Järjestöjen sote- ja maakuntapäivään

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
PÄÄTAVOITE: Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin.
Advertisements

Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta –hanke Helsinki Kunnallinen järjestöstrategia/- järjestöohjelma.
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
Liikunta terveyden edistäjänä 29. 1
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmä
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN JA YHDISTYSTEN KUMPPANUUSFOORUMI Tervetuloa.
Toimintasuunnitelma – Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke.
Aikuistyön yksikkö aikuistyön päällikkö Antti Hytti.
TerPS2 Pirkanmaan osahanke 3. 9
Sosiaali- ja terveysjärjestöt kumppanina yhteispalveluissa Anu Kari Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät
Elämänhallintatyöryhmän kokous
Järjestöt ja kunta – kumppanuuden uudet askeleet
Kulttuuri osana hyvinvointitoimintaa kunnassa
Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, Vapaaehtoistyön haasteista Pekka Mykrä kehittämispäällikkö
Sote –uudistus järjestöjen näkökulmasta , Järjestöjohdon foorumi, Siuntio Johtaja Riitta Särkelä.
TerPS2 Oulun Eteläisen osahanke KalajoenhankeosioHelmen hankeosio Selänteen hankeosio.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
 Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa  Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä,
Julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö vanhustyön kehittämisessä YHTEISTYÖ SENIORI- JA VANHUSTYÖSSÄ SEMINAARI LUOSTOLLA Marko Palmgren Suunnittelija.
Konkreettiset tehtävät kunnassa ja alueella Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – vastuut ja tehtävät uusissa rakenteissa, TERVE-SOS 2015,
Miten kunnat makaavat? Kunta-alan ajankohtaiskatsaus Kunnat haasteiden edessä -kuntaseminaari Joensuu Toimitusjohtaja Jari Koskinen
Alueverkoston ohjelma Nuorten Ystävien tervehdys, pääsihteeri Arja Sutela Järjestöjen mahdollisuudet Oulun kaupungin kuntalaislähtöisen kaupunkikehittämisen.
TULEVAISUUDEN KUNTA alustavia nostoja ja havaintoja MDI:n selvitysmateriaalista Vantaa |
Ikääntyvä Suomi ja yhteistyö iäkkäiden kuntoutuksessa EIJA SORVARI säätiönjohtaja MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ REHABILITATION FINLAND (RIFI) RY:N SEMINAARI.
JJ RAY Avustusosasto1 MITEN RAY:N UUSI AVUSTUSSTRATEGIA HUOMIOI ERITYISRYHMÄT? Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Janne Juvakka.
Päivärinne Terveyden edistämisen rakenteet Salossa Marita Päivärinne terveyden edistämisen koordinaattori.
Rakennetaan kumppanuutta Pohjois-Savossa Seija Korhonen Järjestöfoorumi Kuopio
Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte.
Kainuun Turvallisuussuunnitelma Vuosille Sari Marita Ikäheimo
Yhdistykset kumppaneina kunnan kanssa – tasavertaista yhteistyötä Huhmari Kari Hyvärinen, yhteistyökoordinaattori Pohjois-Karjalan kansanterveyden.
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
THL HYTE-oppimisverkosto Kommenttipuheenvuoro Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, kunta-järjestö-yhteistyö Yhdessä enemmän! Poikkihallinnollinen.
Katja Asikainen.  Hankkeen kesto: –  Hankkeen hallinnoija: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys  tavoitteet: ◦ maakunnallinen järjestöstrategia,
HealthHUB Mika Vuori Tampereen kaupunki
Itä-Suomen alueverkosto
Järjestöt Satasotessa
Strategiaperusta ja ohjelmat
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Maakuntauudistus ja järjestötoiminnan kehittäminen Varsinais-Suomessa Uusi kunta ja kolmas sektori Case Kemiönsaari Anneli Pahta
Ritva Väisänen ja Satu Turkka
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulevaisuuden näkymät alueella
Malli 8:Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Ajankohtaista sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta
Sote-uudistus ja Porin kaupunki
1. Järjestöjen työ näkyväksi tietoa kunnille, Siun sotelle
JÄRJESTÖJEN JA KUNTIEN KUMPPANUUS – hyvät käytännöt Pohjois-Karjalassa Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa-hanke Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen.
Miksi ja miten järjestöyhteistyötä maakunnassa ja kunnissa?
– Kolmen sairaanhoitopiirin (ESSHP, PKSSK, PSSHP) ja alueiden kuntien yhteishanke.
Sote-järjestöt ovat jykevä laiva IHMISET jäsentä vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista työllistettyä YHDISTYKSET.
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Hyvinvointikertomustyö kunnissa ja alueilla
Kulttuurista hyvinvointia Pirkanmaalla Tampere
Maakuntien hyte-valmistelijoiden VERTAISFOORUMI J-Sali 1
Mikä muuttuu HYTEssä ja SOTEssa 2021?
Keski-Suomen järjestämissuunnitelma
Keski-Suomen järjestämissuunnitelma
Toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen (toinen tapaaminen)
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
ERO LAPSIPERHEESSÄ –KOULUTUS tiistaina klo 9-15
Kuntien tehtävät ”hytessä” Kunnilla säilyy vastuu hyten edistämisestä: Hyten ja niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin.
SOTE-Koordinaatioryhmälle informoitavat asiat /HYTE työryhmä
Valtakunnallisen valmistelun tilanne järjestönäkökulmasta
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari
Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Tavoitteet:
Kuntien tehtävät ”hytessä” Kunnilla säilyy vastuu hyten edistämisestä: Hyten ja niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin.
Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä Hankesuunnitelun tueksi käydystä yhteisestä.
Esityksen transkriptio:

Järjestöjen sote- ja maakuntapäivään TERVETULOA Järjestöjen sote- ja maakuntapäivään

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Järjestöille tunnustettu asema ja tarkoituksenmukainen rooli tulevaisuuden kunnassa ja maakunnassa Kohderyhmä Keskisuomalaiset hyvinvointia edistävät järjestöt Järjestöille   Tietoa uudistuksen etenemisestä Valmiuksia vaikuttaa ja toimia Tilaisuuksia, koulutuksia Perustiedot STEA 1.8.2017-31.12.2020 Hallinnoija Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Osa valtakunnallista Järjestö 2.0 -verkostoa

Ohjelma 3.5.18 Klo 12.00 – 13.00 Vapaata kahvittelua ja keskustelua Avaus ja orientaatio päivään Tuija Braxin selvitys ja keskustelua Välissä jaloittelutauko Keskustelu, johtopäätökset ja jatkosta sopiminen

Vaikuttamisen paikkoja ja keinoja

Mikä muuttuu järjestöjen kannalta? Maakunta- ja sote-uudistuksessa järjestöjen kannalta merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen maakuntien vastuulle hyvinvointia ja terveyttä edistävät tehtävät enimmäkseen kuntien vastuulle.

Valtakunnan taso Lakipaketti Valtakunnan ja alueellisen vuoropuhelu Yhteiset vaikuttamistoimet ja -kohteet

Maakuntataso Maakuntastrategia > maakunnallinen järjestöstrategia Keski-Suomen maakunnan järjestämissuunnitelma 1. versioon lausuntoja 14 järjestöltä, järjestöverkostolta, kokemusasiantuntijoilta 2. versio kommentoitavana 15.5. saakka Konkretisoivat järjestämissuunnitelmaa: Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma Osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy, ennaltaehkäisevä työ, turvallisuus Maakunnan osallisuussuunnitelma Maakuntavaalit (28.10?) > KYT:n teesit hyödynnettäväksenne

Lausunnot järjestämissuunnitelman 1. versioon Lapsia, nuoria ja perheitä edustavat Keski-Suomessa toimivat järjestöt Monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkosto Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Keski-Suomen näkövammaiset ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Koske Nuorten Keski-Suomi KS shp kokemusasiantuntijat Keski-Suomen Järjestöareena Suvimäen Klubitalo Keski-Suomen työpajayhdistys ry Keski-Suomen liikunta Keski-Suomen Kylät ry Suomen monikkoperheet Jyväskylän seudun Valikko Kriisikeskus Mobile

Kuntataso Elinkeino, työllisyys, hyvinvointi, sivistys, osallisuus, yhteisöllisyys, elinympäristö, kehittäjä ja kumppani Alueelliset elinvoimapajat Järjestöyhdyshenkilön nimeäminen Järjestöjen toimintaedellytykset Avustukset, tilat Hyvinvointikertomukset Järjestöjen asiantuntijuus

Maakunnallinen järjestökartoitus Otteita

Maakuntamme yhdistykset kartalla Politiikka 1000 Ammatti ja elinkeino 1300 Vapaa-aika 1000 Kulttuuri 1000 Sosiaali- ja terveysala 540 Palveluntuottajia 60 Liikunta tai urheilu 470 (Luvut pyöristettyjä)

Vastanneiden yhdistysten yleisimmät toimialat 17 % Asukas-, kylä- tai kaupunginosatoiminta 13% Urheilu ja liikunta 12% Sairaudet, vammaisuus, kansanterveys 8% Eläkeläiset ja vanhustyö 8% Kulttuuri 7% Lapset ja perheet 7% Vapaa-aika 23% Muut

Järjestöyhteistyön rakenteita KS kunnissa 35 % kunnista nimennyt järjestöyhdyshenkilön 100 % vastanneista kunnista myöntää järjestöavustuksia 77 % on kirjallinen, hakijoiden käytettävissä oleva ohjeistus avustuksista 95 % myöntää tiloja järjestöjen käyttöön maksutta, 59 % maksua vastaan 86 % tarjoaa muita tukipalveluja

Järjestöjen mahdollisuudet osallistua hyvinvointikertomustyöhön Kuntien hyvinvointikertomukset yhteiskehittämisen välineenä Järjestöjen mahdollisuudet osallistua hyvinvointikertomustyöhön   N % Suunnitteluun 9 42,86% Sisällön tuottamiseen 11 52,38% Toteuttamiseen 12 57,14% Seurantaan 7 33,33% Arviointiin 8 38,1% Ei mihinkään edellä mainituista 6 28,57%

Miten järjestöjen merkitys nähdään kunnassa? Kata

Järjestöjen merkitys - teemoja kuntavastaajilta Vapaa-ajan aktiviteetit ja paikat Julkisen sektorin (kunnan palvelujen) täydentäminen ja tukeminen Vertaistuki, neuvonta, yksinäisyyden vähentäminen Kuntalaisten toimijuuden vahvistaminen ja aktivointi Elinvoima, yhteisöllisyys, sisäinen ja ulkoinen kuntakuva

Mitä vaille jäisimme jos järjestöjä ei olisi? Järjestövastaajat Toimintamuodot Kohderyhmät 27 % eli joka neljännessä yhdistyksessä toimi ainakin yksi palkattu työntekijä

Järjestöjen toimintaedellytyksiin vaikuttavat muutokset – useat myös kuntakentän haasteita Rahoitukseen ja talouteen liittyvä epävarmuus sekä rahoituskanavien uudistukset Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät muutokset Kuntakentän uudistuksiin liittyvät järjestöyhteistyön muutokset Muut lainsäädännölliset ja yhteiskuntapoliittiset uudistukset Ajassa pysymisen ja kansalaisten tarpeisiin vastaamisen haasteet Harvaanasutun maaseudun lähipalveluiden häviämisen vaikutukset

Mitä jatkossa ainakin tarvitaan ? Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista, suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kumppanuutta kuntien, maakuntien ja järjestöjen kesken Pysyviä, mahdollistavia rakenteita, käytäntöjä ja yhteistyöfoorumeita Järjestötoiminnan selkeää näkyväksi tekemistä Järjestöyhteistyön kirjaamista strategioihin Järjestöjen keskinäisen yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä vaikuttamista Selkeitä ehdotuksia ja tahdon ilmauksia

Kiitos!