Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Metallit Kuva :
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
Kemiallinen sitoutuminen
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
1. Hiili – elämän alkuaine
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
Karboksyylihapot. Rakenne  Karboksyylihapot koostuvat hiilestä, hapesta ja vedystä  Karboksyyliryhmä –COOH sisältää karbonyyli-ja hydroksyyliryhmän.
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Amiinit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Stereoisomeria Cis-trans-isomeria eli geometrinen isomeria
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemialliset yhdisteet
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
Rakennekaavoja.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Alkeenien yleinen kaava
Kvanttimekeaaninen atomimalli
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Esityksen transkriptio:

Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet KEMIA 1 Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet

Jaksollinen järjestelmä Kehittänyt venäläinen kemisti Dimitri Mendelejev 1869

Jaksollinen järjestelmä -Alkuaineiden havaittiin käyttäytyvän säännönmukaisesti, joten se oli peruste järjestää ne jaksollisesti -Kehittänyt venäläinen kemisti Dimitri Mendelejev 1869 -Alunperin järjestetty atomimassan eikä järjestysluvun(Z) mukaan -> Korjattiin kun havaittiin, että joissakin tapauksissa atomimassan mukainen järjestys ei toimi -Suhteellinen atomimassa: kuinka monta grammaa 1 mooli (6,022x1023) alkuaineen atomeja painaa

Jaksollinen järjestelmä -Perustuu alkuaineiden protonien määrään eli järjestyslukuun (Z) -Vaakarivit ovat jaksoja -Pystyrivit ryhmiä -Lohkot (s,p,d,f) sen mukaan mikä on viimeisenä täyttyvä alakuori Sama jakso, sama elektronikuori täyttymässä

Jaksollinen järjestelmä -Pääryhmät 1-2 ja 13-18 -Sivuryhmät 3-12, siirtymämetalleja -Lantanoidit -Aktinoidit

JAKSOLLISEN JÄRJESTELMÄN PÄÄRYHMÄT -Alkalimetallit -Maa-alkalimetallit -Booriryhmä -Hiiliryhmä -Typpiryhmä -Happiryhmä -Halogeenit -Jalokaasut -yhtä monta ulkoelektronia

Metallien ominaisuudet & metallisidos Hyvä lämmönjohto ja sähköjohtokyky Metallinkiilto Taottavuus Metallien ominaisuudet johtuvat metallisidoksesta: ulkoelektronit ovat yhteiskäytössä ja sitovat metalliatomit toisiinsa Metallihila

Epämetallien ominaisuudet -Metalleja matalammat sulamis- ja kiehumispisteet -Eristeitä -Pehmeämpiä ja kevyempiä kuin metallit -Kaasumaisessa olomuodossa atomien välillä on vain heikkoja sidoksia, dispersiovoimia -Molekyyleissä epämetallit muodostavat keskenään kovalenttisia sidoksia, eli elektronit on jaettu kahden atomin kesken

Kovalenttinen sidos -Voi olla myös kaksois tai kolmoissidos Esim. vetymolekyylissä H2 yksinkertainen kovalenttinen sidos kummallakin vetyatomilla on heliumin elektronirakenne (1s2) -Happimolekyylissä O2 kaksoissidos, koska vapaan happiatomin elektronirakenteesta (2s22p4) puuttuu 2 elektronia oktetista -Typpimolekyylissä N2 kolmoissidos, koska siltä puuttuu kolme ulkoelektronia oktetista

Hiilen allotropia Timantissa hiiliatomilla neljän muun hiiliatomin välillä kovalenttinen sidos, muissa hiili sitoutuu kolmeen muuhun hiiliatomiin kovalenttisesti