Akateemista ajankohtaista Opintoasiainpäivät, 27. 8 Akateemista ajankohtaista Opintoasiainpäivät, 27.8.2013 Birgitta Vuorinen birgitta.vuorinen@minedu.fi

HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Hallitus-ohjelma Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi OKM-YO sopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus

Korkeakoulutus Suomessa 14 yliopistoa 25 ammattikorkeakoulua Korkeakouluissa opiskelijoita yhteensä noin 315 000, opiskelijoista noin 20 500 on tohtoriopiskelijoita (2012), kansainvälisiä opiskelijoita vuonna 2011 noin 17 500 Tutkintoja ammattikorkeakouluissa noin 23 830 ja yliopistoissa noin 29 225, niistä maisterin tutkintoja noin 13 830 ja tohtorin tutkintoja noin 1 650 (2012) University (blue) Polytechnic (green) Research institute (red) The polar circle crosses the main runway of the Rovaniemi airport 25% of the population lives in the great Helsinki area (3000 inhabitants per square kilometre), whereas in Lapland there are areas with only 0,2 inhabitants per square kilometre) huge challenges to the education system, especially for primary and secondary education, but challenges also the higher education system

Korkeakoulupoliittisia uudistuksia Korkeakoulujen ohjauskäytäntöjen uudistaminen Rakenteellinen kehittäminen Yliopistouudistus Ammattikorkeakoulu-uudistus Uudet rahoitusmallit Koulutusvastuu-uudistus Koulutustarjonnan monipuolistaminen Koulutustarjonnan kuvaamisen ja opiskelijavalintojen uudistaminen Joustavien opintopolkujen kehittäminen Kansainvälistymisen vahvistaminen Itä-Suomen yliopisto 2010 yhdisti Joensuun ja Kuopion yliopistot Turun yliopisto 2010 yhdisti Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulu Aalto-yliopisto yhdisti 2010 Teknillisen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun Taideyliopisto yhdisti 2013 alusta Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulut Tampereen ammattikorkeakoulu 2010 yhdisti Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulut Lapin ammattikorkeakoulu yhdistää Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut vuoden 2014 alusta Lapin korkeakoulukonsernia kehitetään Lapin yliopiston ja 2014 syntyvän Lapin ammattikorkeakoulun muodostamana strategisena kokonaisuutena Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu muodostavat strategisen kokonaisuuden ja selvittävät yhden ammattikorkeakoulun muodostamisen edellytykset sopimuskaudella 2013-2016 FUAS on Laurea-ammattikorkeakoulusta, Lahden ammattikorkeakoulusta ja Hämeen ammattikorkeakoulusta muodostuva strateginen kokonaisuus ISAT on Savonia-ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulun kumppanuus

Korkeakoulusektorin ja tiedelaitosten ohjaus Ministeriön ja ohjattavien tahojen välillä erilaisia ohjausmekanismeja Poliittinen ohjaus, budjettiohjaus, tulosohjaus, säädösohjaus, informaatio-ohjaus Ohjauksen keskeisiä välineitä ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ohjattavien tahojen väliset sopimukset, nelivuotinen sopimuskausi sopimusten sisältöä uudistetaan edelleen aiempaa strategisemmaksi ja vain keskeisimpiin tunnuslukuihin rajoittuviksi tiedelaitosten neuvottelu vuosittain Palautemenettely (YO, AMK) arvio tavoitteiden toteutumisesta korkeakoululaitoksen ja ao. korkeakoulusektorin osalta palaute perustehtävien lisäksi johtamisen, talouden ja rakenteellisen kehittämisen tilanteesta mahdollisin toimenpidesuosituksin Tilinpäätöskannanotot (tiedelaitokset) Seurantajärjestelmät Em. prosesseja tukevat sähköiset työkalut, kuten KOTA-tulosohjausjärjestelmä, Vipunen-tilastopalvelu ja XDW –tietovarasto Dialogi: esim. yliopistovierailut 2013, AMK-vierailut 2014 OKM aloittaa toukokuussa 2013 ohjaukseen liittyvät yliopistovierailut (AMK:t vuonna 2014) – jatkossa kerran sopimuskauden aikana Tavoitteena OKM: lisätä tietämystä korkeakoulukentästä sekä yksittäisen yliopiston ja sen toimialueen erityishaasteista Yliopiston johto: tukea yliopistoa ja sen johtoa strategisessa kehittämisessä Yliopistoyhteisö: lisätä tietämystä korkeakoulukentän toimintaympäristön muutoksista, selkeyttää yliopistoyhteisön näkymää yliopiston kehityssuunnasta sekä sitouttaa korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen Yliopistovierailussa ei ole kyse yliopiston toiminnan arvioinnista Yliopistovierailun aikana tavataan yliopiston johdon lisäksi henkilökunnan, opiskelijoiden ja yliopiston sidosryhmien edustajia

Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin tuloksia 2012 Myönteistä Strateginen tavoitteenasettelu on vauhdittunut Yliopistot kyvykkäämpiä reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin Hallitustyöskentely on ammattimaistunut ja jäntevöitynyt - korostunut yliopiston kokonaisjohtamisen näkökulma Rehtorilla on aiempaa selkeämpi vastuu toiminnan operatiivisesta johtamisesta Osa yliopistoista on vahvistanut johtamisen resursseja ja ammattimaistanut johtamista Yliopistot ovat omaksuneet uuden roolinsa työnantajaosapuolena Uhkakuvat laajamittaisista irtisanomisista ja palvelussuhteen muutoksen vaikutuksesta tutkimuksen vapauteen eivät ole toteutuneet Talouden seuranta on tehostunut ja keskipitkän suunnittelun tärkeys on korostunut Kustannustehokkuus ja –tietoisuus ovat lisääntyneet Organisaatioita on uudistettu ja sisäisten yksiköiden kokoa on kasvatettu Elinkeinoelämä- ja sidosryhmäsuhteet ovat tiivistyneet Ministeriön ohjausta pidetään edelleen vahvana

Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin tuloksia 2012 Haasteet, strategia Vahvemmin strategisten valintojen ja painopisteiden hakemisen suuntaan Strategisiin valintoihin pystyä myös toiminnan rajaamismielessä Yliopistojen tulee lisätä strategista liikkumavaraa omin ja keskinäisin päätöksin Koulutus- ja tieteenalatasolla tehtävät strategiset valinnat ja näiden vaikutukset perustehtäviin Eri tason yksiköille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa yliopiston strategian sisältöön Haasteet, johtaminen ja henkilöstö Eri toimielinten toimivaltarajojen ja tehtävien selkeyttäminen Sidosryhmäyhteistyö vaatii vielä merkittävää kehittämistä Johtamisen ammattimaistaminen ja johtamiskäytänteiden kehittäminen Henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Yliopiston maineen vahvistaminen kilpailukykyisenä työnantajana Henkilöstöpolitiikan kannustavuuden ja palkitsevuuden lisääminen Määräaikaisen henkilökunnan laajamittaisempi vakinaistaminen Sivistysvaliokunnan lausunto 4/2013: Ei yliopistolakiin liittyviä muutostarpeita, jotka edellyttäisivät pikaisia toimenpiteitä Rahoituksen tiukentuminen on vaikuttanut kielteisesti uudistuksen käytännön toimeenpanoon ja uudistuksen kokemaan vastaanottoon Onnistuneista muutoshankkeista kerättävä ja välitettävä edelleen hyviä käytänteitä yliopistojen johtamisjärjestelmien edelleen kehittämiseen Välttämätöntä keskittyä nykyistä paremmin yliopistojen henkilöstön ja opiskelijoiden kuulemiseen ja sitouttamiseen toteutettaessa uusia johtamis-, organisaatio- tai muita uudistuksia Lainsäädäntö antaa jo nykyisellään myös yliopistokollegiolle merkittävää toimivaltaa, jos sitä vain osataan ja halutaan käyttää Ministeriö antaa sivistysvaliokunnalle yliopistolain uudistuksen vaikutuksista uuden selvityksen viimeistään vuonna 2016 Ei yliopistolakiin liittyviä muutostarpeita, jotka edellyttäisivät pikaisia toimenpiteitä

Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2013 alkaen Työryhmä yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittämiseksi kokoonpanona pääosin rahoitusmallia vuodelle 2013 valmistellut työryhmä jäsenet OKM:stä, yliopistoista ja Suomen Akatemiasta määräaika 15.11.2013 työryhmän tavoitteena on laatia ehdotus yliopistojen rahoitusmallin laatunäkökulman vahvistamiseksi julkaisufoorumin ja opiskelijapalautteen osalta Julkaisufoorumin tietojen sisällyttäminen osaksi rahoitusmallia TSV toteuttanut Unifin aloitteesta julkaisufoorumihankkeen Yliopistojen opiskelijapalautteen sisällyttäminen rahoitusmalliin Unifin asettama työryhmä valmistelee yliopistojen opiskelijapalautekyselyä OKM valmistelee tarvittavat asetusmuutokset siten, että rahoitusmallin muutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alusta

Yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittäminen Työryhmä yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittämiseksi työryhmän runkona rahoitusmallia vuodelle 2013 valmistellut työryhmä jäsenet OKM:stä, yliopistoista ja Suomen Akatemiasta määräaika 15.11.2013 Työryhmän tavoitteena on laatia ehdotus yliopistojen rahoitusmallin laatunäkökulman vahvistamiseksi Julkaisufoorumin tietojen sisällyttäminen osaksi rahoitusmallia TSV toteuttanut Unifin aloitteesta julkaisufoorumihankkeen Yliopistojen opiskelijapalautteen sisällyttäminen rahoitusmalliin Unifin asettama työryhmä valmistelee yliopistojen opiskelijapalautteen tiedonkeruuta Unifin työryhmä esittää OKM:lle ehdotuksen rahoitustekijäksi – ehdotus käsitellään työryhmässä Työryhmän työn pohjalta OKM valmistelee tarvittavat asetusmuutokset Muutokset voimaan vuoden 2015 alusta

AMK-uudistus Koulutustarjonnan mitoittaminen kansallisen ennakoinnin pohjalta Uudet toimiluvat vuoden 2014 alusta Toimilupa sis. koulutusvastuiden tarkistamisen Oikeushenkilöaseman uudistaminen Uusi rahoitusmalli vuonna 2014 Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan miten ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle ja oikeushenkilöaseman muuttaminen toteutetaan. Uudistus toteutetaan kuntien ja valtion välisessä rahoitussuhteessa kustannusneutraalisti

AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Luonnos)

Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään Tavoitteet: Toiselta asteelta siirrytään korkeakoulutukseen entistä nopeammin Keskimääräiset opintoajat lyhenevät Keskeyttäminen vähenee Nykyiset tutkintomäärät voidaan saavuttaa pienemmällä aloittajamäärällä Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksesta valmistuneiden mediaani-ikä laskee 24,1 vuoteen (25,1), ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä laskee 26,3 vuoteen (27,3) Keinot: Toisen asteen aikaisen ohjauksen vahvistaminen (henkilökohtaiset jatko-opiskelu- ja urasuunnitelmat, opinto-ohjauksen lisääminen, kaikki ohjaavat -asenne) Korkeakouluopintojen rakenteen kehittäminen Haku- ja valintaprosessin kehittäminen Haku- ja valintajärjestelmän kehittäminen Opintoprosessien tehostaminen ja opiskelukyvyn parantaminen (mm. mahdollisuus suorittaa opinnot tavoiteajassa)

Lait yliopistolain, ammattikorkeakoululain ja opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta (482/2013, 483/2013 ja 484/2013) Selkeyttä hakemiseen: yhteishaku kaikkiin korkeakouluihin, yksi sähköinen hakujärjestelmä, 6 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen, hakijalle tarjotaan yhtä korkeakoulupaikkaa. Koulutustarjonta paremmin näkyviin ns. yhden luukun periaatteella (ml. muu kuin tutkintoon johtava koulutus). Mahdollisuus valita ensimmäistä paikkaa hakevat omana ryhmänään (kiintiöidä): Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. Tutkintotiedot ja opiskeluoikeustiedot rekistereistä/tietovarannosta saatavilla jo 2014.

Opiskelijavalintojen uudistaminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan korkeakoulutukseen pääsyä. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien aseman parantamiseksi mahdollistetaan ensimmäisessä vaiheessa heidän valintansa omassa kiintiössään, jonka käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmä uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä siten, että mahdollisuus joustavaan alan vaihtoon turvataan. Opiskelijavalintojen uudistuksen yhteydessä arvioidaan ns. pakkohaun tarkoituksenmukaisuus. Uudistetaan korkeakoulujen koulutusvastuuta ja tutkintoja koskeva säätely siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Uudet säädökset tulevat voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Opintojen etenemistä ja opiskelumotivaatiota edistetään siten, että opintojen yksityiskohtaisempi suuntautuminen tapahtuu vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa.

Opiskelijavalintojen uudistamisen aikataulu Korkeakoulujen syksyn 2013 ja kevään 2014 yhteishaut toteutetaan vielä nykykäytännön mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erillisinä yhteishakuina nykyisillä järjestelmillä. HO:n mukaan opiskelijavalintauudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Kuluvan vaalikauden aikana on tarkoitus valmistella myös hallitusohjelman mukainen esitys uudistuksen toisesta vaiheesta. Uudistuksen ensimmäinen vaihe: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaku otetaan käyttöön syksyllä 2014 otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonta ja hakupalvelut löytyvät syksyn 2014 korkeakoulujen yhteishausta lähtien yhdestä palvelusta ja ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan yhdellä lomakkeella. Uudistuksen toinen vaihe: Toisessa vaiheessa yhteishaku varataan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hakeville koulutusalaa vaihtaville sekä vastaavantasoisen tutkinnon suorittaneille tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen.

Koulutusvastuu-uudistus Yliopistojen koulutusvastuuta koskevat säädökset on tarkoitus uudistaa 1.1.2014 lukien Tavoitteena on vahvistaa autonomiaa vähentämällä oppiainetasoista säätelyä ja mahdollistamalla eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistävät kokonaisuudet Turvattava koulutustarjonta yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti (koulutusvastuu = oikeus ja velvollisuus) HE 33/2013 vp Eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä (4.4.2013) Jatkossa koulutusvastuiden täsmentämistä (OKM:n asetus) koskevat esitykset valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa Maisteriohjelma-asetuksesta luovutaan Tutkintoasetuksen (VN asetus) ja koulutusvastuuasetuksen (OKM asetus) koulutusvastuusäännökset on tarkoitus uudistaa yhteistyössä yliopistojen kanssa lain hyväksymisen jälkeen, vuoden 2013 aikana (keskustelutilaisuuksia), voimaan 1.1.2014

OKM-ICT-2015 Pekka Ala-Pietilän ICT 2015 -asiantuntijatyöryhmäloppuraportti ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” OKM käynnistänyt OKM-ICT-2015 –hankkeen raportissa esitettyjen toimenpiteiden edistämiseksi hallinnonalalla ICT 2023-ohjelma, osaamisen nosto ja pelillisyys, tietoturva-alan koulutus ja tutkimus, tietoinfrastruktuuri, tietovarantojen avaaminen ja hyödyntäminen, tuotteistaminen, työnjakokysymykset, ennakoinnin sekä täydennyskoulutuksen kehittäminen Kehittämistoimenpiteiden koordinointi Myös muiden hallinnonalojen samansuuntaista hankkeiden huomiointi ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden identifiointi Toimenpide-ehdotukset OKM:lle, korkeakouluille ja muille tahoille Alan toimijoiden yhteistyön edistäminen Pj. Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, jäsenet yliopistoista, amk:sta ja OKM:sta

Osaamisen viennille kasvua? Maailmanlaajuinen tavoite: osaamisen tason ja kilpailukyvyn kasvattaminen => korkeakoulutuksen kysyntä ylittää tarjonnan => kasvavat ja kansainvälistyvät koulutusmarkkinat Rajat ylittävän koulutuksen ”hotspotit”, joissa korkeakoulutukselle kysyntää ja markkinat avoimia ulkomaisille toimijoille Esim. Times Higher Education (helmikuu 2013) listaa Hong Kongin, Malesian, Singaporen ja Arabiemiraatit kiinnostavina; UK-korkeakoulututkintoa opiskelee ulkomailla 571 000 opiskelijaa, 488 000 ulkomaalaista opiskelijaa UK:ssä Koulutusvientistrategia 2010 : Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmänlaatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Kytkeytyy koulutuksen maksullisuutta koskevaan keskusteluun

Koulutusviennin toimenpideohjelma Team Finland –strategia OKM laatii koulutusviennin toimenpideohjelman Opetusministeri kutsui selvityshenkilöt laatimaan koulutusviennin toimenpideohjelman lokakuun 2013 loppuun mennessä - pj. kansanedustaja FT Päivi Lipponen - kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, OKM - kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aalto-yliopisto

Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen suuntia; BRICS -maat Lähde: Wikipedia