Järjestötieto muutoksessa Janne Haikari 18.3.2019

Järjestö 2.0-koordinaatiohankkeen tutkimus Työtehtävä: Järjestötyön näkyväksi tekeminen Tutkimuksellisesti perusteltu ehdotus järjestötiedosta – mitä se on, missä sitä on, miten sitä tuotetaan, miten se kulkee eri tahojen välillä, miten sitä käytetään Päämääränä malli yhdenmukaisesta järjestötiedosta uudistuvassa toimintakentässä, eli tietoa, ”joka palvelee järjestöjen palvelujen ja järjestölähtöisen auttamistyön näkyväksi tekemistä ja huomioon ottamista uusissa tiedolla johtamisen rakenteissa” Palvelee myös järjestöjä itseään ja niiden edunvalvontaa: mahdollisuudet toiminnan kehittämiseeen Kohderyhmät: Järjestö 2.0 –ohjelman maakunnalliset hankkeet, julkiset toimijat / ”leveät hartiat”

Järjestötiedon ryhmätöiden (14.2.2019) tulokset

Järjestötietoa eri näkökulmista 1) Mitä järjestötietoa jo nyt on ja missä sitä on? 2) Mitä järjestötietoa pitäisi olla ja miten se kertyisi? 3) Mitä haasteita näette? SOTE-yhdistyksen näkökulma Maakunnan näkökulma SOTE-järjestöjen edunvalvonnan näkökulma

Yhteenvetoa Tiedon eri lajit: Perustietoa järjestöjen olemassaolosta ja toimintaedellytyksistä yhteystiedot, jäsenmäärätiedot, toiminnan lajit, eri tahojen myöntämät avustukset Raportoitava ja jälkikäteen kerättävissä oleva tieto Syventävää tietoa järjestötoiminnasta ja sen vaikutuksista Toiminnasta tuotettu data, tietojärjestelmät ja -altaat Reaaliaikainen tai jatkuvasti päivitettävä tieto Jatkojalostettu tieto: tieto vaikutuksista ja vaikuttavuudesta Kokemustieto, hiljainen tieto, maine Vaikea muuntaa numeroiksi Etenkin perustason tietoa on, mutta edes se ei kulje riittävän hyvin eri tahojen välillä Syventävää tietoa tarvitaan enemmän; mikä on kokemustiedon ja hiljaisen tiedon paikka uusissa rakenteissa?

Järjestötieto: haasteet Kaikilla tasoilla yhteistä: Yhdistysten tavoitettavuus ja yhteystietojen puuttuminen Raportointi- ja arviointiosaamisen puute yhdistyksissä Digiosaamisen puute yhdistyksissä Markkinointiosaamisen puute yhdistyksissä Sitoutuminen tiedon tuotantoon, raportointiin

Järjestötiedon mallintaminen jatkossa Tietojohtaminen: sote/maku-uudistuksesta riippumaton trendi Valtakunnallinen vertailu, yhteinen tietopohja eri käyttötarkoituksiin, jokainen tieto vain kerran ->> edellyttää yhteensopivuutta ja yhteismitallisuutta paikallistasolla tuotetulta tiedolta Tasapainoilu: järjestötyön ruohonjuuritaso ja tietojohtamisen suuri kuva sovitettava yhteen Järjestökentän monikasvoisuus uusissa tietojohtamisen rakenteissa: Mikä on mahdollista eri järjestöille? Miten valmennetaan järjestöjä tuottamaan itsestään enemmän tietoa? Missä määrin omaa toimintaa on mahdollista muuttaa numeraaliseksi tiedoksi? J.2.0-hankkeiden työsarkaa 2019? Yhteistyörakenteiden ja –prosessien kehittämiseen mukaan tieto Paikallistason näkökulma: miten saadaan tieto kulkemaan järjestöjen ja julkisten toimijoiden välillä? Mitä tietoa järjestöt voivat tuottaa itse itsestään? Mikä yhdyspinta / toimija kokoaa järjestöistä tulevan tiedon?

Järjestötieto SOTE-yhdistysten näkökulmasta Mitä järjestötietoa on? Yhteystiedot, tietoa yhdistyksen jäsenistä, jäsenmäärästä, toiminnasta ja osallistujista, osallistumisesta Tietoa yhdistyksen rahoituksesta ja taloudesta, tietoa työllistämisen volyymeista Jonkin verran tietoa toiminnan tuloksellisuudesta, mahdollisesti tietoa toiminnan vaikutuksista Mitä järjestötietoa tarvitaan? Tietoa oman toiminnan tuloksista ja vaikutuksista Tietoa mahdollisista kumppaneista: toisista järjestötoimijoista ja maakunnan/kunnan yhteistyökoordinaattoreista Tietoa hyvistä käytännöistä oman toiminnan kehittämiseksi Tietoa valtionavun ja kunnallisten järjestöavustusten määrästä ja saatavuudesta

Järjestötieto maakunnan näkökulmasta Mitä järjestötietoa on? Järjestö 2.0 –hankkeiden keräämää tietoa järjestöistä (maakunta- ja kuntatason tietoa) ja kuntien järjestöyhteistyöstä Tietoa järjestöjen työllistämisen volyymeista, järjestämisvastuun alueella toimivien palveluntuottajien tiedot Puutteelliset HYTE-indikaattorit Mitä järjestötietoa tarvitaan? Mistä järjestötietoa saadaan? Tietoa toimivien järjestöjen määristä ja sijoittumisesta, tietoa järjestöjen hyte-toiminnasta (lista hyte- kertomuksen liitteeksi) Seuranta- ja arviointitietoa toiminnoista, joihin maakunta ja kunnat myöntävät järjestöavustusta Tietoa valtionavun määristä maakuntaan sekä maakuntien ja kuntien järjestöavustuksista Järjestöjen mahdollisuuksista toimia palveluntuottajina maakunnassa Hyvä kokonaiskuva maakunnassa olevista järjestöistä: minkä nimisiä yhdistyksiä, palveluja ja sisältöjä Järjestötoiminnan indikaattorit

Järjestötieto edunvalvonnan (kokonaiskuvan) näkökulmasta (I) Mitä järjestötietoa on? Tietoa yhdistysten jäsenistä (määrä), toiminnasta ja toimintaan osallistujista, järjestöjen määrä Tietoa yhdistyksen rahoituksesta ja taloudesta, tietoa työllistämisen volyymeista, tuloksellisuudesta ja vaikutuksista Jonkin verran tietoa toiminnan tuloksellisuudesta, mahdollisesti tietoa toiminnan vaikutuksista Järjestö 2.0 –hankkeiden keräämää tietoa järjestöistä (maakunta- ja kuntatason tietoa) ja kuntien järjestöyhteistyöstä Järjestöjen tukitoiminnan vaikuttavuus Palvelutuottajatieto, palvelujen haasteet

Järjestötieto edunvalvonnan (kokonaiskuvan) näkökulmasta (II) Mitä järjestötietoa tarvitaan? Tietoa toimivien järjestöjen määristä ja sijoittumisesta maakunnissa Tietoa järjestöjen hyte-toiminnoista ja mahdollisuuksista toimia palveluntuottajina maakunnissa Seuranta- ja arviointitietoa toiminnoista, joihin maakunta ja kunnat myöntävät järjestöavustusta, tietoa valtionavusta ja kuntien avustuksista Järjestöjen mahdollisuuksista toimia palveluntuottajina maakunnassa Tietoa mahdollisista kumppaneista: toisista järjestötoimijoista ja maakunnan/kunnan yhteistyökoordinaattoreista Vertailtavaa, standardoitua tietoa Tietoa oman toiminnan tuloksista ja vaikutuksista Hybridi-järjestöjen asiakkaat, miten palvellaan, mitä erityistä Tietoa hyvistä käytännöistä oman toiminnan kehittämiseksi (Toimeksi, Innokylä) Kustannusvaikuttavuustieto