Suuntia kriittiseen uskonnonopetukseen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen.
Opettaja eettisenä kasvattajana Launonen Leevi, Opettaja eettisenä kasvattajana – historiallinen näköala kasvatusajattelun muutokseen.
”Siellä minä olen heidän keskellään”
Miten uskonnollinen monimuotoisuus vaikuttaa uskonnonopetukseen?
Hyvä elämä ja rationalismi Oo Jot Jot Rationalistinen vapauskäsitys Vapaus = itsensä toteuttaminen rationaalisen suunnitelman mukaan Vrt. Platonin.
AD 1/Luento/USKONTO Aineenopettajat
Kirkon ja koulun uskontokasvatus
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op
Pyhä pienen koululaisen arjessa - Learning by smiling 
DEMOKRATIA, OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN UNESCO-KOULUSSA
Orientaatio: Miksi näytän tämän videoklipin?
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
1) Mitä tässä ryhmässä oli sellaista, joka haluat jakaa muiden osallistujien kanssa? 2) Mikä huomio/ konkreettinen asia, joka auttaa sinua jatkossa huomioimaan.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
LÄHETYS JA USKONTOJEN KOHTAAMINEN Lähetys, uskonnot ja kohtaaminen - kolme yhteenkuuluvaa sanaa Teesejä ja kysymyksiä Timo Vasko KLK, SLN Suomen Lähetysneuvottelu.
Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta.
Uskonnon ainedidaktiikan lähtökohdat ja oppiainetraditio -aluksi haasteita ja mahdollisuuksia Arto Kallioniemi.
1/ Joni Valkila ”Fundamentalismin seuraukset” Uskontojen uhrien tuki UUT ry Sitoutumaton yhdistys, jonka tavoite on.
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – Eri uskonnonopetusmallien sopivuus suomalaiseen koulujärjestelmään Arto Kallioniemi, HY, Soveltavan kasvatustieteen.
Taksonomiat ja oppilas- arviointi lukion ET:n ja filosofian opetuksessa Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Raamattu, kristillinen identiteetti ja moniuskontoisuus
Näkökulmia Eurooppalaiseen uskonnonopetukseen Arto Kallioniemi Helsingin yliopisto, SOKLA.
Uskonnonopetus perusasteella ja lukiossa Arto Kallioniemi.
Uskonnon materiaalit ja uusi OPS
Didaktiikkaa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Uskonnot ilmiöinä.
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus Opetusvinkki 2: Raamatun tulkintatapoja.
Työpaja 2: KansainväliSYYSpäivät Lahti Tiina Sarisalmi.
Miksi historiaa pitäisi ylipäätään opiskella? Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen.
USKONTO Vuosiluokat 1-2 Korostuvat laaja-alaisen oppimisen osa-alueet: L1 Ajattelemaan ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja.
Uskonnon opetus lukiossa Vuoden 2003 uskonnonvapauslain mukaan.
Arto Kallioniemi, HY, Soveltavan kasvatustieteen laitos
16. Uskontojen moninaisuus
Julkinen sosiologia Juha Suoranta
Kristinusko Etelä-Amerikassa
Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1
Ikuisia kysymyksiä Maailma synty - miten kaikki tapahtui? Luonnontieteet: fysiikan, biologia kemia - miksi kaikki sai alkunsa? Uskontojen maailmansyntymyytit.
Uskonto ja yhteiskunta
14. Lähi-idän uskontojen yhteiset piirteet
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus
Maailmankansalaiseksi kasvamisen ja kasvattamisen haasteita ja oivalluksia Koulutus- ja verkostoitumispäivä kansainvälisyyden valtionavustuksen hakijoille.
Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus
Uskonto ilmiönä - uskonnollisuus ihmiselle tyypillistä (lat. homo religiosus = uskonnollinen ihminen)   yliluonnollinen ulottuvuus (transsendenssi) keskeinen.
Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus
Uskonnot modernissa maailmassa
Miten hindulaisuus lännessä eroaa hindulaisuudesta Intiassa?
MUUTTUVA KRISTINUSKO Luku 18 – Ydinsisältö.
Yhteiskuntafilosofia
Maailmanuskonnot maailmassa n uskontoa
OPETUSVINKKI.
Hermeneuttisia näkökulmia
SUOMALAISTEN USKONNOLLISUUS NYKYÄÄN
YDINSISÄLTÖ Luku 1 – Mitä uskonto on?.
ELÄMÄN TARKOITUS (ET).
RAAMATUN TULKINTA UE1 LAJM.
USKONTOTIETEEN PERUSTEET
9. Kristinuskon yhteiskunnallisia tulkintoja
Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, ET pähkinänkuoressä [Johdatus EToon (2015 ja aiemmin LO-perus-) kurssin kertausta] Eero Salmenkivi.
USKONNON TUTKIMINEN USKONTOTIEDE TEOLOGIA
KASVATUS NUORISOTYÖSSÄ
OPETUSVINKKI 2 – Jumalan kuvaaminen Luku 3 – Oppi.
Tulevaisuuden koulu 2016 peItsarin koulu
Maailmankatsomus.
Esityksen transkriptio:

Suuntia kriittiseen uskonnonopetukseen 12.4.2008 Uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Jyri Komulainen

Taustaa (1): Muutokset uskontojen maailmassa ”The Re-Enchantment of the West” (C. Partridge): Uudenlaiset spiritualiteetit lännessä Sekularisaatio-teesiä tarkistettava Kristinuskon painopisteen siirtyminen etelään: Vaikuttaa siirtolaisuuden kautta myös länteen Uskonnon paluu kansainvälisen politiikan keskiöön  Mitä seurauksia opetukselle? Esim. brittiläinen Ofsted-raportti 2007: Post 9/11 –maailmassa painotettava uskonnon sosiaalista roolia ja uskonnon ambivalenttia luonnetta; annettava valmiuksia konfliktien ratkaisuun

Taustaa (2): Muutokset akateemisessa maailmassa Valistuksen projektin ei-universaalius ymmärretty Kristinuskon poliittinen luonne löydetty: esim. vapautuksen teologia, väkivallattomuutta ja ideologiakriittisyyttä korostavat teologiat Uskontodialogin tutkimus: autenttinen dialogi ei voi tapahtua ”ei-kenenkään-maalla”

Kriittinen pedagogiikka opetuksen taustateoriaksi? Missä mielessä kriittinen pedagogiikka ”kriittistä”? pyrkii tiedostamaan, miten tieto ja vallankäyttö kytkeytyvät toisiinsa korostaa kamppailua demokratian ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta sekä vuoropuhelua opetussuunnitelman ja yhteiskuntatieteiden välillä valmis kyseenalaistamaan vallitsevan tietokäsityksen Paulo Freire: Kasvatuksen tavoitteena tietoiseksi tekeminen (conscientização) Ks. esim. Juha Suoranta: Radikaali kasvatus (2005)

Summa summarum: ”Oman uskonnon opetus” voimavaraksi Seuraavat pohdintani: ottavat nykyisen uskonnonopetus-mallin positiivisena lähtökohtana nousevat kristillisen tradition perustalta paikantavat uskonnonopetuksen kriittistä funktiota myöhäiskapitalistisessa yhteiskunnassa

(1) Tietoteoreettisesti kriittistä uskonnonopetusta Tavoitteena ”toisin ajattelemisen taito”: Usein eksplisiittisesti uskonnollisten traditioiden pohjalla (esim. Jeesuksen julistuksen metanoiete) Maailmankatsomusten radikaali erilaisuus (toiseus) saa haastaa oppilaan ajatusmaailman

Postkolonialistinen näkökulma Tiedon ja vallan kytkökset Sekulaari järki myös partikulaarinen näkökulma Ns. maailmanuskontojen sisäinen monimuotoisuus: Varsinkin uskontojen ymmärtämisessä stereotypiat rasitteena Esim. hindulaisuus ymmärretty advaita vedantan ehdoilla monismina Esim. islam mielletty ”itsemurhapommittajien” kautta  Uskonnonopetuksen purettava

(2) Yhteiskunnallisesti kriittistä uskonnonopetusta Ideologiakriittisyys: Uusliberalismi: tekee vapaista markkinoista aikamme epäjumalan (extra mercatum nulla salus, vrt. Matt. 6:19-24) Fundamentalismi: absolutisoi äärellisen Sosiaalieettinen vastuu: Narraatiot moraaliresurssina (alakoulu: esim. Laupias Samarialainen) Elämän pyhyyden transsendentti perustelu

(3) Eksistentiaalisesti kriittistä uskonnonopetusta Kr. krisis = erottaminen, ratkaisu, arvostelu Valmiuksia arvioida maailmankatsomuksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä kriittisesti Tila pohtia ns. perimmäisiä kysymyksiä Uskontojen lukutaito: Myöhäiskapitalistinen uskontojen valintamyymälä vaatii ’kuluttajansuojaa’ Globaalit valmiudet