Läheisen ohjaus terapiatyössä Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kuntoutuminen Kuntoutuminen on tavoitteellinen prosessi, jossa kuntoutuja on keskeisessä roolissa. Kyse on kuntoutujan prosessista, jossa läheiset ovat voimavarojensa puitteissa tukemassa kuntoutumista arjessa.

Kuntoutuskomitean raportista (2017) Komitea määritteli kuntoutuksen seuraavasti: Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointi-palvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia

Kuntoutus komitean ehdotukset perustuvat seuraaviin lähtökohtiin: asiakaslähtöisyys kuntoutujan palveluprosessin saumattomuus sekä kuntoutuksen tulee tapahtua ensisijaisesti lähellä kuntoutujan omaa toimintaympäristöä siten, että tavoitteena tulee olla omassa toimintaympäristössä pärjääminen.   Kuntoutuminen lähtee yksilön tarpeista ja tavoitteista siten, että kuntoutuja on mukana suunnitelman tekemisessä ja hän on aktiivinen toimija. Kuntoutuminen koskee myös kuntoutujan lähiympäristöä ja kuntoutumiseen sisältyy myös lähipiirin tukeminen ja kuntoutujan toimintaympäristön kehittäminen.

” Oppikirjassa, Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus” (Koivikko & Sipari 2006, Vajaaliikkeisten Kunto ry) Johtopäätös: Lapsen kuntoutus ja hänen tarvitsemat tukitoimet on tuotava arkeen. Kuntoutujan arjen tarpeista nousevat tavoitteet GAS -tavoitteet

Kiitos, antoisaa koulutuspäivää!! Kuulon apuvälinettä käyttävän lapsen ja nuoren hyvä kuntoutuskäytäntö (2017), sen mukaan Löytyy täältä Terapiassa on olennaista, että vanhemmat ja muu lähiympäristö osallistuvat lapsen terapiakäynneille ja saavat konkreettista ohjausta kuntoutumisen tukemiseksi. Terapeutti näyttää heille mallia, kuinka lapsen kanssa toimitaan arjessa siten, että kielelliset taidot edistyvät. Siksi on tärkeää, että he lapsen kanssa toimien kokeilevat harjoitteita ja toimintatapoja ja saavat siihen tarvittavaa ohjausta. Samalla terapeutti saa tietoa esimerkiksi perheen tavoista toimia yhdessä. Puheterapiassa varmistetaan, että lapsen tarvitsemat puhetta tukevat menetelmät ja kommunikaatiolaitteet ovat käytössä arjen eri toimintaympäristöissä parhaalla mahdollisella tavalla. Kiitos, antoisaa koulutuspäivää!! Kela kehittää yhteistyössä terveydenhuollon kanssa hyviä kuntoutuskäytöntö suosituksia.