Salme Näsi Professori Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto Miksi osuustoimintaa opetetaan ja tutkitaan yliopistossa – ja miksi ei? Salme Näsi Professori Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Miksi osuustoiminta ei ole ollut yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen painopistealueena? Kauppatieteellisellä alalla lähdetty viime vuosikymmeninä siitä, * että sijoittajaomisteinen yritysmuoto on ainut “oikea”. * että liiketoiminnan tavoitteena on yksinomaan voiton maksimointi ja sen kautta omistajille tuleva mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty; yksilöä korostava talodellisrationalistinen omistajuusdiskurssi * “pristine capitalism” ja osuustoiminnan näkeminen siinä kontekstissa “sosialistisena” toimintamuotona Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Osuustoiminnalla on pitkät perinteet – osuustoiminta ole ”innovaatio”. Kansainvälistyminen ja globalisaatio – osuustoiminta on siinä kontekstissa painokkaasti kotoista ja kansallista. Osuustoimintayritysten historia ei ole ollut pelkkää menestystarinaa, mikä osaltaan on mahdollisesti laskenut kiinnostusta osuustoimintaa kohtaan. Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Miksi osuustoimintaa nyt opetetaan ja tutkitaan yliopistoissa? Avainasemassa ovat ihmiset; osuustoimintaopetusta ja –tutkimusta, kuten kaikkea toimintaa, vievät eteenpäin ihmiset. Avainhenkilöitä on nyt löytynyt sekä akateemisesta maailmasta että yrityselämästä. Osuustoimintaopetukseen ja –tutkimukseen on osoitettu korvamerkittyä rahoitusta (EU:n rakenne-rahasto, OPM, OTNK, SKR, OP säätiö); se on nykypäivän yliopistomaailmassa kaiken uuden aloittamisen ja vanhan säilyttämisen ehto. Kiinnostuksen tukena nyt myös osuustoiminnan menestystarinat ja menestyneet johtajat. Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Muodostaako osuustoiminta/pitäisikö osuustoiminnan muodostaa oma opetus- ja tutkimusalansa? Miten osuustoiminta poikkeaa muusta liiketoiminnasta? (Kauppatieteilijän näkökulma) Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Osuustoiminta edellyttää liiketoimintaosaamista, johon kuuluu liiketaloudellinen kokonaisuus sen muutoksen johtaminen osana vielä suurempaa ympäristökokonaisuutta pitkällä aikavälillä systemaattisuutta ja tehokkuutta korostaen erilaisuutta ja innovointia korostaen (Lähde: Juha Näsi – Kari Neilimo, 2006, 61) Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 ”Liiketoimintaosaaminen viittaa liiketaloudellisen kokonaisuuden ja sen muutoksen johtamiseen osana vielä suurempaa järjestelmää pitkällä aikavälillä niin, että toisaalta korostuvat erilaisuus ja innovaatiot, toisaalta systemaattisuus ja tehokkuus.” ”Liiketoimintaosaaminen on yrityskohtaista ja räätälöityä tietotaitoa, jonka johtaminen edellyttää osien, niiden välisten suhteiden ja näiden muodostaman kokonaisuuden yhteisen tekemisen hallintaa.” (Näsi – Neilimo, 2006, s. 63-65). Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Liiketoimintaosaaminen Strategia Teknologia- johtaminen Markkinointi Laskenta- toimi Tuotannon johtaminen Logistiikka Johtajuus & HRM Tieto- johtaminen Organisaatio Liiketoimintaosaamisen talo (J Näsi & K Neilimo, 2006, s. 64) Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Liiketoimintaosaamisen näkökulmasta osuustoiminta on ennen muuta samankaltaista muun liiketoiminnan kanssa, mutta eroavuuksiakin on: Muutamia oppiainekohtaisia esimerkkejä: Yleinen liiketaloustiede: yrityksen määrittely, osuustoiminnallisen yrityksen tehtävät, päämäärät, keskeiset käsitteet Yrityksen hallinto: osuustoiminnan periaatteet ja erilaiset corporate governance ratkaisut Laskentatoimi: oman pääoman muodostuminen, voitonjaon erilaisuus sekä terminologiset erot; erojen vaikutukset tuloslaskelma- ja taseinformaatioon sekä tilinpäätösanalyysiin Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 - Yritysjuridiikka: osuustoiminnan oma lainsäädäntö Yritysstrategiat: osuustoiminnan omat sidosryhmä-kuviot ja strategiat (asiakasomistajineen, omistaja-asiakkaineen, tuottaja-omistajineen, työntekijä-jäsenineen jne); eri maiden lukemattomat erilaiset osuustoimintamallit Yritysetiikka, yritysten yhteiskuntavastuu, vastuullinen johtaminen – osuustoiminta tarjoaa moniarvoisen kontekstin näiden asioiden opiskeluun ja tutkimukseen kauppatieteilijöiden keskuudessa Markkinointi; Rahoitus?? Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Aineksia osuustoiminnallisen liiketoiminnan ja liiketoimintaosaamisen opettamiseen ja tutkimukseen liiketaloustieteen eri oppiaineissa on olemassa. Osuustoimintamallien moninaisuus on omiaan rikastuttamaan liiketaloustieteen ja liiketoiminta-osaamisen kenttää. ”Investor ownership has nothing special that would make it in all circumstances the most natural or efficient organizational form”. LTA 4/99 (Guest editors’ reference to Henry Hansmann’s article Cooperative Firms in Theory and Practice). Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Perus- ja aineopintojen tasolla mahdollisuus järjestää monitieteisiä (kauppatieteet, yhteiskuntatieteet, oikeustieteet jne) osuustoimintaa käsitteleviä opintojaksoja ja -kokonaisuuksia (CO-OP Studies) Lisäksi osuustoiminta tulisi huomioida kaikissa soveltuvissa oppiaineissa ja eri tasoilla (erityisesti myös syventävissä opinnoissa) ns. läpäisyperiaatteella. Osuustoiminnallisen elinkeinoelämän tuki (esim. yritysvierailut ja vierailevat luennoitsijat) on tarpeellista ja motivoivaa. Korvamerkitty opetus- ja tutkimusrahoitus ehdottoman tarpeellinen pitämään erityisesti nuorten tiedeihmisten kiinnostusta yllä. Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009

Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009 Uskomus, että osuustoiminnalla on pitkät käytännön perinteet, mutta niukka teoriaperusta (”cooperation is long in practice but short on theory”), ei pidä paikkaansa. Se, mikä toimii käytännössä, toimii myös teoriassa. Tieteellisen tutkimuksen avulla on voitu osoittaa osuustoiminnan heikkoja kohtia (mm. jäsenten heterogeeniset intressit ja kykenemättömyys muutoksiin). (LTA 4/1999) Lisää osuustoiminnan tieteellistä tutkimusta ja teorianmuodostusta tarvitaan, koska ”ei mikään ole yhtä käytännöllistä kuin hyvä teoria”. Pellervon Pirkanmaan seminaari 13.10.2009