Aivojen mielihyvärata ja päihteiden vaikutus mielihyvärataan Miika, Kasimir ja Marika
Aivojen mielihyvärata Aivojen välittäjäaineista dopamiini on se, joka palkitsee mielihyvällä. Palkitsemisjärjestelmästä tunnetaan parhaiten mesolimbinen mielihyvärata, joka ulottuu keskiaivoista isoaivojen otsalohkon alueelle. Mielihyvän kokemus syntyy, kun dopamiini vaikuttaa kohdesoluihinsa koko tämän radan pituudelta. Mielihyvän säätelyyn liittyvät dopamiinin lisäksi ns. opioidipeptidit joita ovat mm. endorfiini, serotoniini ja noradrenaliini.
Päihteiden vaikutus mielihyvärataan Päihteet kiihdyttävät mielihyvärataa eri tavoin. Ne ohittavat mielihyväradan normaalin säätelyn ja vaikuttavat voimakkaammin sekä pitkäkestoisemmin kuin normaalit mielihyvän lähteet. Joidenkin huumeiden laukaisema dopamiinitulva voi kestää tunteja. Tämä tulva muuttaa aivojen kemiaa ja saa aikaan himon sitä ainetta kohtaan, joka tämän ylivertaisen mielihyvän aiheuttaa. Amfetamiinin ja kokaiinin tiedetään lisäävän dopamiinin määrää heti. Tupakan nikotiini puolestaan matkii aivojen normaalia välittäjäainetta asetyylikoliinia ja sillä on yhteys myös serotoniiniin ja noradrenaliiniin.
Kemiallinen riippuvuus Kemiallinen riippuvuus lienee vaarallisin riippuvuuden muoto, sillä siinä aivojen kemiallinen järjestelmä muuttuu ja aivot alkavat pitää normaalitilana päihteiden vaikutuksen alaisena olemista. Aivot eivät enää edes pakosti pysty tuottamaan normaalia mielihyväreaktiota.