Huumoria ja vertauskuvia

Esitys aiheesta: "Huumoria ja vertauskuvia"— Esityksen transkriptio:

1 Huumoria ja vertauskuvia
AI 8

2 Mistä tunnistaa ironian?
Kirjoittaja/puhuja vetää sanottavansa niin yli, että alkaa epäillä, ettei hän ole tosissaan. Tavoite saattaa asia tai ilmiö naurunalaiseksi. Keinoja: Kärjistäminen Liioittelu Tavanomaisten odotusten pettäminen Erikoinen näkökulma Toisto Yllättävät rinnastukset ja vastakohdat Huom! Tekstissä voi tapahtua käänne  alku voi olla asiallinen, loppu ironinen – tai päinvastoin

3 Lähikäsitteet Sarkasmi = sanallista ironiaa, jolla on kohde, yleensä joko henkilö tai tapahtuma Parodia = ivamukaelma Jäljittelee toista tekstiä ja koettaa saada sen naurunalaiseksi Liioittelee ja kärjistää alkuperäistä tekstiä Yleensä tunnettu kohde (tyyli, tekstilaji, muoti) Satiiri = kirjallisuuden laji tai esitystapa, joka ivaa esim. ajattelutapaa, ennakkoluuloa tai oletettua totuutta Liioittelee ja kärjistää

4 Huumorin keinot Tärkeintä on miettiä, mikä itseä naurattaa!
Retoriset keinot kärjistykset liioittelu ja paisuttelu – vastakkainasettelu sanaleikit ja vitsit intertekstuaalisuus Kielioppisääntöjen rikkominen Oudot päättelyketjut Oudot henkilöhahmot, karikatyyrit Hassut tapahtumat Tapahtumien kuvaus  liioitellusti tai muuten hassusti Humoristinen kuvitus Tärkeintä on miettiä, mikä itseä naurattaa!

5 Allegoria Esim. tutut kansantarinat, jossa eläimet toimivat ihmisten lailla (Korppi ja Kettu, Jänis ja Kilpikonna). Myös muu vertauskuvallinen esitys (Orwell: Vuonna 1984) Kun tulkitset allegoriaa etsi tekstin osille tulkinta, joka sopii kokonaisuuteen Avaa symbolit ja metaforat Huom! historiallinen konteksti Ole varovainen tulkinnoissasi