Kemian opetuksen päivät

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

ja siitä aiheutuvat ominaisuudet
Tulevaisuuden auto Kemianluokka Gadolin Huhtikuu 2010 kuukaudentyö
Tuntisuunnitelmat nimi, puhelin, ohjaajan nimi
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
OPPIVA OPS OPPIVA OPS –prosessin rakenne, keskeiset sisällöt ja valmennuksen tasot Ulla Rasimus PROkoulutus ja konsultointi ja Leena Nousiainen Rondo.
Kemiallinen sitoutuminen
1. lukion kemian kurssin toteutus Tavoite Opiskelijat *saavat käsityksen kemian mahdollisuuksista * innostuvat opiskelemaan kemiaa *oppivat havainnoimaan.
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
MOLEKYYLIMALLINNUS KEMIAN OPETUKSESSA:
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Tytöt teknologian taitajiksi
ET ja hyvän osaamisen kriteerit vuosiluokka 5:n jälkeen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Ennakkotietämys esiin! Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteeet (mat/fys/kem suunt.) Syksy 2014 Kari Sormunen.
Uudistuuko kemian opetus? Marja Montonen MMO Kemian opiskelijat yleissivistävässä koulutuksessa Ympäristö ja luonnontieto (1- 4) opp.
Fotosynteesi.
Teemana oppimisprosessin aktivointi – sulautuvan opetuksen mahdollisuudet Kati Vilonen Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu.
ET:n tuntijako 2001 ja 2012 ja palkkiongelman poistuminen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
1. Hiili – elämän alkuaine
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Lukion KE1 kurssin toteutuminen opetussuunnitelman mukaan Ulla Vesterinen, FM Kemian laitos Jyväskylän yliopisto Kemian opetuksen.
Karboksyylihapot. Rakenne  Karboksyylihapot koostuvat hiilestä, hapesta ja vedystä  Karboksyyliryhmä –COOH sisältää karbonyyli-ja hydroksyyliryhmän.
Ongelmaperustainen oppiminen peruskoulussa Kemian opetuksen päivät Jyväskylässä Helena Muilu FL Kemian ja fysiikan lehtori Yläkoulun rehtori,
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Amiinit.
S2, MONILUKUTAITO JA YHTEISOPETTAJUUS. S2 OPPIAINEEKSI SUOMEN RINNALLE oppiaineen nimi muuttuu, jatkossa opiskellaan: suomen kieli ja kirjallisuus –oppimäärää.
FYSIIKAN JA KEMIAN OPS 2016 Vuosiluokat 7-9. Mikä muuttuu? (FYKE 7-9) Pääpaino kvalitatiivisella/makroskooppisella tasolla Sisältöjen jäsentäminen ja.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Perustettu
painotuslinjan esittely
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Pedagogiset aineopinnot lv
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
MOLEKYYLIMALLINNUS KEMIAN OPETUKSESSA:
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
Rakennekaavoja.
Orgaanisten yhdisteiden luokittelua
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Alkoholeissa ketjurakenteiseen tai sykliseen hiilirunkoon on liittynyt poolinen OH-ryhmä eli hydroksyyliryhmä.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Ryhmänohjaajien palaveri
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Lasten kemiaa lasten maailmaan
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Opetusharjoittelun valtakunnallinen opiskelijapalaute Yksilöllisyyden huomioon ottaminen opetuksessa Hämeenlinna Marita Kontoniemi.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
O0001ST IHMISEN KASVU JA KEHITYS
Esityksen transkriptio:

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Taustana materiaalille on perusopetuksen uusi OPS (2004) kohdista aihekokonaisuudet ja niiden merkitys kemian opetuksessa fysiikan ja kemian eriytyminen 5. luokalta lähtien kokeellisuus huomioiden oppilaan ikä - ja kehitysvaihe Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Materiaali tuotettiin luokanopettajille opettamisen ja oppimisen avuksi pintajännitys Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Materiaalin soveltuvuutta sekä oppi- että lisämateriaaliksi testattiin kahdella luokanopettajaopiskelijaryhmällä YLLI = Ympäristö- ja luonnontietoon erikoistuva luokanopettajaopiskelija (syksy 2006) LO = Muihin aineisiin erikoistuva luokanopettajaopiskelija (talvi 2007) Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Mikä on vesimolekyylin rakenteen merkitys pintajännitykselle ? Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Luokkaan 2 sijoittuva vastaus. ”Vesimolekyyli on poolinen, minkä seurauksena vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia. Ilman vetysidoksia vedellä ei olisi niin voimakasta pintajännitystä.” (YLLI 1) Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Luokkaan 3 sijoittuvat vastaukset Vesimolekyyli rakentuu kahdesta negatiivisesti varautuneesta happiatomista ja yhdestä positiivisesta vetyatomista. Eri varaukset vetävät toisiaan puoleensa vahvasti.” (LO 7) Vesimolekyylin rakenne: kaksi vetyä (H) ja yksi happi (O), joka on kuusitoista kertaa vedyn kokoinen. Molekyylissä vedyt saavat negatiivisen varauksen ja happi positiivisen. Tästä syystä molekyylit eivät ole suorassa linjassa H-O-H. Ei- suora linja on pintajännityksen kannalta suotuisampi rakenne. (LO 5) Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Mikä on vesimolekyylin sitoutumisen merkitys pintajännitykselle ? = 21 Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA ” Vesimolekyylit koostuvat kahdesta vedystä (H) ja yhdestä hapesta (O). Molekyylit liittyvät toisiinsa vetysidoksella, jossa toisen molekyylin vety ja toisen molekyylin happi liittyvät toisiinsa tämän sidoksen avulla. Vetysidos ei ole niin kova kuin kovalenttinen sidos, mutta kuitenkin sen verran kova, että se mahdollistaa veden pintajännityksen.”(LO 5) Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA Missä muodossa oleva tieto oli sinulle hyödyllisintä oppimisesi kannalta ? 1 = ei lainkaan hyödyllistä 2 = hieman hyödyllistä 3 = saa sanoa/en ota kantaa 4 = melko hyödyllistä 5 = erittäin hyödyllistä Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa VETTÄ VERKOSSA ”Termistön takia teksti on vaikeahkosti tulkittavaa. Kuvat ja videot ovat selkeitä. Tekstiä voisi yrittää yksinkertaistaa ja selittää käsitteitä auki.” (YLLI 1) ”Teksti oli vaikeaselkoista kaikkien vaikeiden asiakäsitteiden vuoksi. Kuvat auttoivat myös tekstin ymmärtämistä ja videot yksinkertaistivat ja muuttivat teoreettisen tiedon käytäntöön.” (LO 8) Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008

Kemian opetuksen päivät 9.5.2008 Vettä verkossa Kiitos Pirjo Häkkinen Kemian opetuksen päivät 9.5.2008