Swedish as a foreign language kurssin laatujärjestelmä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Vopla-pilottityöpaja Työpajan ohjelma klo Kahvit ja työpajan tavoite klo Esittäytyminen (n. 10 min. / hanke) klo
Hypermedian perusteet, Sami Hautakangas, TTKK, Hypermedialaboratorio Oppimisympäristöjen suunnittelusta © Sami Hautakangas, Hypermedialaboratorio.
Verkko-opetuksen laatutyöpaja Vopla-seminaari
Opetuksen laadun rakenteet Mikko Mäntysaari
Laatujärjestelmä marjatiloilla/jatkojalostajalla
Open Source Courseware OSCu
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
PK-kehittämispalvelut
Verkko-opetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta
Tietokannan suunnittelu
PIRAMKin opetussuunnitelmien muutosprosessi
IT- Pedan laaturisteily Yhteenveto tukipalvelujen laatu -ryhmätyöstä Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Yksinäisestä propelipäästä yhteiseen tekijäporukkaan Joensuun seudun kansalaisopisto.
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
PAKOLLINEN KANSAINVÄLISTYMISJAKSO TUTKINTOVAATIMUKSISSA TAVOITE: Opiskelijalla oltava valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. LÄHTÖKOHTA:
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Informaatioteknologian tiedekunta 2006 Prosessien mallinnus IT-tiedekunnassa Pro.Laatu.Pro Tommi Kärkkäinen Olli Hokkanen Miika Nurminen.
Rauni Leinonen/Kaj.amk1 TYÖELÄMÄSUHTEIDEN EDISTÄMINEN TIETOVERKKOJEN AVULLA –HANKE ( ) Hankkeen PÄÄTÄVOITE oli vahvistaa koulutuksen.
Opintojaksopalaute Prosessin nimi Kuvaus luotu
Tukihenkilöiden työpaja 21. 9
Laatutyön ajankohtaiskatsaus
Laatua käytäntöön - Pilottien kokemuksia verkko-opetuksen laadunhallintatyöstä TieVie seminaari Jyväskylä Kristiina Karjalainen, Lappeenrannan.
Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke VirtuaaliAMK-seminaari Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto Helsingin yliopisto.
Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistosuunnittelu Jaana Holvikivi.
Oppimisen ohjaaminen tietoverkkoja hyödyntävässä etäopetuksessa Kasvatus-pilotti Tutkija KM Riikka Pajunen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus.
Verkko-opetuksen laatu yliopisto-opetuksessa Vopla-hankkeen esiselvityksen tulokset Janne Sariola, HY Annikka Nurkka, LTY Sari Tervonen, KuY Verkko-opetuksen.
Monipuolista alakoulun kemian opetusta.
Työllisyysportti ”Ei vain tietoa, vaan ihmistä varten”
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi Klikkaamalla pääotsikoista tietosi karttuu. Sininen mökki toimii paluupainikkeena. Selainkäyttöliittymän tuotantoprosessi.
Jyväskylän yliopiston laatutyö
Verkko-opetuksen laatuhankkeen kehitystyö 2006 VVYOP` Sari Koski-Kotiranta, Helsingin yliopisto
Pohjois-Satakunnan Alueopiston askeleita verkko-opetuksen tiellä.
Verkko-oppimisympäristön käyttöön kasvamisen vaiheet 1.Totuttautuminen: perustan saavuttaminen fyysisesti yhdessä tai yksilöllisesti ohjeiden mukaan lähtötason.
Työllisyysportti – työväline työllisyydenhoidon toimijoille
1 ”Laadunhallintajärjestelmä toiminnan kehittämisen viitekehyksenä” Helsingin yliopisto
Laatua verkko-opetukseen Vopla-hankkeella Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Projektioppiminen Maarit Virtanen and Reetta Jänis
Kansainvälisen harjoittelun laadunvarmistus Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät Erkki Härkönen Rekrytointipalvelut Turun.
HSE/PYK Mikkeli Yrittäjyyskasvatuksen teoreettinen viitekehys – metakognitiosta, meta- konatioon ja meta-affektioon Paula Kyrö Helsingin kauppakorkeakoulu.
Vaski-suunnittelutyöpaja Turku Työstetty Janne Marniemen esitystä
Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Mirja Iivonen.
Miten verkko-opetuksen laatua mitataan? VOPLA-työpaja VVYOP´
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Mark Mehtonen Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / 1 Tarjontaketjun hallinta ja sähköinen kaupankäynti.
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Viestinnän opiskelijat verkossa KM Auli Posti Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus MULTIMEDIAN MONET MUODOT 21.
Miten laatutyö käynnistettiin? Helsingin yliopisto Sosiaalipsykologian laitos Jaana-Piia Mäkiniemi Mia Teräsaho Vopla-hankkeen työpaja
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja Kristiina Karjalainen, Ulla Ritvanen Erika Löfström Laadun teoriasta käytäntöön työpajat
Laatua verkossa ITK´06. Verkko-opetuksen laatuhankkeet Portaalissa julkaistavien aineistojen laatukriteerit Tuotteistaminen ja tekninen tuotekehitys VirtuaaliAMK:n.
OPETUSSUUNNITELMATYÖ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tulokset Janne Sariola, Annikka Nurkka, Ulla Ritvanen,
Verkko-opetuksen laatu - käytännön kokemuksia laatutyöstä PedaForum -työpaja Sari Koski-Kotiranta, Annika Evälä,
5/2004 CIMO Ulkomaisille opiskelijoille annettavan suomen kielen opetuksen kehittäminen Opetusministeriön toimeksiannosta CIMO asetti lokakuussa 2003 työryhmän.
Anne Haarala-Muhonen Anni Tuomela Olli Wikberg
W5W-toimintaa vuonna 2006 W5W.2 - Matkalla akateemiseksi osaajaksi ( ) Katariina Alha, W5W-projektipäällikkö, Oulun yliopisto Tommi Haapaniemi,
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
Moodlen opetus, projekti- ja intrakäyttö samassa organisaatiossa Pauliina Veräväinen, TaY.
Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
Prosessimallinnuksen kehittäminen JHKA-jaosto Jari Kallela.
Tutkimuksen viitearkkitehtuuri – Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto.
Infra-alan ammattikorkeakouluopetuksesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja palvelutiedon hallinta
Ainetyöryhmien työn aloitus
Opettajan nimi | kurssin numero
Ohjaus ja valvonta (Ohjava) - teemaryhmä
Esityksen transkriptio:

Swedish as a foreign language kurssin laatujärjestelmä Prosessikuvaukset laatutyössä Vopla-hankkeen verkko-opetuksen laatupilottien työpaja 4.5.2006 Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Aleksandria 1

Swedish as a foreign language Eurooppalaisessa viitekehyksessä (CEF) taitotasoilla A1-B1oleva, Hankenin kehittämä ja koordinoima kansainvälinen ruotsin kielen monimuotokurssi Kurssia kehitetty vuodesta 1999, vuosina 2000-2004 ollut EU-projekti (Helsinki-Riika-Tallinna-Varsova-Krakova), vuonna 2004 laajentunut Krakovassa Scandinavian Module ohjelmaksi Opetusmateriaali (tekstit, äänitteet, kielioppi, tehtävät) WebCT:ssa, opetuksessa käytetään chatia, keskusteluryhmiä, videokonferenssia Paikalliset opettajat hoitavat lähiopetuksen, kotitehtävät lähetetään Hankenille Opiskelijoiden taidot arvioidaan kaksi kertaa vuodessa yhteisessä seminaarissa Helsingissä

Laatutyön nykytilanne Kurssia on vuosina 1999-2005 kehitetty palautteiden ja ideoiden pohjalta jatkuvasti, mutta ei järjestelmällisesti Kurssi on saanut laatupalkinnon European Label vuonna 2001 Opetusmenetelmä on kansallisesti palkittu Kurssi on osa Hankenin kansainvälistymis-strategiaa (yhteistyöverkosto ja rekrytointi) ja laatutyötä Vuonna 2006 kurssille kehitetään laatujärjestelmä Vopla-hankkeen laatupilottina

Hankkeen eteneminen Laadun käsitteen ja hankkeen yleisten tavoitteiden määritteleminen, haasteiden kuvaaminen Kurssin laatukehikon laatiminen. Kuvattiin laatutyön arvot ja periaatteet, tärkeimmät laatukriteerit ja indikaattorit, nykyiset mittarit ja arviointikriteerit Laatutyön pääsisällöt ja laadunhallinnan vaiheet kokoavan laatumatriisin laatiminen aloitettu (nykytilan kuvaus) Prosessien kuvaaminen aloitettu

Prosessien kuvaaminen 1 Lähtökohtia: Prosessien kuvaamisen tavoitteena on toiminnan järjestelmällisyys Prosessikuvaus on apuväline toimintatavan ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi Kuvataan: toiminnon tavoite asiakas (tai yhteistyökumppani) toimijat ja vastuut (myös prosessinomistaja) ohjeet, tarvittava tieto toiminnon tulokset asioiden liitännät ja riippuvuudet prosessin arviointi

Prosessien kuvaaminen 2 Käytetty materiaali: Vopla -sivuston laatukäsikirja Asko Karjalaisen artikkeli Koulutusorganisaation prosessit Työn vaiheet: Yritys määritellä prosessit (oppimateriaalin tuotanto, opetus, koordinointi, tukipalvelut, markkinointi) ja laatia niille prosessikuvaukset laatukäsikirjan vastaavien mallien mukaan Prosessikäsitteen tarkastelu koulutusorganisaation viitekehyksessä (A.Karjalaisen artikkelin pohjalta) Kehittämiskuvauksen laatiminen kokonaisuudesta Optimaalisten aliprosessien määrittely ja kuvaaminen

Prosessikäsitteen tarkastelu 1 ”Ihmistieteissä prosessikäsite on aina ollut laaja ja kompleksiteetin sisältävä mikä on johtanut käsitteen manageriaalisessa käytössä merkitysristiriitoihin.” ”Kompleksiteettia ei voi poistaa yksinkertaistavalla kuvauksella jos se sisältyy itse ilmiöön.” ”Koulutusorganisaation prosesseista ei juurikaan ole olemassa tutkimustietoa.” A.Karjalainen, Koulutusorganisaation prosessit

Prosessikäsitteen tarkastelu 2 Asko Karjalainen jakaa koulutusorganisaation prosessit optimaalisiin ja innovatiivisiin: Optimaalinen prosessi on tapahtumaketju, jolle voidaan määritellä ainakin suhteellisen yleispätevä eteneminen. Innovatiivisessa prosessissa monet menettelytavat voivat johtaa hyvään tulokseen.

Prosessikäsitteen tarkastelu 3 Prosessityypit Van de Ven & Poole mukaan (yksi mahdollinen prosessien perustyypittely): Vaiheittain etenevät prosessit – määriteltävissä oleva ominaisuus etenee/ kehittyy tiettyjen määriteltävissä olevien vaiheiden kautta. Teleologiset prosessit – määriteltävissä olevan toimijan, yksilön tai ryhmän toiminta suuntautuu kohden eksplisiittisesti tai implisiittisesti asetettua päämäärää (vaiheiden suoritusjärjestys voi vaihdella). Samatavoitteiset prosessit, mallintamisen kannalta ongelmallisia. Dialektiset prosessit – ainakin 2 toisiaan vasten suuntautuvaa määriteltävissä olevaa toimijaa, voimaa, liikettä tai ominaisuutta. Erilaiset tavoitteenasettelut kohtaavat (opettaja-opiskelija). Evolutiiviset prosessit – mukautuva ja oppiva prosessi, se kehittyy tilanteiden ja ympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti iteratiivisesti tai spiraalimaisesti.

Prosessikäsitteen tarkastelu 4 Prosessiluokat kompleksiteetin näkökulmasta: Yksinkertainen prosessi - yhtä kuin osiensa summa. Kompleksiset prosessit – enemmän kuin osiensa summa, systeemi toimii itsenäisenä kokonaisuutena. Kompleksisuuden synnyttämiseen riittää, että prosessin osana on itsetietoinen ja itsenäisesti ajatteleva olento. Autopoieettiset prosessit – oleellisilta osin itsemääräytyviä, ne luovat itse itsensä. On itseohjautuva ja itsegeneroituva, prosessi katoaa kun sen kantaja (omistaja) katoaa. (A. Karjalaisen oma (Fliednerin prosessien ja systeemien tutkimuksen kuusitasoisen kompleksiteettimallin virikkeiden pohjalta kehitetty yksinkertaistettu) kolmeen prosessiluokkaan perustuva malli.)

Prosessikäsitteen tarkastelun tulos 1 Perinteisiin opetusmenetelmiin perustuvan Swedish as a foreign language kurssin kehittyminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäväksi kansainväliseksi laatupalkituksi kurssiksi on evolutiivinen ja autopoieettinen prosessi: prosessia ei ole pantu alulle ”ylhäältä” resursseineen ja tavoitteineen, se on lähtenyt liikkeelle pelkästään prosessinomistajan - Kerstin Salmisen – initiatiivista prosessin kehittäminen on tapahtunut evolutiivisesti, ympäristön vaatimusten ja mahdollisuuksien ehdoilla

Prosessikäsitteen tarkastelun tulos 2 Prosessi on innovatiivinen niin kuin useammat koulutusorganisaation prosessit. (”…koulutuksen prosessit usein näyttävät olevan innovatiivisia, henkilösidonnaisia, päällekkäisiä, epälineaarisia eivätkä toimi ajallisina tai loogisina ketjuina” A.Karjalainen)

Kehittämiskuvauksen laatiminen Kurssin rakenteen kuvaaminen aluksi yhtenä kokonaisuutena, jonka avulla helppo hahmottaa pääasiassa kurssin toimijat ja vastuut sekä asioiden liitännät ja riippuvuudet Kehittämiskuvauksen versio 1.0 = nykytilan kuvaus? Laatutyö valintavaiheessa (kurssin kehittäminen) = kokonaiskuvauksen täsmentäminen ja täydentäminen, optimaalisten aliprosessien erotteleminen ja kuvaaminen (nykytila+ vaihe?) Nykytila++, nykytila+++ jne. :-)