Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto

Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa alkanut sydän ja verisuonitautien ehkäisyprojekti] Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus (johtaja prof. Olli Simell, tutkijoina mm. Katja Pahkala, Arja Sääkslahti) PANIC [Lasten ravitsemus ja liikunta] Itä-Suomen yliopisto (johtaja prof. Timo Lakka, tutkijoina mm. Eero Haapala, Eeva-Kaarina Lampinen) LATE [Lasten terveysseurantatutkimus], Terveyden –ja hyvinvoinnin laitos Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010, Suomen Gallup Laps Suomen (2001-2005), (johtaja prof. Heimo Nupponen, tutkijoina mm. runsaasti graduntekijöitä) Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa, (johtaja prof. Marita Poskiparta, tutkijoina Anne Soini, Anette Mehtälä ja useita graduntekijöitä) In Pact (Arkiliikunta –tutkimus), johtaja prof. Taija Juutinen, tutkijana Arto Laukkanen) Liikkuva koulu, LIKES –tutkimuskeskus, johtaja Tuija Tammelin, LIKES tutkimusryhmä Tiedoksi menossa olevia hankkeita: ETANA ja Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta pyydetty kooste lasten ja nuorten liikunnasta ( Päivi Berg)

Katse kolme -vuotiaisiin Fyysisen aktiivisuuden määrä alkaa urautua ja elämäntapa löytyä (Yang 1997) Fyysinen inaktiivisuus on pysyvämpää kuin fyysinen aktiivisuus. (mm. Yang 1997; Malina ym. 2003)

Kolme –vuotiaiden liikkumisen määrästä VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET (2005): vähintään 2 h reipasta liikuntaa joka päivä 3-vuotiailla ulkoleikit ovat yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto. (STRIP; Laps Suomen) Ulkoleikin määrällä mitattuna 88% :lla 3- vuotiaista suositeltu päivittäisen liikunnan määrä täyttyi. 12 % lapsista liikkui alle suositusten. (LATE) Poikien fyysinen aktiivisuus on intensiteetiltään kuormittavampaa kuin tyttöjen. (Laps Suomen; STRIP) Ulkoleikit ovat sisäleikkejä vauhdikkaampia ja kuormittavampia. (Laps Suomen; STRIP) Arkipäivien ja viikonloppujen fyysisen aktiivisuuden määrässä on eroja. (Laps Suomen)

Mittausmenetelmällä on suuri merkitys!

Liikunnan määrä lapsilla eri menetelmillä mitattuna: LATE-tutkimuksessa (2010) tulos perustuu vanhempien kyselyyn: 88% kolme -vuotiaista ulkoili tai liikkui päivittäin 2 h 12 % kolme -vuotiaista liikkui arkisin alle 2h Laps Suomen –tutkimuksessa (2010) tulos perustuu vanhempien täyttämään ajankäyttöpäiväkirjaan: 40% 3-vuotiaista liikkui arkisin vähintään 2h/päivä 50% 3-vuotiaista liikkui viikonloppuisin vähintään 2h/päivässä Sääkslahti 14.11.2012

Liikunnan määrä eri mittareilla mitattuna Soini ym. (2012) tutkimuksessa oli menetelmänä kiihtyvyysmittari: 3-vuotiailla keskimäärin 10,6 tuntia erittäin kevyttä toimintaa 67 min. kevyttä liikkumista keskimäärin 58 min. vähintään keskiraskaaseen liikkumiseen. (~MVPA) Sukupuolten välillä ei eroja, arki- ja viikonlopun päivien kesken ei ollut eroja Vuodenaika vaikuttaa hieman fyysisen aktiivisuuden määrään ja muotoon. (STRIP; Suomalaisten ja hollantilaisten …; Soini ym. 2012) => Kukaan lapsista ei täyttänyt Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) tavoitetta liikkua reippaasti kaksi tuntia päivittäin. Sääkslahti 14.11.2012

Tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti; Oltava selvillä, puhutaanko: Tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti; Oltava selvillä, puhutaanko: - kokonaisaktiivisuudesta? - arkipäivistä? (päiväkodissa, koulussa vai kotona?) - viikonlopuista? - mistä vuodenajoista? - harrastusten/ harrastamisen määrästä? - ja vielä: millä tavalla mitattuna?

Päiväkodissa Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa suurin osa päiväkotipäivästä on fyysisesti inaktiivista vapaata leikkiä. 59% havainnoidusta ajasta vietetään istuen tai seisten. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten…) Päiväkotipäivän aikana 3-4 -vuotiaiden yleisimmät toiminnot ovat ulkoleikit (70 minuuttia) ja sisäleikit (60 minuuttia). (Laps Suomen) Vapaa leikki on ohjattuja leikkejä kuormittavampaa. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten…) Omaehtoista leikkiä on 71 % ja ohjattua toimintaa 29 %. Sukupuolten välillä ei ole eroja omaehtoisen ja ohjatun liikunnan määrässä. 61% vapaasta leikistä ja 76% ohjatusta toiminnasta on intensiteetiltään erittäin kevyttä fyysistä aktiivisuutta. (Suomalaisten ja hollantilaisten…) Kaikissa päiväkodeissa ei ole joka viikko ohjattua liikuntaa (Laps Suomen)

Päivähoidon henkilökunnan rooli Henkilöstö antaa harvoin suullista kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi (90 % havainnoinneista ei minkäänlaista kehotusta), vaikka aktiivisuuden intensiteetti oli korkeampi kannustetuissa kuin kannustamattomissa tilanteissa. (Suomalaisten ja hollantilaisten…)

Kotona ja ”vapaa-ajalla” Kotona 3-4 -vuotiaiden yleisimmät toiminnot olivat ulkoleikit (70 minuuttia) ja sisäleikit (60 minuuttia) (Laps Suomen) Liikuntaharrastukset: Kaikista kolme -vuotiaista 25% osallistuu harrastuksiin kerran viikossa, ja 12% 2–3 kertaa viikossa. (LATE) Yhteiskunnallinen muutos epäsuorasti nähtävissä: 1990-luvun alkupuolella kerättyyn aineistoon verrattuna (STRIP) 2000- luvulla kerättyyn aineistoon (Laps Suomen) ulkona liikkumisen ja leikkimisen määrä on vähentynyt ja sisäleikin määrä on lisääntynyt.

Lapsen kasvaessa Yksilöiden väliset erot alkavat näkyä

Kolmesta kuuteen ikävuosina fyysinen aktiivisuus muuttuu: Ulkoleikkien ja vauhdikkaiden leikkien määrä kasvaa. (STRIP; Laps Suomen) 3- 6 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien kokonaisaktiivisuus lisääntyi kahden vuoden aikana noin yhden tunnin päivää kohden (Laps Suomen; STRIP) Kyselytutkimusten perustella 6 % viisivuotiaista ja 10 % ensimmäisen luokan oppilaista liikkui arkisin alle suositusten eli alle kaksi tuntia päivässä. (LATE) Liikuntaa kertyi 3-6-vuotiailla päiväkodissa 1 h 39 min, kotona arkipäivisin 1 h 28 min ja kotona viikonloppuisin 2 h 17 min päivässä. (Laps Suomen)

Suuria trendejä Iän myötä liikunta päiväkodissa väheni, mutta liikunta kotona arkisin ja viikonloppuisin lisääntyi neljän vuoden iästä alkaen. (Laps Suomen) Päiväkodissa 93 % 3-6- vuotiaista liikkui yli tunnin päivässä. Vähintään kaksi tuntia liikkuvia oli 16 %. Vastaavat osuudet päiväkodin ulkopuolella tapahtuvassa arkiliikunnassa olivat 69 % ja 20 %. Viikonloppuna yli tunnin päivässä liikkui 94 %, yli 2 tuntia 49 % ja yli 3 tuntia 12 % 3-6-vuotiaista. (Laps Suomen) Poikien ja tyttöjen välillä ei ollut eroa päiväkotiliikunnassa, sen sijaan vapaan leikin aikana sekä päiväkodissa että viikonloppuisin kotona sukupuolten välillä on eroja (Laps Suomen) Objektiivisilla mittareilla mitattuna tytöt viettivät tilastollisesti poikia enemmän aikaa paikallaan (tytöt 90%, pojat 88%) ja pojilla vastaavasti oli merkitsevästi enemmän sekä kevyttä, keskiraskasta että reipasta fyysistä aktiivisuutta. Reipasta liikkumista pojilla oli keskimäärin 28 minuuttia/pv ja tytöillä 22 minuuttia/pv. (Suomalaisten ja hollantilaisten…)

Yksilöiden väliset erot tulevat näkyviin Yksilöiden väliset erot ovat suuria: vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain 1/3 osaa eniten liikkuvien määrästä. (STRIP) Liikuntamäärät vaihtelivat vuodenaikojen mukaan. Syksyllä ja talvella liikuttiin vähemmän kuin kesällä ja keväällä. Pojat olivat tyttöjä aktiivisempia kaikkina vuodenaikoina paitsi kesällä, jolloin pojat ja tytöt liikkuvat päiväkodissa yhtä paljon. (Laps Suomen) Kiinnostuksen kohteet alkavat eriytyä ja fyysisesti aktiiviset toiminnat alkavat suuntautua kiinnostuksen mukaisesti (Toiminnat alkavat eriytyä tyttöjen ja poikien välillä (esim. naruhyppely vs. jalkapallo). Pojat käyttivät tietokoneella enemmän aikaa kuin tytöt) (Laps Suomen) Autolla tai muulla fyysisesti passiivisella tavalla kulkee päiväkotiin 57 % 3-6-vuotiaista. (Laps Suomen)

Asioihin on mahdollista vaikuttaa Interventioilla pystytään lisäämään fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää (STRIP; Suomalaisten ja hollantilasten…)

Lasten harrastuksista Viisivuotiaista 24% harrastaa liikuntaa kerran viikossa ja lähes kolmannes 2–3 kertaa viikossa. 3–6-vuotiaista lapsista 87 % harrastaa urheilua ja liikuntaa (osuus oli kasvanut lähes 30 %:lla 15 vuoden aikana) Suurin osa (74 %) 3–6-vuotiaista lapsista harjoittelee noin kerran viikossa urheiluseurassa Suosituimmat 3–6-vuotiaiden lasten urheiluseuroissa harrastamat (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan) lajit ovat SVoLi - lajit, jalkapallo ja yleisurheilu 3–18-vuotiailla tytöillä suosituimpia lajeja ovat voimistelulajit, ratsastus, tanssi ja taitoluistelu, pojilla puolestaan jalkapallo, jääkiekko ja salibandy Vanhemmat vievät enemmän poikia varsinaisiin liikunta-paikkoihin kuin tyttöjä. (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2011)

Koulun aloitus on nivelkohta lapsen elämässä 7-8 –vuotiailla kokonaisaktiivisuuden määrän lisääntyminen pysähtyy (Laps Suomen; InPact; PANIC) ja kääntyy vähitellen laskuun. (Liikkuva koulu – väliraportti) Ensimmäisen luokan oppilaat ulkoilevat, leikkivät ulkona ja harrastavat liikuntaa enemmän viikonloppuisin kuin arkisin. Ensimmäisen luokan oppilaista 5 % liikkuu viikonloppuisin alle kaksi tuntia päivässä.

Tarvitaanko jo paniikkinappulaa? Koulunsa juuri aloittaneista lähes 70 % tytöistä ja yli 50 % pojista liikkuu vähemmän kuin suositellun vähimmäisajan kaksi tuntia päivässä Yli 50 % pojista ja lähes 40 % tytöistä viettää viikonloppuisin television ja tietokoneen ääressä istuen yli suositellun enimmäisajan kaksi tuntia päivässä. Arkipäivisin vain 20 % pojista ja 10 % tytöistä ylittää viihdemediaan käytetyn ajan suosituksen Ensimmäisellä luokalla ylipainoisia tyttöjä on n. 15 % ja poikia n. 11 % Kahta vuotta myöhemmin ylipainoisia tyttöjä on n. 18 % ja poikia n. 17 % . (PANIC)

Muutkin hyvinvointiin liittyvät asiat näyttäisivät olevan hukassa: Säännöllinen ruokailurytmi, johon kuuluu päivittäin kaikki kolme pääateriaa eli aamupala, lounas ja päivällinen, toteutuu vain alle 50 % lapsista Yli kolmannes koulunsa aloittavista lapsista nukkuu alle 10 tuntia yössä eli terveyden kannalta liian vähän Lyhyt yöuni on yhteydessä vähäiseen liikuntaan, liialliseen television ja tietokoneen ääressä istumiseen, epäterveelliseen ravitsemukseen, huonoon verenkiertoelimistön kuntoon ja lisääntyneeseen kehon rasvapitoisuuteen Kehon rasvapitoisuuden suuri määrä on yhteydessä heikkoon motoriseen suorituskykyyn (PANIC)

Tarvitsemme voimaa yhteistyöstä, jotta lapsemme eivät tipahda liikkumattomuuden suohon