Vaikuttamistyö – Tavoitteet maakunnallisiin strategioihin V-S sote-valmistelun järjestöryhmä/intressiryhmien kuulemiset 21.6.2017 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen

Esityksessä: Lyhyesti strategioita ohjaavista laista, maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista tehtävistä ja laista sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä Maakuntastrategia ja sen osana tehtävä Sote- palvelustrategia Palvelulupaus (liittyy sote-palvelustrategiaan) Palveluiden integraatio Vaikuttamistyö - Tavoitteet maakunnallisiin strategioihin

Maakunnan järjestämisvastuuseen liittyviä tehtäviä (HE maakuntalaki 7§) Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaiden laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta; tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisisestä; tuottamistavasta; tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta; viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä (lukuun ottamatta luvussa 9 tarkoitetulle maakunnan liikelaitokselle lailla säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä valtaa)

HE laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto Laki koskee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa.

HE laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Maakunta vastaa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan. Maakunnan liikelaitos – maakunnan oma tuotanto. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Maakunta laatii sote-palvelustrategian (osana maakuntastrategiaa) ja antaa palvelulupauksen.

Maakuntastrategia Maakuntalaki 35§ Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3) maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5) omistajapolitiikka; 6) henkilöstöpolitiikka; 7) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

SOTE -palvelustrategia Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 2. luku, 14§ Sote-palvelustrategian laatiminen osana maakuntastrategia (Järjestämislaki 14§) SOTE -palvelustrategiassa maakunta päättää myös: Mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta säätelee maakunnan tuottamia sosiaali- terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja – lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut Maakunnan järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen perustuu palveluja koskevaan erityislainsäädäntö. Näiden palvelujen toteuttamiseksi omalla alueellaan maakunnan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia. Palvelustrategia laaditaan toiminnan ja talouden suunnittelua ja johtamista varten. Suunnitelman ensisijaisena tavoitteena on määritellä miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnassa

Sote-palvelustrategiassa ja lupauksessa määritellään muun muassa Palvelupaketit, palvelukuvaukset – määritetään palveluohjaus Palveluiden saatavuus esim. 80% maakunnan asukkaista tavoittaa palvelun 30min Palveluiden myöntämiskriteerit ja asiakasmaksut (asiakirjat) Palveluntuottajille asetettavat kriteerit, tuottajien ohjaaminen ja valvontasuunnitelmat Yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää Mitkä palvelut kilpailutetaan yksityisiltä palvelutuottajilta hankittavien palveluiden vähimmäismäärä-tavoitteen asettaminen Määrittelevät palvelupaketit - Määritellään palveluohjaus ja konkretisoidaan/mallinnetaan/testataan palvelukuvauksia asiakas-/case-esimerkkien avulla Myöntämiskriteerit:  Myöntämiskriteereiden määrittelyssä pyritään painottamaan terveys- ja hyvinvointihyötyjä väestö- ja yksilötasolla  Toimintakykymittareita määritellään paketeittain, lähtökohtana tällä hetkellä maakunnassa yleisimmin käytössä olevat ja/tai hyviksi todetut mittarit Asiakasmaksut:  Asiakasmaksujen määrittelyn pohjana maksuasetus ja tällä hetkellä maakunnassa yleisimmän käytössä olevat asiakasmaksut ja niiden perusteet  Valtakunnallisen työryhmän linjaukset?

Maakunnan palvelulupauksen laatiminen Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, 2. luku, 15§ Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lupaus koskee ensisijaisesti tuottajia: palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto. Palvelun tuottajan on noudatettava maakunnan palvelustrategiaa ja palvelulupausta. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä edellä 4 §:ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Maakunnan on julkaistava palvelulupauksensa julkisessa tietoverkossa ja muilla lupauksen julkisuutta edistävillä tavoilla. 15§ Maakunnan palvelulupaus: Palvelulupauksen määrittäminen (Palvelulupaus tulee sote-järjestämisstrategian kautta (mm. palveluverkon määrittely, hoitoon pääsyn määräajat…) Sen tarkoituksena on myös lisätä toiminnan avoimuutta ja siten kehittää palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa, palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova

Palveluiden integraatio Kokonaisvastuu palveluiden integraatiosta on maakunnalla. Järjestämislain perusteella maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Palveluketjut ja palvelukokonaisuudet kuvaavat väestöryhmän tai asiakasryhmän palveluiden yhteensovittamista, organisointia ja eri palveluiden vastuita kokonaisuudesta. Järjestämislain 23§ mukaan palvelun tuottajilla on velvollisuus noudattaa maakunnan määrittelemiä palveluketjuja ja palvelukokonaisuuksia sekä toteuttaa palvelut asiakkaan asiakassuunnitelman mukaisesti. Mikäli asiakkaalle on maakunnan liikelaitoksessa laadittu asiakassuunnitelma, joka kattaa myös sote-keskuksen palveluja, sote-keskuksen on toteutettava palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti (Valinnanvapauslaki 34 §).

Palveluiden integraatio Eri asiakasryhmien palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määritteleminen on tärkeä maakunnan tehtävä, jonka merkitys korostuu valinnanvapausjärjestelmän myötä. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjun määrittely antaa järjestäjälle vahvan työvälineen integraation toteuttamiseen asiakasryhmätasolla. Palvelukokonaisuus on tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden määrittely, jossa huomioidaan kaikki perustason, ja erityistason julkiset ja yksityiset palvelut sekä rajapinnat mm. kunnan palveluihin. Palveluketju on tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lonkkaproteesipotilaiden hoito- ja palveluketju kotoa kotiin huomioiden kaikki perustason ja erityistason julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Lähde: http://alueuudistus.fi/tiekartta/tiekartta2017-2019 Alueuudistuksen toimeenpanon tiekartta, Sosiaali- ja terveydenhuolto: Palveluiden järjestäminen ja palvelutuotanto

Palveluiden järjestämisen työryhmä (pj. Antti Parpo) Toimii väliaikaishallinnon projektiorganisaation tukena ja neuvoa-antavana ryhmänä Tehtävänä mm. Palvelupakettien laadinta Maakuntastrategian alustava laadinta Palvelustrategian ja palvelulupauksen laadinta Palveluintegraation sääntöjen, ts. palveluketjujen laadinta Kolmannen sektorin yhteistyöprosessien laadinta. Maakunnan avustuskäytännöt. Kokous 8.6.2017

Työryhmän kokoonpano:

Esimerkki: Keski-Suomen maakunnan palvelustrategia ja palvelulupaus

Vaikuttamistyö – Tavoitteet maakunnallisiin strategioihin Järjestöillä on toimijoina merkittävä asema ja tehtävä kansalaisten;  1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä  2) Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa  3) Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä 

Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden rakenteet 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen (1/3) Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden rakenteet  Määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot  Luodaan pysyvät yhteistyörakenteet maakuntien, kuntien ja maakunnan muiden toimijoiden kesken  Huolehditaan maakunnassa riittävät henkilöstöresurssit hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön    Käytetään maakunnalle osoitettua yleiskatteellista hyte-rahaa nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, esim. 20 €/asukas Luodaan kunnille taloudelliset kannusteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen  

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen (2/3)  Järjestöt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenkumppaneina  Kuntien ja maakuntien on rahoitettava jatkossakin kuntalaisia tukevaa, monimuotoista järjestötoimintaa. Järjestölähtöisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan jatkuvuus on turvattava lisäämällä sote-järjestämislain 8 §n 2 momenttiin maakunnan yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. (lisäys lakiin: Lisäksi maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakunta tukee ja avustaa yleishyödyllisten yhteisöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.) Maakunnan tulee turvata järjestöjen rahoitus myös hyte-ylimenokauden aikana vuosina 2019-2022 Valtuustokausittainen tehtävässä maakunnallisessa hyvinvointikertomuksessa tulee huomioidaan myös kokemustieto

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen (3/3) Maakunnan on turvattava palvelujen yhdenvertainen saatavuus, saavutettavuus ja alueellinen tasa-arvo  Palvelut tulee järjestää niin, että haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tarvitsema henkilökohtainen ohjaus ja tuki turvataan.   Asiakasmaksuja määriteltäessä tulee taata, ettei maksut ole hoidon tai hoivan esteenä.  Palvelumaksuissa maksurasitus ei saa kohdistua pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville ihmisille

2. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen (1/2) Osallisuuden ja vaikuttamisen rakenteet  Määritellään maakuntastrategiassa asukkaiden esteettömät osallistumis- ja vaikutuskanavat ja asukasfoorumit. Osoitetaan riittävästi resursseja asukkaiden osallistamiseen.  Laaditaan kansalaisyhteiskuntastrategia osaksi maakuntastrategiaa  Luodaan jokaiseen maakuntaan järjestöyhteistyötä kokoava toimintarakenne, joka kokoaa järjestöt ja maakunnan päättäjät.  Tuetaan yhdistysten toimintaa ja toimintaedellytyksiä (avustukset, tilat, yhdistysten kuuleminen), koska yhdistykset tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia osallistumiseen (lähiyhteisöt, osallisuus, yhteisöllisyys, syrjäytymisen ehkäiseminen) ja vaikuttamiseen (kansalaisten äänen kokoaminen, vahvistaminen ja välittäminen päätöksentekoon)

2. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen (2/2) Osallisuus palveluiden kehittämisessä  Varmistetaan palvelujen käyttäjien ja heitä edustavien järjestöjen aktiivinen kuuleminen ja osallistaminen palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämisessä prosessien alkuvaiheista lähtien.  Otetaan asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuus osaksi sote-palveluiden valmistelua, kehittämistä, toteutusta ja arviointia   Osallistetaan asukkaat palvelulupauksen valmisteluun (kansallisen mallin mukaisesti)

3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja kehittäminen (1/2) Tunnistetaan järjestöjen vahvuus palvelujärjestelmässä eli toiminnan lähtökohtana oleva arvopohja, eettisyys ja historia sekä tunnistetaan järjestölähtöisen toiminnan monimuotoisuus.   Palveluiden järjestämisessä huomioidaan erityis- ja/tai pienet asiakasryhmät ja niille palveluja tuottavat järjestöt ja niiden mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajina, huomioiden kasvupalveluiden piirissä olevat osatyökykyiset, maahanmuuttajat ja muuten vaikeasti työllistyvät - Järjestöt on perustettu vastaamaan jonkin kansalaisryhmän tai erityisalueen tarpeisiin Integroidaan järjestöjen tuottamat palvelut ja muut tukitoimet palvelukokonaisuuksiin - Järjestöjen toiminnan ja palvelujen lähtökohtana on tuttuus ja hyvä käytännön elämäntilanteiden asiantuntijuus sekä vastaaminen suoraan käyttäjien tarpeisiin

3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja kehittäminen (2/2) Varmistetaan palveluiden laatu: palveluntuottajien hyväksymisen kriteerit, palvelusopimukset, luodaan järjestäjälle riittävät ja toimivat ohjaus ja valvontamekanismit laadun varmistamiseksi  Turvataan asukkaiden palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja esteettömyys maakunnan eri osissa asuville henkilöille (palvelusopimuksissa – liikkuvat palvelut, digitaaliset palvelut) Otetaan järjestöt mukaan kehittämään palveluja ja -kokonaisuuksia (erityisasiantuntijuus ja -kokemus edustamistaan ihmisryhmistä ja niiden tarpeista) Tunnistetaan järjestöjen kansalliset, alueelliset ja paikalliset tietovarannot osana kansallista sote-tiedon kokonaisuuttaa ja varmistetaan edellytykset niiden hyödyntämiselle maakunnissa ja kunnissa