 määritetään atomien tai molekyylien massoja

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006

Advertisements

Mekaaninen energia voimatarinoita

Nopeudesta ja kiihtyvyydestä

2 MEKAANINEN ENERGIA ON LIIKE- JA POTENTIAALIENERGIAN SUMMA

Sähkö ja Magnetismi 4 op Jouko Teeriaho Ramk/Teli.

Liike- ja potentiaalienergia

Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.

3 TYÖ MUUTTAA MEKAANISTA ENERGIAA

Nopeus s t v nopeus = matka: aika v = s :t

6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA

Kineettinen ja potentiaalienergia?

Kemia, luento1 lisämateriaalia

Alkuaine, yhdiste vai seos?

5 SÄHKÖINEN VOIMA.

pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001

Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.

Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.

FY 9 kurssi Kokeessa saa olla A4 molemmin puolin täytettynä

SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA

SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA

Vetyatomin stationääriset tilat

1 5. Atomin rakenne Vetyatomi Ulkoisten kenttien aiheuttama energiatasojen hajoaminen, Zeemanin ilmiö Elektronin spin Monen elektronin atomit Röntgensäteilyn.

Liike Nopeus ja kiihtyvyys.

VUOROVAIKUTUKSET Kaksi kappaletta ovat keskenään vuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat jotenkin toisiinsa. Vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa.

Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.

Muuttuva suoraviivainen liike

KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.

Konformaatioisomeria

Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä

Tutki tasaista ja kiihtyvää kävelyliikettä

Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio

III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos

Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.

Tiivistelmä 7. Energia Energia on varastoitunutta työtä.

SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.

21. Tasainen etenemisliike on liikettä, jossa kappaleen nopeus ei muutu

Suhteellisuusteoriaa

Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä

Mekaaninen energia ja työ

IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset

1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.

Kovalenttinen sidos ja metallisidos

Kemialliset yhdisteet

Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä

Isomeria jaetaan rakenne- ja stereoisomeriaan.

14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m

31. Salama on hankaussähköilmiö

Kovalenttinen sidos ja metallisidos

Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot

Reaktio 3 Reaktiot ja energia

Aine rakentuu atomeista

III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos

3 Mekaaninen energia.

Yhteyttäminen.

5 Matemaattinen malli Yleisin ja yksinkertaisin matemaattinen malli

Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.

Kemialliset sidokset Metallisidos

Elinympäristömme alkuaineita

Millainen on kemian mikromaailma

Tasaisen liikeen malli

Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet

Liikenne liikennemuotoja ovat tie-, raide-, lento- , vesi-, putki- ja tietoliikenne liikennereitti rakennetaan yleensä lyhintä mahdollista tietä poikkeamia.

Tasaisesti kiihtyvä liike

Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.

Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.

perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria

Finanssialan henkilöstö ja koulutus

SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA

Sähkövirta I ja virtatiheys J

Väkiluvun muutos kunnittain 2014–2018

Esityksen transkriptio:

 määritetään atomien tai molekyylien massoja Massaspektrometri  määritetään atomien tai molekyylien massoja  massaspektrometria tarvitaan mm. orgaanisten yhdisteiden analytiikassa tai tyhjiöteknologiassa

IONILÄHDE  tekee atomeista tai molekyyleistä yleensä POSITIIVISIA ioneja, yleensä varaus q = +e  joskus ioni voi olla moninkertaisesti varattu, ts. q = +ne, n = 1, 2, 3,..  kiihdytyksessä potentiaalienergia muuttuu Liike-energiaksi: moninkertaisesti varatut ionit saavat "liian suuren" nopeuden

eli skalaarimuodossa Fm - Fs = 0 eli qvB1 = qE2, jolloin vB1 = E2 ja NOPEUSVALITSIN voimatasapaino: eli skalaarimuodossa Fm - Fs = 0 eli qvB1 = qE2, jolloin vB1 = E2 ja Vain tällä nopeudella päästään suoraan eteenpäin.