II Ekologia.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aurinkomalli - rakenne, energiantuotanto ja kehitys Perustuotanto: protoneista heliumia (klikkaa vaiheet esiin):
Advertisements

TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
PLANKTON.
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
Kappale 1.
Kappale 7.
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Fotosynteesi.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
HIILEN KIERTOKULKU. Hiili Esityksen nimi / Tekijä -Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia.
4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia energiantuotannossa.
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
EYKARYOOTTEIHIN ELI AITOTUMAISIIN KUULUVA HYVIN RUNSASLAJINEN KUNTA SIENET.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Tehtävät 1.Käsitteitä Määrittele oheiset käsiteparit:
Hurtig Te1 Ympäristöterveys. Ympäristön terveyteen vaikuttavat tekijät: 1. Fysikaaliset: melu, tärinä, säteily, kuumuus, kylmyys 2. Kemialliset:
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Tekijät: Niklas, Elmeri, Mikko, Jarno, Camilla.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö.
Ilma.
2. Solun hienorakenne.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Eläimen aineenvaihdunta
Ilmastonmuutos.
8. Solut tarvitsevat energiaa
Eliöt rakentuvat soluista
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
FY2 kertaus
Hiili ja sen yhdisteet Hiiltä on kaikessa elollisessa (kasvit,
Kpl 1-3 SOLU.
Energian tuotanto ja ympäristövaikutukset
ILMA Emma ja Vilma 5B.
KASVIEN RAVINNETALOUS
ILMAKEHÄ.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
SYÖPÄ.
6.1 SELKÄRANGATTOMIEN ELINTAVAT JA MUODONVAIHDOS
Yhteyttäminen.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Elinympäristömme alkuaineita
Lämmön johtuminen ja eristäminen
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö
Solun toiminta II Solun toiminta.
Tietopaketti kompostointipuiston vierailun jälkeen
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
Mitä elämä on? 1 Avainsanat alkuaine elämä elämän organisaatiotasot
Solun toiminta II Solun toiminta.
II Ekologia.
II Ekologia.
MINÄ JA VASTUULLISET RUOKAVALINNAT
Lämpö ja infrapunasäteily
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
2 Palaminen ja päästöt Biomassan poltto
Tutkimme, mitä ilmastonmuutoksen estämiseksi voitaisiin tehdä.
Oma osaston käyttöön! Esityksen tavoitteena:
Biokaasu osana ravinnekiertoa
Esityksen transkriptio:

II Ekologia

7. Ekosysteemit Sisällys 1. Avainsanat 2. Ekosysteemi 3. Energia 4. Kuluttajat 5. Aine kiertää ekosysteemissä 6. Hiilen kierto 7. Hapen kierto 8. Tehtävät 9. Kuvat

Avainsanat ekosysteemi tuottaja, autotrofi kokonaistuotanto perustuotanto biomassa ekologinen tehokkuus energian ohivirtaus kuluttaja, heterotrofi jatkotuotanto ravintoketju, ravintoverkko hajottaja, aineen kiertokulku

Ekosysteemi Eliöt ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja elottoman ympäristönsä kanssa. Bioottisten ja abioottisten tekijöiden kokonaisuutta kutsutaan ekosysteemiksi. Energia virtaa ekosysteemin läpi Eliöt tarvitsevat energiaa elintoimintoihinsa. Tuottajat sitovat auringon säteilyenergiaa ja muuttavat sitä yhteyttämisessä sokerin kemialliseksi energiaksi. Tuottajat, eli vihreät kasvit, levät ja osa bakteereista, ovat siis omavaraisia eli autotrofisia. Kuvatiedosto vaahtera

Energia Kasvin fotosynteesissä sitoman energian kokonaismäärää kutsutaan kokonaistuotannoksi. Kun siitä vähennetään kasvin itse elintoimintoihinsa kuluttama energia, saadaan selville perustuotanto. Jäljelle jää biomassa eli se, mitä kasvinsyöjät voivat käyttää ravinnokseen. Kasvien ekologinen tehokkuus on suuri, sillä kokonaistuotannosta noin 55 % muuttuu biomassaksi. Elintoimintoihin kuluu 45 % tuotetuista yhdisteistä. Tätä kutsutaan energian ohivirtaukseksi. Kuvatiedosto herbivoria

Kuluttajat 1/2 Tuottajia lukuun ottamatta kaikki muut eliöt ovat toisenvaraisia eli heterotrofeja eli kuluttajia. Ne käyttävät muita eliöitä ravintonaan. Energia siirtyy kasvista kasvinsyöjään ja edelleen petoihin ravinnon mukana. Ravinnon energiasta ~10% muuttuu syöjän biomassaksi. Tätä kutsutaan jatkotuotannoksi. Kuvat kirjan sivulta 54 ja 55

Kuluttajat 2/2 Ravintoketju kuvaa energian ja ravintoaineiden siirtymistä yksilöstä toiseen. Ravintoverkko muodostuu risteävistä ravintoketjuista. Energiapyramidi kuvaa energian määrää ravintoketjun eri trofiatasoilla.

Aine kiertää ekosysteemissä Hajottajat palauttavat alkuaineet ekosysteemien tuottajien käyttöön. Ne käyttävät ravintonaan kuolleita eliöitä ja niiden osia. Orgaaniset yhdisteet muokataan jälleen epäorgaaniseen muotoon. Kuvatiedostot kääpä ja etana

Hiilen kierto Yhteytysreaktiossa hiili otetaan ravintoketjuun hiilidioksidina. Hiilidioksidista tehdään sokereita sekä proteiineja ja rasvoja. Tuottajat, kuluttajat ja hajottajat saavat energiaa. Hengityksestä vapautuu hiilidioksidia ilmakehään. Kuva kirjan sivulta 55

Hapen kierto Eliöistä valtaosa elää aerobisissa oloissa, eli niiden solut tarvitsevat happikaasua. Hapen avulla soluhengitys vapauttaa energiaa. Muita aineita: Orgaanisissa yhdisteissä on eniten hiiltä, happea ja vetyä. Kasvit ottavat rakennusaineikseen maaperästä mm. typpeä nitraatteina ja fosforia fosfaatteina. Kuva kirjan sivulta 56

Tehtävät Ekosfääri Energiapyramidit Peura Ravintoverkko

1. Ekosfääri Lue kappaleen alusta Ekosfääri-pallon esittely ja mieti, mikä tai mitkä eliöt siinä ovat a) tuottajia b) 1. asteen kuluttajia c) 2. asteen kuluttajia d) hajottajia sekä miten pallon sisällä kiertää e) happi f) hiili g) typpi.

2. Energiapyramidit Kasvissyöjä kiisteli koulun ruokalassa kaikkiruokaisen ystävänsä kanssa ja väitti, että kasvissyöjät poistavat maailman nälkäongelmaa. Piirrä väitteen perusteluksi kasvissyöjän ja lihansyöjän energiapyramidit. Kirjoita kullekin tasolle, mitä lajiryhmiä siinä voisi olla. Perustele, miksi kasvissyönti on energiatehokkuuden kannalta parempi vaihtoehto.

3. Peura Kuvaan on merkitty, kuinka paljon peuran syömän ravinnon energiasta käytetään tai poistuu eläimestä. Mitkä luvut kuvaavat seuraavia käsitteitä? a) perustuotanto b) jatkotuotanto c) energian ohivirtaus d) ekologinen tehokkuus Kuva kirjan sivulta 53

4. Ravintoverkko Piirrä ravintoverkko, johon sijoitat seuraavat lajit: horsmakiitäjä (toukka), kanahaukka, kettu, koivu, koivumittari (toukka), kyy, maitohorsma, metsäapila, metsäjänis, metsämyyrä, pensaskotilo, räkättirastas.

VASTAUS: 1 Ekosfääri levät (voi olla myös osa bakteereista) bakteerit (voi olla myös osa levistä) äyriäiset bakteerit Yhteyttävät eliöt vapauttavat happea, jota eliöt sitovat soluhengityksessään. Yhteyttävät eliöt sitovat hiilidioksidia yhteyttämistuotteisiinsa, joita muut eliöt syövät. Kaikki eliöt käyttävät näitä yhdisteitä energiantuotannossaan. Yhdisteiden hajotessa soluhengityksessä veteen vapautuu taas hiilidioksidia. Yhteyttäjät sitovat vedestä nitraatteja tai ammoniumtyppeä valmistamiinsa yhdisteisiin. Nämä yhdisteet poistuvat eliöstä joko soluhengityksen kuona-aineina tai eliön kuoltua. Hajottajat muuttavat ne taas yhteyttäjille käyttökelpoiseen muotoon.

VASTAUS: 2. Energiapyramidit Kasvissyöjän energiapyramidi Lihansyöjän energiapyramidi lihansyöjä 2. trofiataso tuotantoeläin 1. trofiataso, kasvit

VASTAUS: 3 Peura Perustuotanto on yhteyttävien eliöiden tuotantoa eli 100 %. Jatkotuotanto on 4 %. Energian ohivirtaus on soluhengitys (33 %) + kaasut, virtsa ja ulosteet (63 %) = 96 %. Ekologinen tehokkuus on 4 %.

VASTAUS: 4 Ravintoverkko Tuottajia: koivu, maitohorsma, metsäapila 1. asteen kuluttajia: horsmakiitäjä, koivumittari, metsäjänis, metsämyyrä, pensaskotilo 2. asteen kuluttajia: kyy, räkättirastas 3. asteen kuluttajia: kanahaukka, kettu

Kuvat

Kuva1

Kuva2 Kuvatiedostot 7.1.1.1-7.1.1.4 Energian virtaa

Kuva3 Kuva kirjan sivulta 51

Kuva4

Kuva5