Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, LO-peruskurssin kertausta Eero Salmenkivi Opettajankoulutusaitos
ET peruskurssin koonti ET:n luonne ET:n historia, Katsomusopetus, ET:n identiteetti: uskontokuntiin kuulumattomien oppiaine Uskonnonvapaus Säädöstausta, Uskonnonvapauden toteutuminen koulussa ET:n OPS:n ydin Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Yhteisö ja ihmisoikeudet Ihminen ja maailma Didaktiset haasteet esim: Katsomusopetus (oman kasvun opetus), Kulttuuri- ja identiteettikasvatus, Moraali- ja ihmisoikeuskasvatus, Kestävää kehitystä edistävä kasvatus
Niiniluodon maailmankatsomuksen käsite Maailmankuva kuva luonnosta (ja yliluonnollisesta) kuva ihmisestä (ja yhteiskunnasta) kuva itsestä Etiikka, arvot Maailmankatsomus Yksilön maailmankatsomusta sanotaan elämänkatsomuksesi Jonkinlainen tieto-oppi: mistä katsomus on peräisin
Katsomusaineet Totuus (tai ainakin tarkastelun lähtökohta) riippuvainen oppilaan (kodin) katsomuksesta. ET:n erityislähtökohtana oppilaan maailma. ET:n ”uskonnoton” uskonnoton tarkastelutapa muistuttaa sitoumuksiltaan muita kouluaineita (ei yliluonnollisia selityksiä), mutta on neutraalimpi (oppilaille ei opeteta jotain katsomusta, joskin moraalin alueella OPS perusteet määrittävät tiettyjä sisällöllisiä asioita).
Palkkiongelma Elämänkatsomustiedossa hyvän osaamisen kriteerit jakavat opetussuunnitelman kahdeksi ryppääksi: (esiopetus) 1 – 5 luokka 6 – 9 luokka Koska ET-opetus toteutuu pienen oppilasmäärän vuoksi valtaosassa kouluja yhdysryhmissä, nämä kaksi ops-blokkia aiheuttavat opetuksen järjestämiselle ongelmia. Palkkongelma poistuu uuden tuntijaon myötä vuonna 2016.