenneksessä 1989-2008

Aikapula ja työn puute Pikkulapsivaiheessa (kuopus alle 3-vuotias) yli puolelta äideistä puuttuu työpaikka johon palata – yksinhuoltajilta vielä useammin Ei "valinnanvapautta" työn ja perheen välillä Työttömyys aste korkea pikkulapsivaiheen jälkeen Tutkimukset (Forssen ja Hakovirta): yksinhuoltajat tekivät 1990-luvulla töitä, vaikka se ei "taloudellisesti kannattanut" Nykyisin työllisyystilanne yhä huono etenkin pikkulasten äideillä, mutta työorientaatio ei ole kadonnut

Alle 7-vuotiaiden lasten äidit: kotihoidon tuki ja kotiäitiys

Alle 18-v lasten äitien työvoima- ja työllisyys TK:n työvoimatutkimusten mukaan 1989-2007, %

Työttömyysturvan (pätkätöiden?) yleisyys

Äitien koulutustaso: enintään perusaste tai vähintään ylempi korkeakoulututkinto 1989-2008

Eipä juuri löydy turhia etuuksia eikä erityistä tukea

Hyvinvointivaltion yksinhuoltajille maksamat erityisetuudet muihin lapsiperheisiin verrattuna Elatustuki (139,54 € per kk per lapsi), jos lapsella ei ole toista huoltajaa/elättäjää, tai jos elatusvelvollinen ei maksa sovittuja / elatusmaksuja Riippumaton siitä, asuuko yksinhuoltaja yksin tai avoliitossa Lapsilisän yksinhuoltajakorotus 46,60 € per kk per lapsi Vain yksin lastensa kanssa asuville yksinhuoltajille Etävanhemmalle elatusapuvähennys verotuksessa (80 € euroa valtion verosta) -> kannustaa jossain määrin elatusmaksujen maksuun Kun todistaa maksut

Toimeentulotuen yhteensovitus, tilanne 2008: lapsilisät ja elatustuet vähentävät tukea Haataja 2008

Missä yksinhuoltajat jäävät muita perheitä vähemmälle Missä yksinhuoltajat jäävät muita perheitä vähemmälle? Tarvitsisivat erityistä tukea? Vanhempainrahakauden pituus: suomalaiset yksinhuoltajat eivät voi käyttää isien bonusviikkoja (2 + 4 viikkoa 2010 alkaen) Isyysvapaata perusteltiin mm. kodinhoitajapulalla 1970-luvulla Entä jos olisi oma sukulainen, ystävä tms. Yhteishuoltajuutta ei juuri tueta, vaikka vanhemmat jakaisivat myös hoiva- ja kasvatusvastuun Ammattiin ja tutkintoon johtavan koulutuksen tukeminen Kotipalvelujen järjestäminen: hyviä käytäntöjä löytyy mm. työorientoituneiden isien auttamisesta (vrt. Kröger 2009)

Mitä yksinhuoltajat itse haluavat (YVPL 6. 10 Mitä yksinhuoltajat itse haluavat (YVPL 6.10.2010), tärkeysjärjestyksessä … Pitää päästä (kokopäivä) töihin, tarvitaan vuorohoitoa, myös pienille koululaisille sekä päiväkoteja työpaikkojen läheisyyteen Tarvitaan kouluttautumista ja koulutuksen aikaista tukea myös lastenhoidolle YH-etuuksien korotus/justeeraaminen (toimeentulotuki) ja verovähennys Etähuoltajan tuki Työnantajien asenteet

Päälähteet Pääasiassa: Forssen, Katja & Haataja, Anita & Hakovirta, Mia. (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009. Helsinki: Väestöliitto. Ks. myös toimittajien yhteisartikkeli ja allekirjoittaneen artikkelit em. teoksessa, sekä Allekirjoittaneen artikkelit + Rantalaiho, Minna: Suomalainen yksinhuoltajuus ja yhteiskuntamuutos (em. teoksessa). Kröger, Teppo: Yksinhuoltajuus ja isyys: outo yhdistelmä? (em. Teoksessa) Lisäksi: Haataja, Anita. Taustatietoa vuonna 2006 äitiys- ja vanhempainrahaa saaneiden äitien demografisista ja toimeentuloon liittyvistä tekijöistä Kela-Stakes –tutkimusaineistossa. Nettityöpapereita 9/2010. Kelan tutkimusosasto (www.kela.fi) Haataja, Anita. Miten lasten elatusta ja kustannuksia kompensoidaan? JUTTA-muistio 4. Kelan tutkimusosasto. 29.5.2008 (tätä muistiota saa kirjoittajalta) Airio, Ilpo. 'Avioero suomalaiseen tapaan. Lähivanhemman ja lasten taloudellinen selviäminen avioerosta' teoksessa Kangas, O ja Hämäläinen, U (toim.) 'Perhepiirissä'. Kansaneläkelaitos, Tutkimusosasto 2010.