Talous, raha ja yrittäjyys

Kurssin teemat Sijoittaminen Yritystoiminnan perusteet Yrityksen rahoitus Rahoittajien laskentatoimi Johdon laskentatoimi Talous, raha ja yrittäjyys (johdanto), jossa esitellään myös kurssin tavoitteet yleisesti.

Sijoittaminen ja yritystoiminta Mitkä ovat onnistuneen sijoitustoiminnan edellytykset yksityishenkilön näkökulmasta? Moduulin tutkimuskysymys. Opiskelijoita voi neuvoa tekemään kommentointityökalulla omia muistiinpanoja tutukimuskysymystä silmälläpitäen. Tutkimuskysymykseen vastataan vielä kirjallisesti moduulin lopussa olevassa Arviointi blockissa.

Pääoman tuotto ja sijoitushorisontti Kuvaaja kertoo, miten 10 000 euron pääoma kasvaa eri korkotuloilla 10 vuoden aikana. Korkoa –korolle –efekti on nähtävissä jo tällä aikavälillä, mutta vielä paremmin seuraavan sliden kuvassa.

Pääoman tuotto ja sijoitushorisontti Korkoa korolle –ilmiö käytännössä. Kuvaajan käyrät kuvaavat 10 000 euron sijoituksen kehitystä 3%:n ja 10%:n vuosituotoilla. Kun sijoitushorisontti on pitkä (30 vuotta), niin erot 3%:n ja 10%:n vuosituotoilla ovat huomattavat. Erot kasvavat eksponentiaalisesti erityisesti 20 vuoden jälkeen. Vaurastumisessa maltti on valttia ja aika on sijoittajan ystävä. Kuvio havainnollistaa myös sen, miksi nuorilla on mahdollisuus ottaa enemmän riskiä, koska heillä on lähtökohtaisesti aikaa odottaa tuottoja. Ajan kuluessa myös riskit tasoittuvat, mikäli sijoitukset ovat hajautettu riittävästi.

Vuosia pääoman kaksinkertaistumiseen = 72 / vuotuinen pääoman tuotto ”Sääntö 72” Vuosia pääoman kaksinkertaistumiseen = 72 / vuotuinen pääoman tuotto Esimerkiksi jos vuotuinen pääoman tuotto on 10%, niin sijoitetun pääoman ollessa vaikka 1000 euroa, niin sen kaksinkertaistumiseen (2000 euroa) menee aikaa 7,2 vuotta (72/10 = 7,2). Yhden prosentin vuotuisella pääoman tuotolla aikaa 1000 euron pääoman kaksinkertaistumiseen (2000 euroa) menee 72 vuotta (72/1 = 72).

Kuusi sääntöä henkilökohtaiseen sijoittamiseen Vaurastuminen edellyttää suunnitelmaa Perehdy sijoitusmarkkinoihin Rahalla on aina aika-arvoa Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä Hajauttaminen pienentää riskiä Sijoittaminen on mielenkiintoinen harrastus Kuva: Jarva Jat/Shutterstock.

Sääntö 1. Vaurastuminen edellyttää suunnitelmaa Pohdittavaksi: Miksi vaurastuminen edellyttää suunnitelmaa? Mikä ero on säästämisellä ja sijoittamisella? Vaurastuminen ei yleensä tapahdu hetkessä vaan vaatii määrätietoista suunnitelmaa. Rahan kuluttamiselle ihminen yleensä keksii helposti suunnitelmia. Rahan säästäminen ja säästöjen sijoittaminen vaatii myös suunnitelmallisuutta, sillä se ei tapahdu itsestään. Säästäminen on sitä, että osa tuloista jätetään kuluttamatta, eli säästetään. Tällöin luodaan ylijäämäinen talous, jossa tulot ovat suuremmat kuin menot. Säästetyt rahat eivät itsessään tuota mitään, sillä ajan myötä hintojen nousu syö rahan ostovoimaa. Sijoittamisessa säästetyt rahat sijoitetaan siten, että ne tuottavat rahaa. Jos tuotto on nopeampaa kuin hintojen nousu, niin sijoittaja vaurastuu. Sijoittaa voi myös velkarahalla (velkavipu), joka on kannattavaa silloin, jos sijoituksen tuotot ovat suuremmat kuin lainarahan kulut. Velkarahalla sijoittaminen on yleistä asuntosijoittamisessa.

Sääntö 2. Perehdy sijoitusmarkkinoihin Keskusteltavaksi: Mitä tiedät entuudestaan sijoitusmarkkinoista?

Sääntö 3: Rahalla on aina aika-arvoa Pohdittavaksi: Mitä tarkoittaa rahan aika-arvo? Miten rahan aika-arvo vaikuttaa sijoituspäätöksiin? Raha, esim. euro on tänään arvokkaampi kuin tulevaisuudessa. Koska hinnat pääsääntöisesti nousevat ajan myötä, niin samalla rahamäärällä saa tulevaisuudessa vähemmän hyödykkeitä kuin tänään. Sijoituspäätöksiin tämä vaikuttaa siten, että tuottovaatimuksen täytyy ylittää yleisen hintatason nousuvauhdin, jolloin sijoittaja vaurastuu. Jos sijoitusten tuotto on sama kuin hintojen nousu, niin sijoittaja ei vaurastu eikä köyhdy, vaan pääoma kasvaa samassa vauhdissa kuin hinnat nousevat. Jos hinnat nousevat enemmän kuin sijoitukset tuottavat, niin sijoitetun rahavarallisuuden arvo heikkenee, ja sijoittaja köyhtyy.

Sääntö 4: Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä Jos tavoittelee suurta tuottoa sijoituksille, täytyy myös hyväksyä suurempi riski, eli tuoton vaihtelevuus. Sijoitusmarkkinoilla maksetaan enemmän riskinotosta. Jos ottaa vähän riskiä, niin tuotto-odotus on myös pienempi.

Sääntö 5: Hajauttaminen pienentää riskiä Hajauttaminen eri sijoitusluokkiin (esim. osakkeet, joukkolainat, kiinteistöt, metsä, rahastot) Sijoitusten maantieteellinen hajautus (esim. USA, Eurooppa, Aasia) Hajautus eri toimialoille, jotka eivät ole toisistaan riippuvaisia (esim. lääkeyhtiöt ja konepajateollisuus) Sijoitusten ajallinen hajautus (esim. saman yrityksen osakkeiden ostot tehdään useassa erässä vaikka 6 kk:n välein) Korkosijoituksissa sijoitukset lyhyeen ja pitkään korkoon Hajautus rahastojen kautta Hajauttaminen tarkoittaa sitä, että ”kaikkia munia ei laiteta samaan koriin”. Eri sijoitusluokkiin hajauttamalla voi hallita riskiä. Osakesijoittaja voi hajauttaa osan sijoituksistaan korkopohjaisiin arvopapereihin kuten joukkolainoihin. Osakesijoittamisessa eräs sääntö on sijoittaa osakkeisiin se osuus sijoitusvarallisuudesta, joka on 100 – oma ikä. Esim. 40 –vuotias voisi sijoittaa osakkeisiin 60% (100 -40 = 60) ja vähäriskisempiin korkopapereihin 40%. Maantieteellinen hajautus ottaa huomioon talouskasvun volyymin vaihtelut eri talousalueilla. Toisistaan riippumattomille toimialoille sijoittaminen voi antaa suojaa, jos yksi toimiala heikkenee, niin se ei vaikuta kaikkiin sijoituksiin. Toimiala voi antaa suojaa myös suhdannevaihteluita vastaan, esim. defensiiviset alat, kuten elintarviketeollisuus, eivät ole suhdanteille yhtä alttiita kuin syklisemmät alat kuten investointihyödykkeitä valmistavat yritykset. Osakkeiden ostojen hajauttaminen antaa turvaa kurssien vaihtelulle, sillä pitkällä aikavälillä ostonsa hajauttava osakesäästäjä saa sijoitustensa keskihinnaksi markkinoiden keskihinnan. Korkosijoituksissa korkoriskiä voi pienentää sijoittamalla sekä lyhyeen että pitkään korkoon, jolla voi tasata korkojen vaihtelusta aiheutuvia riskejä. Rahastojen kautta pääsee hajautuksiin kiinni jo pienillä kertasijoituksilla, ja saa heti suuren hajautuksen rahaston sijoituspolitiikan mukaisesti.

Eri omaisuusluokkien vuosituottoja 2008-2016 Sama kuva löytyy aineistotehtävästä Hajauttaminen eli diversifiointi. Jokainen pystypalkki kuvaa yhtä vuotta, ja eri omaisuusluokkien tuottoja kyseisenä vuonna. Vuoden 2017 osalta tilastointi ei kata koko vuotta (10.10.2017 saakka).

Sääntö 6: Sijoittaminen on mielenkiintoinen harrastus Oma suhtautuminen riskiin? Sijoituksen osuus kokonaisvarallisuudesta? Mitä jos menetän sijoitetut varat osittain tai kokonaan? Onko sijoitusvaroille mietitty konkreettinen kohde tulevaisuudessa? Voinko tarvita varoja käyttöön yllättäen kesken suunnitellun sijoitusajan? Millaisia kokemuksia sijoittamisesta, markkinoista ja riskeistä minulla on? Haluanko seurata talouden ja markkinoiden kehitystä sekä tarvittaessa tehdä muutoksia sijoitusteni sisältöön? Sijoitussuunnitelmaan vaikuttavat oma riskinsietokyky. Sanotaan että korkoon sijoittava nukkuu paremmin, mutta osakkeisiin sijoittanut syö paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä osakesijoittaja pääsee kiinni parempiin tuottoihin, mutta lyhyellä aikavälillä osakkeiden hinnat voivat vaihdella niin suuresti, että se aiheuttaa sijoittajalle unettomuutta. Korkoon sijoittaja pystyy olemaan levollinen, koska riski on pieni, mutta toisaalta tuottokin jää pitkällä aikavälillä pienemmäksi. On hyvin omakohtaista miten sietää riskiä, eli tuottojen vaihtelevuutta. Oma ikä ja elämäntilanne vaikuttaa myös siihen, miten paljon riskiä on fiksua ottaa. Mitä nuorempi, sitä enemmän voi ottaa riskiä, sillä elämää ja aikaa odottaa tuottoja on jäljellä. Pitkällä aikavälillä riskit vähenevät kun taas lyhyellä aikavälillä ne korostuvat. Perheellinen voi kenties ottaa vähemmän riskiä kuin pelkästään itsestään vastuussa oleva. Sijoittamisella voi olla erilaisia tavoitteita: taloudellinen riippumattomuus, leveämpi elämä eläkkeellä, kesämökki tai onnistuneen sijoituksen suoma tyydytys.

Ihmiset ja yhteiskunnat nojaavat yrityksiin. Mitä yrityksen tulee tehdä saadakseen tuotteita markkinoille? Tutkimuskysymys, johon vastataan kirjallisesti moduulin loppupuolella olevassa arviointi blockissa.

Yrityksen kiertokulkukaavio Mitä yritystoiminnan aloittaminen tarkoittaa taloudellisesti? (tietoisku). Yrityksen kiertokulkukaavio kuvaa yrityksen taloudellista toimintaa. Tuotannontekijämarkkinoilta yritys ostaa tuotannontekijöitä kuten työvoimaa, raaka-aineita, koneita. Rahavirtana tämä tarkoittaa kassasta maksuja ja reaaliprosessina menoja yritykselle. Suoritemarkkinoilla yritys myy hyödykkeitä, joista se rahavirtana saa kassaan maksuja, kun asiakkaat ostavat hyödykkeitä. Reaaliprosessina nämä ovat yritykselle tuloja. Käyvän arvon markkinat kuvaavat yrityksen omaisuuden kuvitteellista arvoa, jos se myytäisiin sillä hetkellä arvostettuun markkinahintaan. Rahaprosessiin kuuluu myös yrityksen rahoitus, eli rahoitusmarkkinat kokonaisuudessaan. Yrityksellä voi olla velkarahoitusta tai saamisia.

Miten ja minkälaisista toimista yrityksen rahoitus muodostuu? Moduulin tutkimuskysymys. Tähän vastataan moduulin lopussa kirjallisesti Arviointi blockissa.

Mitä yrittäjä tekee ennen rahoitusneuvotteluja? Laadi ytimekäs ja ajankohtainen kirjallinen esitys liiketoiminnasta ja taloudellisista numeroista Valmistaudu esittelemään tiivisti yrityksen ansaintalogiikka Valmistaudu antamaan selvitys: asiakkaat, osto- ja maksuehdot, kilpailuetu, hinnoittelu, kilpailutilanne, katerakenne ja tuotannon järjestäminen Ole perillä nykyisistä ja tulevista ”numeroista”: tuotot, kulut, omat pääomat, kassavirta Startup –yrittäjän muistilista rahoitusneuvotteluja varten.

Eri rahoitusvaihtoehdot JOUKKO-RAHOITUS FAMILY OFFICE -RAHASTOT SHEKKITILI-LIMIITTI BUSINESS-FINLAND BISNESENKELIT PANKKIEN OSAKAS-RAHOITUS PANKIN LYHYTAIKAINEN SILTARAHOITUS JUNIORILAINAT Eri rahoitusvaihtoehdot (tietoisku). Tietoisku sisältää tehtävän, jossa kommentointityökalua apuna käyttäen täydennetään eri rahoitusvaihtoehtoihin liittyviä tietoja. Tätä slidea voi näyttää joko tehtävänannon yhteydessä tai siinä vaiheessa kun tehtävää käydään läpi. VENTURE FUNDING -RAHASTOT PERINTEINEN PANKKILAINA FINNVERA ”VARJO-PANKKIEN” LAINAT

Yritys rahoitusmarkkinoilla Yrityksen rahoitus muodostuu omasta ja vieraasta pääomasta. Oma pääoma on omistajien yritykseen sijoittamaa varallisuutta. Sitä voi kerätä osakeyhtiömuotoisissa yrityksissä osakeannilla, jossa sijoittajat sijoittavat yritykseen omia rahojaan ja saavat vastineeksi osakkeita, eli omistusosuuksia yrityksestä. Osakeyhtiön osakkaat, eli osakkeen omistajat, ovat yrityksen omistajia. Osakeanti voi olla suunnattu yrityksen nykyisille omistajille tai uusille sijoittajille. Vanhat omistajat voivat halutessaan myydä uusien osakkeiden merkintäoikeuksia, jos he eivät halua osallistua osakeantiin. Aloitteleva startup –yritys voi kerätä rahaa osakeannilla, mutta myös toimintansa vakiinnuttanut yritys voi kerätä lisää rahaa esim. investointeja tai yritysostoja varten. Osakeannin tarkoitus on kerrottu osakeannin tiedoissa. Tulorahoitus on yrityksen liiketoiminnasta syntyvää varallisuutta, joka on kannattavan yrityksen päätoiminen tulonlähde. Vieras pääoma on velkarahaa. Sijoittajat, jotka sijoittavat yritykseen vieraan pääoman ehtoisesti, lainaavat rahaa yritykselle, jonka yritys on sitoutunut maksamaan takaisin tietyllä korolla. Vieraan pääoman ehtoisesti sijoittavat eivät ole yrityksen omistajia, vaan tarjoavat ainoastaan rahoitusta. Osakeannissa sijoittavan riski on suurempi, sillä yritys ei ole velvollinen maksamaan osakeannissa saamiaan rahojaan takaisin. Yrityksen johto sitoutuu vain tekemään parhaansa, ja jos se menestyy, yritys voi maksaa osakkeiden omistajille osinkotuloja. Yrityksen vararikkotilanteessa vieraan pääoman ehtoisesti sijoittaneet saavat konkurssipesästä ensin omansa pois, osakkeenomistajat saavat sen mitä velkojen maksun jälkeen on jäänyt jäljelle. Konkurssiin johtaa se, että yritys ei kykene suoriutumaan taloudellisista velvoitteistaan, joten osakkeenomistajille tuskin jää konkurssissa mitään. Toisaalta osakkeenomistajat voivat määritellä riskinsä etukäteen. He voivat menettää vain sen rahan, minkä he ovat sijoittaneet oman pääoman ehtoisesti.

Rahoittajien laskentatoimi Miten yrityksen toiminnan kannattavuutta voi tarkastella ja mitata? Moduulin tutkimuskysymys, johon vastataan kirjallisesti moduulin lopussa olevassa Arviointi blockissa.

Tuloslaskelma tutuksi Liikevaihto (tuloslaskelman ylin rivi) kuvaa yrityksen tuotteistaan ja palveluistaan saamaa korvausta, johon ei ole laskettu arvonlisäveron osuutta. Myyntikate (gross margin) saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään myyntiin liittyvät kulut. Myyntikatetta seurataan lähinnä tuotetasolla. Käyttökate eli EBITDA (Earnings Before Interest, Taxes, Depriciation and Amortization) saadaan, kun myyntikatteesta on vähennetty epäsuorat kiinteät kulut, kuten mm. myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut. Kyseessä on siis yrityksen tulos ennen rahoituseriä, veroja, poistoja ja arvonalentumisia.

Tuloslaskelma tutuksi Liikevoitto eli EBIT (Earnings Before Interest and Taxes) saadaan, kun käyttökatteesta on vähennetty myös poistot ja arvonalentumiset. EBIT kuvaa liiketoiminnasta saatua voittoa, ilman että verojen tai rahoituksen osuutta on huomioitu tuloksessa. Nettotulos saadaan, kun liikevoitosta vähennetään rahoituskulut ja verot (tuloksesta maksetaan yhteisöveroa 20%). Nettotuloksessa ei huomioida mahdollisia satunnaisia eriä. Satunnaiset erät ovat sellaisia tuloja, jotka eivät kuulu yrityksen perusliiketoimintaan vaan ovat nimensä mukaisesti satunnaisia. Kokonaistuloksessa huomioidaan myös satunnaiset erät, mutta nettotuloksesta ne ovat siivottu pois.

Remedyn tuloslaskelma 2016 Vuosi 2016: Liikevaihto 16 413 999,57 Käyttökate (EBITDA) +246 905,33 (16 413 999,57 +246 905,33 = 16 660 904,9) -1 457 488,16 -8 447 657,24 -2 639 831,88 = 4 115 927,62 Liikevoitto (EBIT) -170 034,03 (4 115 927,62 – 170 034,03) = 3 945 893,59 Nettotulos 3 165 975,00 (3 945 893,59 + 151 904,20 – 359 349,40 – 572 473,39)

Yrityksen kannattavuuden arviointi tuloslaskelman avulla (nettotulosprosentti)

Nettotulosprosentti Remedyn nettotulosprosentti (2016): (3 165 912,74/16 413 999,57) x 100 = 19,3% Remedyn nettotulosprosenttia (2016) voi pitää erinomaisena. Ylipäätään kun nettotulosprosentti on positiivinen, niin yrityksen toimintaa voi pitää kannattavana.

Yrityksen kannattavuuden arviointi tuloslaskelman avulla (liikevoittoprosentti) Liikevoittoprosentti tarkoittaa: kuinka monta prosenttia yrityksen liikevaihdosta jää voitoksi, kun siitä on vähennetty toiminnan operatiiviset kulut, mutta ei korkoja, veroja eikä satunnaisia eriä.

Liikevoittoprosentin ohjearvoja yli 10 % = hyvä 5 - 10 % = tyydyttävä alle 5 % = heikko

Liikevoittoprosentti Remedyn liikevoittoprosentti (2016): (3 945 893,59/16 413 999,57) x 100 = 24% Remedyn vuoden 2016 liikevoittoprosenttia voi pitää erinomaisena. Ohjearvoja: yli 10 % = hyvä 5 - 10 % = tyydyttävä alle 5 % = heikko

Tase tutuksi Oma pääoma sisältää omistajien osuuden yrityksen varallisuudesta. Vieras pääoma sisältää esim. rahoituslaitoksilta otetut lainat sekä tavarantoimittajilta saadun maksuajan, eli ostovelat. Vieras pääoma jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan. Lyhytaikainen vieras pääoma sisältää velat, jotka täytyy maksaa vuoden kuluessa pois. Pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvat velat joiden takaisinmaksuaika on yli vuosi. (Huomaa Remedyn tase: ei lainkaan pitkäaikaista velkaa, vaan ainoastaan lyhytaikaista vierasta pääomaa, eli velkaa) • Yrityksen tase kertoo, paljonko yritykseen on sidottu varoja: mistä yrityksen rahat on hankittu ja mihin ne on käytetty. Molemmat taseen puolet (Vastattavaa, Vastaavaa) ovat siis yhtä suuret • Rahan lähteet (Vastattavaa) muodostuvat yrityksen omasta ja vieraasta pääomasta (ks. Remedyn tase) • Oma pääoma sisältää omistajien osuuden yrityksen varallisuudesta. • Vieras pääoma sisältää esim. rahoituslaitoksilta otetut lainat sekä tavarantoimittajilta saadun maksuajan, eli ostovelat • Vieras pääoma jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan. Lyhytaikainen vieras pääoma sisältää velat, jotka täytyy maksaa vuoden kuluessa pois. Pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvat velat joiden takaisinmaksuaika on yli vuosi. (Huomaa Remedyn tase: ei lainkaan pitkäaikaista velkaa, vaan ainoastaan lyhytaikaista vierasta pääomaa, eli velkaa)

Tase tutuksi Pitkäaikaiseen omaisuuteen kirjataan sellaiset hankinnat, joiden voi katsoa hyödyttävän yritystä usean tilikauden ajan (Pysyvät vastaavat yhteensä). Lyhytaikaiseen omaisuuteen (Vaihtuvat vastaavat yhteensä) kuuluvat esim. varastot, rahat pankkitilillä, lyhytaikaiset sijoitukset ja myyntisaamiset. Remedyn taseesta näkee, että varastoja ei toiminnan luonteesta johtuen ole ja käteistä rahaa (Rahat ja pankkisaamiset) löytyy paljon.

Yrityksen kannattavuuden arviointi, kun tase otetaan mukaan (sijoitetun pääoman tuottoprosentti) Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa suhteellista kannattavuutta eli tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentin ohjearvoja yli 15 % = hyvä 9 - 15 % = tyydyttävä 0 - 9 % = välttävä alle 0 % = heikko

Remedyn sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2016 3 738 448,39 + 359 349,40 = 4 097 797,79 Saman voi laskea myös Liikevoitto + Rahoitustuotot. (3 945 839,59 + 151 904,20 = 4 097 797,79). Seuraavaksi lasketaan sijoitettu pääoma keskimäärin.

Remedyn sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2016 7 535 608,23 + 5 391 007,24 = 12 926 615,47 Saatu tulos jaetaan kahdella, jolloin saadaan oma pääoma keskimäärin kauden lopun ja alun taseiden keskiarvona: 12 926 615,47 / 2 = 6 463 307,735 Sitten lasketaan korollinen vieraspääoma kauden lopun ja alun taseiden keskiarvona. 0,00 + 226 800,00 = 226 800,00. Tulos jaetaan kahdella: 226 800 / 2 = 113 400,00 Kun oma pääoma keskimäärin ja korollinen vieras pääoma keskimäärin lasketaan yhteen, saadaan sijoitettu pääoma keskimäärin: 6 463 307,735 + 113 400 = 6 576 707,735.

Remedyn sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2016 Nyt on laskettu alkuperäiseen laskentakaavaan tarvittavat luvut: 4 097 797,79 6 576 707,735 [4 097 797,79 / 6 576 707,735] x 100 = 62,3%. Remedyn sijoitetun pääoman tuottoprosentti (2016) on 62,3%, jota voi pitää poikkeuksellisen hyvänä Sijoitetun pääoman tuottoprosentin ohjearvoja: yli 15 % = hyvä 9 - 15 % = tyydyttävä 0 - 9 % = välttävä alle 0 % = heikko

Vakavaraisuus: Omavaraisuusaste Oma pääoma yhteensä = varallisuus Vieras pääoma yhteensä = velka Vakavaraisuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksellä on riittävästi varallisuutta suhteessa velkaan Vakavaraisuus on tärkeää yrityksen jatkuvuuden kannalta Tärkeimpiä vakavaraisuutta kuvaavia mittareita ovat omavaraisuusaste ja velkaantumisaste Omavaraisuusaste  kertoo kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Omavaraisuusaste: Oma pääoma jaetaan taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot, ja kertomalla saatu luku sadalla.

Omavaraisuusasteen kaava

Omavaraisuusasteen ohjearvoja   yli 40 % = hyvä 20 - 40 % = tyydyttävä  alle 20 % = heikko

Remedyn omavaraisuusaste 2016 7 535 608,23 / [11 190 076,57 - 1 022 317,14] x 100 = 74%. Yleisesti 40% omavaraisuusastetta pidetään hyvänä, ja alle 20% omavaraisuusastetta pidetään heikkona

Vakavaraisuus: Velkaantumisaste Velkaantumisaste eli gearing kuvaa velkaantumisen ja oman pääoman suhdetta Velkaantumisaste lasketaan siten, että korollinen nettovelka jaetaan omalla pääomalla, ja saatu tulos kerrotaan sadalla. Korollinen nettovelka on yhtä kuin yrityksen korollinen velka, josta on vähennetty likvidit rahavarat.

Velkaantumisasteen kaava

Velkaantumisasteen ohjearvoja   Erinomainen: alle 10 % Hyvä: 10 – 60 % Tyydyttävä: 60 – 120 % Välttävä: 120 – 200 % Heikko: yli 200 % Negatiivinen (miinusmerkkinen) velkaantumisaste tarkoittaa, että yrityksellä ei ole lainkaan nettovelkaa Velkaantumisaste 100% tarkoittaa, että omistajien ja lainanantajien pääomapanostukset ovat yhtä suuret.

Remedyn velkaantumisaste 2016 Remedyn taseesta huomataan, että sillä ei ole lainkaan korollista velkaa!

Remedyn velkaantumisaste 2016 Likvidit rahavarat ovat 10 348 348,45 Kaavan yläosa lasketaan: 0 – 10 348 348,45 = - 10 348 348,45, eli Remedyn korollinen nettovelka on negatiivinen

Remedyn velkaantumisaste 2016 Oma pääoma on 7 535 608,23 Remedyn velkaantumisaste vuonna 2016: [- 10 348 348,45 / 7 535 608,23] X 100 = -137,3%. Negatiivinen (miinusmerkkinen) velkaantumisaste tarkoittaa, että yrityksellä ei ole lainkaan nettovelkaa.

Maksuvalmius • Maksuvalmius kertoo, miten yritys selviää juoksevista kuluistaan ja muista maksuvelvoitteistaan • Maksuvalmiutta arvioidaan quick ration ja current ration avulla • Yrityksen toiminnan luonne ratkaisee kumpaa lukua kannattaa käyttää maksuvalmiuden arvioimisessa. Monilla palvelualoilla ei ole juuri lainkaan varastoja, jolloin quick ratio on ainoa mielekäs luku.

Quick ratio Quick ratio on taseen rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen vieraan pääoman suhde. Rahoitusomaisuuteen lasketaan mukaan rahat, pankkisaamiset, saamiset, sekä rahoitusarvopaperit. Quick ratio mittaa yrityksen mahdollisuutta selviytyä lyhytaikaisista veloista rahoitusomaisuudella. Luku on hyvä, jos sen arvo on yli 1; 0,5-1 on tyydyttävä, ja alle 0,5 on huono.

Remedyn Quick Ratio [Yrityksen maksuvalmius (aineistotehtävä)] Lasketaan Remedyn Quick Ratio vuonna 2016: 10 815 475,86 Tämä harjoitus on myös kurssimateriaalissa omana aineistotehtävänä nimellä Yrityksen maksuvalmius. Tehtävän voi halutessaan käydä läpi tämän pp:n avulla.

Remedyn Quick Ratio [Yrityksen maksuvalmius (aineistotehtävä)] Lasketaan Remedyn Quick Ratio vuonna 2016: 10 815 475,86 / 3 654 468,34 ≈ 3

Current ratio Current ratio on muuten sama kuin quick ratio, mutta siinä otetaan rahoitusomaisuuden lisäksi huomioon myös varastot. Current ratio mittaa yrityksen mahdollisuutta selviytyä lyhytaikaisista veloista rahoitusomaisuudella ja vaihto-omaisuudella. Luku on hyvä, jos sen arvo on 2 tai suurempi; 1-2 välinen luku on tyydyttävä, ja alle 1 on heikko. Toiminnan luonne ratkaisee, kumpi on mielekkäämpi luku tarkastella maksuvalmiutta Quick ratio vai Current ratio. Esimerkiksi Remedy Entertainmentin liiketoiminnan luonne (peliyhtiö) on sellainen, että varastoja ei juuri ole, jolloin Quick Ratio on mielekkäämpi luku.

Kassavirta Kassavirta tarkoittaa rahan liikkumista. Positiivisesta tuloksesta huolimatta yrityksen kassavirta voi olla negatiivinen, jolloin yrityksen kassasta lähtee enemmän rahaa kuin sinne tulee. Kassavirtalaskelma on samankaltainen laskelma kuin tuloslaskelma. Kassavirtalaskelma kuvaa sitä, mitä tietyn ajanjakson aikana yrityksessä on tapahtunut. Kassavirtalaskelma koostuu kolmesta osasta: liiketoiminnan rahavirta, investointien rahavirta ja rahoituksen rahavirta.

Kassavirtalaskelma – liiketoiminnan rahavirta Liiketoiminnan rahavirta kuvaa tavaroiden ja palveluiden myynnistä syntyvää rahavirtaa. Ohessa Remedy Entertainment Oy:n Liiketoiminnan rahavirta (2016, 2015)

Kassavirtalaskelma – investointien rahavirta Investointien rahavirta kuvaa sitä, kuinka paljon tuloskaudella on käytetty rahaa pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (investointien) hankintaan. (Vrt. tuloslaskelman poistot, jossa investoinnin rasitus jaetaan usealle tuloskaudelle, kun taas kassavirtaan investoinnit vaikuttavat silloin kun ne maksetaan). Toisaalta Investointien rahavirta kuvaa myös investointien myymisestä saatuja rahavirtoja. Ohessa Remedy Entertainment Oy:n Investointien rahavirta (2016, 2015)

Kassavirtalaskelma – Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta kuvaa lainojen nostoja ja lyhennyksiä. Myös omistajilta kerätty raha osakeannin muodossa näkyy rahoituksen rahavirrassa. Ohessa Remedy Entertainment Oy:n Rahoituksen rahavirta 2016, 2015

Johdon laskentatoimi Miten yrityksen johto tarkastelee yrityksen kannattavuutta (esim. yrityksen toiminta, investoinnit, tuotanto, tuoteryhmä)?

Takaisinmaksuaika Takaisinmaksuajan menetelmä: lasketaan, kuinka kauan menee siihen, että yritys on investoinnilla tienannut saman verran kuin investointi maksoi. Takaisinmaksuajan menetelmän ei kerro mitään kannattavuudesta Takaisinmaksuajan menetelmä toimii parhaiten silloin kun ei tarvitse vertailla useampaa investointivaihtoehtoa. Takaisinmaksuajan menetelmä: lasketaan, kuinka kauan menee siihen, että yritys on investoinnilla tienannut saman verran kuin investointi maksoi. Takaisinmaksuajan menetelmän ongelma on se, että se ei kerro mitään kannattavuudesta, koska siinä ei huomioida kassavirtoja, jotka saadaan investoinnin takaisinmaksun jälkeen. Eri investointimahdollisuuksien keskinäinen kannattavuusvertailu ei onnistu takaisinmaksuajan menetelmällä Takaisinmaksuajan menetelmä toimii parhaiten silloin kun ei tarvitse vertailla useampaa investointivaihtoehtoa. Tällöin riittää arvio, kuinka nopeasti investointiin sidottuja varoja saadaan vapautettua muuhun käyttöön.

Nykyarvomenetelmä Nykyarvomenetelmää pidetään takaisinmaksuaikaa parempana tapana tarkastella investoinnin kannattavuutta Nykyarvomenetelmässä tulevat (ennakoidut) kassavirrat diskontataan investoinnin tekohetkeen. Kun tulevien kassavirtojen nykyarvosta vähennetään investoinnin hankintameno, saadaan laskettua investoinnin nettonykyarvo. Jos arvo on positiivinen, niin investointi kannattaa tehdä. Nykyarvomenetelmää pidetään takaisinmaksuaikaa parempana tapana tarkastella investoinnin kannattavuutta Nykyarvomenetelmässä huomioidaan rahan aika-arvo, investoinnin hankintameno, vuotuiset nettokassavirrat, investoinnin pitoaika, investoinnin jäännösarvo (pitoajan jälkeinen tuotto, jos myydään, tai kulut jos hankkiudutaan eroon), laskentakorkokanta (tuotto, jonka laskelman laatija vähintään edellyttää) Nykyarvomenetelmässä tulevat (ennakoidut) kassavirrat diskontataan investoinnin tekohetkeen. Kun tulevien kassavirtojen nykyarvosta vähennetään investoinnin hankintameno, saadaan laskettua investoinnin nettonykyarvo. Jos arvo on positiivinen, niin investointi kannattaa tehdä. Sisäisen korkokannan menetelmä on muuten sama kuin nykyarvomenetelmä, mutta siinä pyritään määrittämään se laskentakorkokanta, jolla diskonttaamalla tulevat nettokassavirrat ovat täsmälleen yhtä suuret kuin investoinnin hankintameno.

Nykyarvomenetelmä -esimerkki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamisen yksikön johto harkitsee uuden magneettikuvantamislaitteen hankkimista. Laitteen hankintahinta on 1,2 miljoonaa euroa. Johto arvioi, että uudelle laitteelle olisi lisäkysyntää noin 3 500 kuvalle vuodessa ja yhdestä kuvasta voitaisiin veloittaa keskimäärin 250 euroa. Hankinta edellyttäisi lisähenkilöstön palkkaamista, joiden yhteiskulut vuodessa olisivat arviolta noin 350 000 euroa. Laitteen käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat arviolta noin 200 000 euroa vuodessa. Laitteen pitoajaksi arvioidaan viisi vuotta, jonka jälkeen se voitaisiin myydä noin 200 000 eurolla eteenpäin. Sairaala käyttää laskentakorkokantana 5%. Kannattaako investointi taloudellisessa mielessä tehdä? Tämä esimerkki esitellään myös blockissa Nykyarvomenetelmä (tietoisku)

Nykyarvomenetelmä -esimerkki Vuotuinen nettokassavirta: Myynti 3500 (kuvaa) x 250 (€/kuva) = 875 000 € Kustannukset = 550 000 (€, lisähenkilöstön palkkaaminen) Kassavirta = 325 000 € Vuotuiset kassavirrat diskontattuna: 309 524 294 785 280 747 267 378 411 351 Nettonykyarvo = nettokassavirtojen summa – hankintameno 1,2 milj. = € 363 785 Jatkoa edellisen sliden Nykyarvo –esimerkille, joka perustuu Nykyarvomenetelmä tietoiskuun.

Kustannuslaskenta Kustannuslaskennan tehtävä on kertoa, mitä jokin tuote tai palvelu maksaa, eli mikä on sen kustannus. Huom! Kustannuslaskenta on kuitenkin eri asia kuin tuotteen tai palvelun hinnoittelu. Muuttuvat kustannukset ovat kustannuksia, joihin vaikuttavat tuotannon volyymi. Kun tuotanto kasvaa niin muuttuvat kustannukset (esim. raaka-aineet) kasvavat. Kiinteät kustannukset ovat kustannuksia ovat kustannuksia, joihin tuotannon volyymi ei vaikuta lyhyellä aikavälillä (esim. tuotteen valmistuksessa käytetyt koneet ja laitteet). Hinnoittelussa tuotteelle tai palvelulle annetaan myyntihinta, jolla hyödykettä myydään asiakkaille. Kustannuslasketa tarkoittaa sitä, mitä jonkin tuotteen tai palvelun tuottaminen maksaa yritykselle, eli mikä on sen kustannus yritykselle.

Talouden suunnittelu eli budjetointi Yrityksissä budjetti on tavallisesti yhdelle vuodelle tehty rahamääräinen arvio aiotun toiminnan tuloista ja menoista. Aloitteleville yrityksille tärkein budjetin muoto on rahoitusbudjetti. Suurissa yrityksissä käytetään rullaavaa ennustamista, jolla tarkoitetaan sitä, että yritys ennakoi tuloksensa kehitystä jatkuvasti tietyn ajan, esimerkiksi 12 tai 18 kuukautta eteenpäin. Rahoitusbudjetti tunnetaan myös nimillä kassavirtabudjetti, kassabudjetti, maksuvalmiusbudjetti. Rahoitusbudjetissa ennakoidaan tulevia tuloja ja menoja silloin, kun niistä aiheutuvat maksut realisoituvat.

Omat muistiinpanot