Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus voi olla korkeimmillaan 33 massaprosenttia. Kuinka monta grammaa liuenneita suoloja on 0,500 kg:ssa Kuolleenmeren.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hajoamislajit Ionisoimaton Ionisoiva säteily Hajoamislaki Radon
Advertisements

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Aurinkomalli - rakenne, energiantuotanto ja kehitys Perustuotanto: protoneista heliumia (klikkaa vaiheet esiin):
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kaikki maailman aine koostuu ainehiukkasista. Aineen lisäksi on olemassa niin sanottua antiainetta. Antihiukkaset muistuttavat ainehiukkasia niin paljon,
Ammattikemia Terhi Puntila
Heterogeeninen tasapaino
4 ATOMIN YDIN.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kappale 3 Kivilajeja tunteva pystyy ”lukemaan” kallioperän vanhoja tapahtumia.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
PITOISUUS Pitoisuus kertoo kuinka paljon jotain ainetta on seoksessa. Pitoisuus voidaan esittää monella eri tavalla. MASSAPROSENTTI kertoo kuinka monta.
Metalliseoksia.
Maailmankaikkeuden rakenne
5. Sähkökemiaa Oppilastyö: Kaksi eri metallia ioniliuoksessa.
Fe Rauta /07/iron.png
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: –mikroskooppiset mustat aukot.
4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia energiantuotannossa.
Ympäristön myrkyttyminen. Orgaaniset ympäristömyrkyt  Orgaanisilla ympäristömyrkyillä tarkoitetaan hiiliyhdisteitä, jotka ovat vahingollisia eläimille.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
Fysiikan ja kemian sanaston luomiseen ja käsitteiden selventämiseen tähtäävä harjoitus. VUOSILUOKILLE 7-9 OTSO JARVA, SAARNILAAKSON KOULU AVAINSANAT Euroopan.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
YDINVOIMA. Ydinvoima on energiantuotantoa, joka perustuu raskaiden atomiytimien hajoamiseen eli fissioon. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus: - Tšernobylin.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta Kun katsotaan tähtiin, ei katsota tulevaisuuteen vaan kauas menneisyyteen. Taivaankappaleiden väliset.
BI1 - Eliömaailma.
Hei! Minä olen Mustafa. Minä tulen Syyriasta. Kuka sinä olet? Mistä sinä tulet?
Tähden kehityksen loppuvaiheet
Aurinkokunta Aurinko on Aurinkokunnan keskus, jota kaikki kappaleet kiertävät Siihen kuuluu mm. kahdeksan planeettaa, kymmenittäin kuita ja plutoideja.
2. Jaksollinen järjestelmä
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
by Amanda Auvinen & Santeri Neuvonen
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
MALMIT & KAIVANNAISET Malmit & epämetallit ovat uusiutumaton luonnonvara Esiintyy etenkin vanhoissa poimuvuoristoissa => vuorten kuluminen paljastanut.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Tähden kehityksen loppuvaiheet
Kemiallinen analyysi Kemiallisella analyysilla tarkoitetaan kemiallisin tai fysikaalisin keinoin tapahtuvaa tutkittavan aineen koostumuksen määrittämistä.
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
Sakari Koistinen 2010 MATKA MAAN UUMENIIN.
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Metallit Rauta Kupari Alumiini Nikkeli Sinkki Litium Kromi Lyijy Tina
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Aine rakentuu atomeista
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Malmin louhinta kaivoksissa tai avolouhoksissa. Malmin rikastus
Alisa, Saara, Wilma Tähdet.
Atomi, perushiukkaset ja perusvuorovaikutukset (kappale 10)
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
YDINPOMMI Saa räjähdysvoimansa ydinfuusiosta tai –fissiosta
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
Radioaktiivinen hajoaminen
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus voi olla korkeimmillaan 33 massaprosenttia. Kuinka monta grammaa liuenneita suoloja on 0,500 kg:ssa Kuolleenmeren vettä? (1 p) Jos a-kohdan suolamäärä liuotetaan 2,000 dm3 tislattua vettä, mikä on yhdistetyn liuoksen suolapitoisuus massaprosentteina? (2 p)

Maailmankaikkeus Teorian mukaan maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen tiheästä ja kuumasta tilasta noin 13,8 miljardia vuotta sitten niin kutsutussa alkuräjähdyksessä ja on siitä lähtien jatkuvasti laajentunut. Miten raskaat alkuaineet syntyivät? Vety: Universumin yleisin alkuaine https://www.youtube.com/watch?v=fesgl5Cs5FY Video: Saako helium ihmisen ilmaan?

Rautaa raskaampia alkuaineita ei olisi lainkaan ilman supernovaräjähdyksessä käynnistyvää kehityskulkua, jota kutsutaan neutronisieppaukseksi. Tähden räjähtäessä supernovana atomiytimistä vapautuu valtavia määriä neutroneita. Koska ne ovat varauksettomia hiukkasia, ne voivat tunkeutua jo olemassa olevien aineiden atomiytimiin. Ylimääräiset neutronit horjuttavat atomiytimien tasapainoa, jolloin syntyy epävakaita radioaktiivisia isotooppeja. Esimerkiksi rauta-atomeihin voi keräytyä yhtäkkiä jopa viisi ylimääräistä neutronia, jonka jälkeen ne muuttuvat pian koboltiksi, jonka järjestys­luku on 27. Muut rautaa raskaammat alkuaineet muodostuvat samalla periaatteella.

Maankuoren yleisimmät alkuaineet

Graniitti Päämineraalit: kvartsi, kiille, maasälpä Joskus myös: sarvivälke Rakenne: rakeinen Väri(t): punainen, vihreä, ruskea, harmaa, punaharmaa tai kuviollinen Gneissi

Mineraaleja Malmiksi sanotaan kiveä, jossa jonkin metallin pitoisuus on niin suuri, että sitä on taloudellisesti kannattavaa hyödyntää. Rautamalmi, hematiitti Järvimalmi