Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 20.9.2018

Terve Kunta -verkosto/14.4.2016 Alcohol consumption, tobacco use and overweight and obesity remain major public health problems in the Region. 20.9.2018 Terve Kunta -verkosto/14.4.2016

Ylipainon ja lihavuuden* muutos 2007–2012 (25−64-vuotiaat) FR 2007 25-64 v N=5172 FR 2012 N=4878 2007 ja 2012 p-arvo Miehet BMI, kg/m2 ≥25 (%) ≥30 (%) Vyötärö, cm >100 cm (%) n=2421 26,8 64,0 18.6 95,8 31.8 N=2276 26,9 64,5 20.3 95,5 30,7 0.47 0.82 0.19 0.24 0.61 Naiset ≥30 (%) Vyötärö, cm >90 cm (%) n=2751 26.2 49.2 19,2 86.2 32 N=2602 25,9 46.3 20,0 85.0 31,0 0.06 <0.05 0.55 0,32 Raskaana olevat on pois (kaikesta muusta paitsi alue-trendeistä 1972- , koska ensimmäisissä tutkimuksissa ei kysytty) Lähde: Männistö S ym. Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen. Suomen Lääkärilehti 2015. BMI = paino (kg) / pituus (m)2 Esim. 83 kg / (1,752) = 27,1 kg/m2 * Mitattu pituus ja paino 20.9.2018 Terve Kunta -verkosto/14.4.2016 3

Kolmasosa synnyttäjistä on vähintään ylipainoisia ennen raskautta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 BMI > 25 32,7 % 33,1 % 34,2 % 34,8 % 35,4 % 35,6 % 36,2 % BMI>30 11,2 % 11,3 % 11,4 % 11,9 % 12,2 % 12,7 % 12,9 % 13,4 % 13,1 % Synnyttäjien painoindeksi ennen raskautta: * Ylipainoisuus (BMI ≥ 25kg/m2 ) ** Lihavuus (BMI ≥ 30 kg/m2) Ikävakioidut tiedot Lähde: THL/ Syntyneiden lasten rekisteri 20.9.2018 Terve Kunta -verkosto/14.4.2016

Terve Kunta -verkosto/14.4.2016 Ylipainoisten nuorten osuus on kaksin-kolminkertaistunut 1970-luvulta tähän päivään Lähde: Nuorten terveystapatutkimus 2015, Kinnunen ym Terve Kunta -verkosto/14.4.2016

Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta ”Hissipuhe” Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 Ohjelman tavoitteena kääntää lihomiskehitys laskuun väestötasolla Tavoitteisiin pääseminen edellyttää monen toimijan yhteistyötä ja samansuuntaista viestintää  Haastaa yhteiskunnan toimijoita toteuttamaan ohjelmaa ja tekemään väestön terveyttä edistäviä ja lihavuutta ehkäiseviä toimia omassa organisaatiossaan ja työssään Järjestelmällinen yhteistyö tuottaa tulosta. Esimerkkejä keskustelupisteellä www.th.fi/lihavuusohjelma 20.9.2018 Terve Kunta -verkosto/14.4.2016

Ohjelman tavoitteena terveempi Suomi Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen Entistä harvempi lihoo aikuisiässä Väestöryhmien väliset erot lihavuuden yleisyydessä kaventuvat Lihavuuteen liittyvien sairauksien vuoksi korkeassa riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen Terve Kunta -verkosto/14.4.2016

Lihavuus laskuun -ohjelman kärkiteemat vuosille 2016-2018 Yhteistyön tehostaminen eri toimijoiden välillä Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen Terveyden tasa-arvon edistäminen 20.9.2018 Terve Kunta -verkosto/14.4.2016

Kenelle ohjelma on tarkoitettu? Päättäjät valtionhallinnossa, aluehallinnossa, kunnallishallinnossa Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä kokonaisuutena vastaavat esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorit Kunnan eri hallintokuntien esimiehet ja viranhaltijat esim. terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulutoimi, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu Järjestöt Elinkeinoelämä 20.9.2018 Terve Kunta -verkosto/14.4.2016

Mitä hyötyä ohjelmasta on minulle? Antaa valmiin tietopohjan ja suunnitelman väestön lihavuuden ehkäisyyn. Auttaa tekemään tilannekartoituksen ja yhteenvedon siitä, miten kansallinen ohjelma toteutuu omassa organisaatiossa/kunnassa: tavoitteiden tarkistuslistat (www.thl.fi/lihavuusohjelma) Sisältää ehdotuksia käytännön toimiksi; miten eri toimijat voivat toimeenpanna kansallista ohjelmaa ja edistää tavoitteiden toteutumista. Antaa esimerkkejä moniammatillisesta ja hallinnonalat ylittävästä yhteistyöstä. Määrittelee seurantaindikaattorit, jotka mahdollistavat vertailun koko maan tilanteeseen ja ajassa tapahtuvien muutosten arviointiin. 20.9.2018 Terve Kunta -verkosto/14.4.2016

Kansalliset seurantaindikaattorit www.thl.fi/lihavuusohjelma 20.9.2018 Terve Kunta -verkosto/14.4.2016