Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. €

Esitys aiheesta: "Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. €"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1992-2017, mrd. €
/mm Lähde: Tilastokeskus

2 /hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin, mrd. € (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito /mm

3 /hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin indeksoituna, 1990=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito /mm

4 /hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito /mm

5 Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit käyvin hinnoin, mrd. € (Kuntien kirjanpidon mukaan. Sisältää liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä) 1) Ei poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueiden hankinta ja peruskorjaus sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Vuoden 2010 luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 3,1 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus /mm

6 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä nettoinvestoinnit1) 1992-2017, mrd. € (käyvin hinnoin)
1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit – rahoitusosuudet – käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. /mm Lähde: Tilastokeskus

7 /hp Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta ja lainakannan muutos sekä paikallishallinnon nettoluotonanto , mrd. € 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Lähde: Tilastokeskus /mm

8 Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja investointeihin
Kunnat ja kuntayhtymät (ml. liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä), % % Keskimäärin 114 % 100 % Keskimäärin 73 % Keskimäärin 63 % 1) Investointimenot – maa- ja vesialueiden hankinta ja perusparannus – osakkeiden ja osuuksien hankinta – rahoitusosuudet investointeihin /mm Lähde: Tilastokeskus

9 Kuntien lainakannan muutos 2000-2017, milj. €
1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 630 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta. /mm Lähde: Tilastokeskus

10 Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko
Kuntien lainakanta , €/as. Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko Koko maa keskimäärin euroa/asukas Pienimmät: Suurimmat: Kunta €/as. Koski Tl Reisjärvi 10 508 Enonkoski Konnevesi 7 840 Sysmä 74 Kyyjärvi 7 598 Ylitornio 159 Rautavaara 7 446 Hirvensalmi 194 Hanko 7 270 Kauniainen 208 Karkkila 6 652 Polvijärvi 238 Kaustinen 6 495 Rauma 290 Lahti 6 314 Punkalaidun 319 Kannonkoski 5 911 Merikarvia 347 Raahe 5 784 Kuhmoinen 361 Keuruu 5 652 Isokyrö 401 Kotka 5 616 Parikkala 418 Kokkola 5 144 Taivalkoski 489 Heinävesi 5 036 Luumäki 590 Virolahti 4 989 2 933 /mm

11 Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta
kuntakoon mukaan , €/as. Kunnan asukasluku Kaikki kunnat /mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko

12 Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta
maakunnittain , €/as. /mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko

13 Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2017, mrd. €
12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 18,0 18,9 19,8 20,8 22,8 24,6 25,5 27,4 30,2 31,6 32,8 33,8 Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko /mm

14 Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate1) 1997-2017
1) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun = ( Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2. Jos tunnusluku on pienempi kuin 1, lainanhoitokyky on heikko. Tällöin joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate on ollut vuosina keskimäärin 1,7 /mm Lähde: Tilastokeskus

15 Kuntien lainakannan keskikorko 1997-2017, %
1) Tuloslaskelman mukaiset korkokulut jaettuna vuosien t ja t-1 lainakantojen keskiarvolla. Lähteet: Tilastokeskus, VM /mm