Äi9 Aineistopohjainen essee referointi ja lainaus, tyyli

Etsi tekstistä perustiedot Kirjoittaja, tekstin julkaisuaika ja –paikka - vaikuttaako konteksti? Mikä tekstilaji? Mikä on tekstin pääkäsite? Mikä on tekstin teesi, eli pääväite? Mikä on tekstin esittämä ongelma? Mitä teksti tavoittelee? Mihin laajempaan yhteyteen teksti liittyy? Keille se on tarkoitettu? Keitä tekstillä pyritään puhuttelemaan? Keihin pyritään vaikuttamaan? Mitä seurauksia ongelmasta tekstin mukaan on? Mitä ratkaisu- tai parannusehdotuksia ongelmalle annetaan? Tee suunnitelmaan lista tekstin tärkeimmistä perusteluista. Millainen on tekstin sävy? Onko tekstin kirjoittaja tosissaan? Vai ironinen? Muista, ettei tekstistä provosoituminen anna sinusta uskottavan kirjoittajan kuvaa.

Muista käyttää tekstiä kokonaisuudessaan, älä siis takerru pohjatekstin havainnollistaviin yksityiskohtiin. Käytä täsmällisiä käsitteitä tekstilajista riippuen (argumentaatioanalyysin käsitteet, kaunokirjallisuuden käsitteet, kuvan lukemisen käsitteet, jne.) Muista liittää oma näkemyksesi tekstin kirjoittajan aloittamaan keskusteluun. MUISTA REFEROIDA OMIN SANOIN, EI KOPIOIMALLA SUORAAN TEKSTISTÄ! Yritä tuoda uusia näkökulmia tekstin aiheeseen. Muista kappalejako ja kielenhuolto!

Aineistopohjaisen kirjoittamisen erityisongelmia Pohjatekstin ohittaminen Pohjatekstin paloitteleminen Kritiikitön suhtautuminen pohjatekstiin Pohjatekstin tulkinnan keskeneräisyys Pohjatekstin puutteellinen esittely Epätarkoituksen mukainen tai epäjohdonmukainen referoiminen

referointi ja siteeraus, OK s. 342-345 b) Teuvo Arolainen arvioi, että ”- - tuoreiden tutkimusten tulokset olivat sekä laihoja että ennalta- arvattavia.” c) sitaatti: ”- - monet havainnot vastaavat sitä, mihin muut ovat aiemmin päätyneet - -” referointi: Arolaisen mukaan tässä tutkimuksessa ei paljastunut juuri mitään uutta.

e) Arolainen ihmettelee, ”miksi rikollisuutta tutkivat kriminologit sitten tarttuvat näin innokkaasti mediaan?” f) ”Miksi rikollisuutta tutkivat kriminologit sitten tarttuvat innokkaasti mediaan?” Arolainen kysyy. g) Arolaisen mukaan nykyään myös tutkimukset voivat niittää mainetta mediaseksikkäillä aiheillaan, kuten iltapäivälehdet ovat tehneet jo kauan. h) Arolaisen mukaan mediaseksikkäät aiheet ovat vain ”hyvä keino päästä otsikoihin”.

Tyylivalintoja: huumori ja sen muoto ironia Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti tilannesidonnaista eikä ironia sen vuoksi paljastu ellei ymmärrä asiayhteyttä. Ironia on huumorin alalaji, mutta se ei ole yksinomaan hauskaa eikä ironian päätarkoituksena ole huvittaa tai viihdyttää. Usein ironinen huomautus on tarkoitettu peitellyksi hyökkäykseksi tai loukkaukseksi Usein kommentin sarkastisuus ilmenee piilomerkityksenä tai päinvastaisena, mitä lauseen suora merkitys on (esimerkiksi "Olipa viisaasti tehty" väärin tehneelle ihmiselle).