Juoma- ja jäteveden puhdistus

Juomaveden vaiheet 1. Vedenotto vesistöstä, 2. Suodatus - roskat pois johtamalla vesi esimerkiksi hienojakoisen hiekkasuodattimen läpi 3 Kemialliset puhdistusvaiheet

Vedenpuhdistus lyhyesti Kalkki: Veden happamuus eli pH säädetään kalkkivedellä sopivaksi. Vesistön vesissä oleva humus eli eloperäinen aines ja fosfaattiyhdisteet, saostetaan rauta(II)-sulfaatilla. Saostumaa sekoitetaan, jotta vesi selkeytyisi. Saostuma kerätään pinnasta tai pohjalta menetelmästä riippuen Selkeytyksen jälkeen saostuma suodatetaan erilleen. Otsoni: mikrobien poisto, parantaa myös veden makua ja hajua. Hiilidioksidi, lisää veden emäksisyyttä ja näin vähentää veden aiheuttamaa korroosiota. (Vesi johdetaan vielä aktiivihiilisuodattimien läpi, jotta mahdolliset esim. humus saadaan erotettua) Desifiointi ultravioletti(UV)valolla ja ammoniakin lisäys

Vedenpuhdistusprosessi

Prosessi vaiheittain Prosessiin kuuluu seuraavat vaiheet: 1. Veden alkaliniteetin nosto hiilidioksidilla 2. pH-arvon säätö kalkkivedellä 6,3. CaO eli poltettu kalkki sekoitetaan veteen saadaan sammutettu kalkki eli kalkkivesi. 3. Saostus alumiinisulfaatilla: humuksen sekä muun vieraan aineksen poistamiseksi. 4. Hiutalointi hämmennysaltaissa. 5. Sakan erotus vaakaselkeytyksellä. 6. Hienojakoisen sakan poisto hiekkapikasuodatuksella. 7. pH-arvon nosto kalkkivedellä 7,3 8. Otsonilla tuhotaan mahdolliset bakteerit, virukset ja pieneliöt. (Maku ja haju paranevat.

… 9. Veteen jääneen orgaanisen aineksen poisto aktiivihiilisuodatuksella. 10. Veden desinfiointi uv-valoa käyttäen - tavoitteena on biologisesta hiilisuodatuksesta tulevien bakteerien vähentäminen 11. Natriumhypokloriitin ja ammoniakin lisäys Vesi säilyttää hygieenisyytensä matkalla kuluttajille 12. pH-arvon ja alkaliteetin säätö 13. Välipumppaus 14. Kulkeutuminen varastoaltaisiin ja sieltä kuluttajille

Jäteveden puhdistuksen päävaiheet

Jätevedenpuhdistus videoleike http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=855

Jäteveden puhdistus Esikäsittelyssä jätevedestä erotetaan mm. hiekka ja suuret kiintoainepartikkelit (mekaaninen osuus) Voidaan käyttää saostuskemikaaleja, jotka edesauttavat kiintoaineen laskeutumista (kemiallinen osuus). Orgaaninen aines poistetaan ilmastamalla aktiivilietealtaassa jätevettä. Biologisessa puhdistusvaiheessa veteen liuenneet ravinteet hapetetaan tai kulutetaan muuten biologisesti (biologinen PUHDISTUS). jäteveden mukana tulevat mikrobit (jotka ovat kehittyneet muun muassa ihmisen suolistossa) käyttävät ravinnokseen orgaanista ainetta

Fosforinpoisto Vaihtoehto 1: Kemiallinen fosforinpoisto Jäteveteen lisätään ferrosulfaattia ennen esiselkeytystä. Ferrosulfaatti hapettuu ja reagoi jätevedessä olevan fosforin kanssa muodostaen lietettä. Vaihtoehto 2: Biologinen fosforinpoisto aktiivilietealtaan ensimmäisestä lohkosta tehdään täysin hapeton: siinä menestyvät ainoastaan sellaiset sienet, jotka tulevat hapettomissa olosuhteissa toimeen käyttävät fosforia ravinnokseen. Kun sieni kuolee, poistuu se lietteessä ja samalla poistuu sen varastoima fosfori.

Orgaanisen aineen poisto.. Ilmastusaltaasta mikrobit kulkeutuvat jälkiselkeyttimeen josta ne palautetaan takaisin ilmastusaltaaseen palautuslietekierrolla Jätevedestä mikrobien toiminnan tuloksena syntynyt liete sakeutetaan ja kuivataan esimerkiksi kompostoitavaksi tai mädätettäväksi.  viherrakentaminen, ei kasvimaat, pellot

Aerobisessa altaassa jäteveden mukana tuleva ammoniumtyppi muuttuu hapen ja mikrobien vaikutuksesta nitriitiksi, joka muuttuu edelleen nitraatiksi ja typpikaasuksi. Autotrofiset eli epäorgaanista hiiltä ravintona käyttävät bakteerit hapettavat ammoniumtypen nitriitiksi ja edelleen nitraatiksi. Ensin tapahtuvassa nitrifikaatiossa ammoniumtyppi hapettuu nitriitiksi muun muassa Nitrosomonas-, Nitrosospira-, Nitrosococcus, Nitrosovibrio- ja Nitrosolobus–bakteerien vaikutuksesta.

Miksi juomaveden ja jäteveden puhdistusta tarvitaan? Juomavesi Jätevesi

Vesivarannoista muualla vesipula http://www.hs.fi/ulko maat/artikkeli/Vesipul a+piinaa+kohta+joka +kolmatta+ihmist%C3 %A4+maapallolla/11 35244784938

Suomalaisten vedenkäyttöä Suomalainen käyttää keskimäärin vuorokaudessa 150- 190 litraa vettä. On arvioitu, että ihminen pärjää juuri ja juuri, jos juomavedeksi ja ruoanlaittoon saa 5 litraa vettä ja peseytymiseen 15 litraa vettä. Puhdas vesi ja turvalliset käymälät kuuluvat ihmisoikeuksiin

Vedenkulutus Vessan vetäminen kerran kuluttaa saman määrän vettä kuin pahimmasta vesipulasta kärsivien kehitysmaiden asukkailla on käytettävissään päivän aikana vettä peseytymiseen, siivoukseen, ruuanvalmistukseen ja juomiseen.

Vesipula Viimeisten 50 vuoden aikana vesipula on lisääntynyt nopeasti monilla maailman tiheään asutuilla alueilla. Yli miljardi ihmistä on vailla puhdasta vettä - kaksi miljardia elää alueilla, joilla vedestä on pulaa. Pysyvästä vesipulasta kärsivän väestön määrä maailmassa oli 1960-luvun alussa 9 % ja vuonna 2005 35 %. Väestömäärän kasvu on huomattavasti tärkeämpi vesipulan syy kuin ilmastonmuutos Itä-Aasiassa ja Pohjois- Afrikassa noin viides väestöstä on kärsinyt jonkin asteisesta vesipulasta jo 1900-luvun alusta alkaen. Aasian eteläosissa nopean väestönkasvun seurauksena jo yli 90 prosenttia väestöstä kärsii jonkin asteisesta vesipulasta.

Vesipula alueittain

Ilmaston muutoksen vaikutus vesipulaan Ruoan tuotannossa keskeisessä roolissa on vesi, josta tulee olemaan pulaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena ruokasadoista tulee entistä epävarmempia, kun sateet eivät joko tule ajallaan tai ovat riittämättömiä. Patojen rakentaminen, kastelujärjestelmät tai pohjavesi auttavat entistä vähemmän, koska vettä ei ole tarpeeksi saatavilla.