Raamattu, kristillinen identiteetti ja moniuskontoisuus

Esitys aiheesta: "Raamattu, kristillinen identiteetti ja moniuskontoisuus"— Esityksen transkriptio:

1 Raamattu, kristillinen identiteetti ja moniuskontoisuus
Uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Jyri Komulainen SOKLA

2 Prologi “Truth of the matter was, stories was everything and everything was stories. Everybody told stories. It was a way of saying who they were in the world. It was their understanding of themselves. It was letting themselves know how they believed the world worked the right way and the way that was not so right.” Kirjailija Harry Crews, dokumenttielokuvassa ”Searching for the Wrong-Eyed Jesus” (2004), jossa alternative country -muusikko Jim White ajaa Jeesus-patsas Chervoletin takakontissa etsien syvää etelää.

3 Narraatioiden merkitys
Ihminen narratiivinen olento: ”Elämä ilmaisee itsensä tarinoina ja kaikkein aidoimmin ihmiset kohtaavat toisensa elämästä kertomiensa tarinojen muodossa.” (Martti Lindqvist: Keskeneräisyyden puolustus, 1999, s. 20) Uskonnolliset traditiot usein par excellence narratiivisia (vrt. filosofia/et): myytit kertomukset uskonnon perustajista ja uudistajista (esim. Buddhan elämä, Martti Lutherin toiminta) kertomukset tarjoavat maailmanselityksiä, oikean toiminnan malleja (esim. Kristuksen seuraaminen, Muhammadista kertovat hadithit)

4 Uskontokentän muutokset
Uskonnon paluu: Kansainvälinen politiikka: Uskontojen poliittinen rooli, esim. islam ja länsi Euroopan moniuskontoistuminen Uudenlaiset spiritualiteetit länsimaissa: ”I am spiritual, not religious” Maahanmuuttajien uskonnot (ei vain islam, vaan myös eteläiset kristinuskon muodot)

5 Moniuskontoinen yhteiskunta
Monia ”narraatioita”, joiden kautta ihmiset / yhteisöt tulkitsevat elämäänsä Uskontojen merkitys yhteiskunnan näkökulmasta (sekularismi himmentänyt, mutta ollaan löytämässä uudelleen): Tarkistus yhteiskunnallisille arvoille (transsendenssi) Uskonnot otettava vakavasti pitkäikäisinä teorioina todellisuudesta Muistettava uskontojen sisäinen moninaisuus (monta tapaa olla kristitty, muslimi etc.)

6 Uskontodialogin edellytyksistä
Selkeä identiteetti voimavara vuoropuhelussa  uskontokasvatuksen merkitys moniuskontoisessa yhteiskunnassa Avoimessa yhteiskunnassa ohjattava avoimeen mutta sitoutuneeseen identiteettiin  uskontokasvatus lapsen oikeutena

7 Suomalaisen uskonnonopetusmallin avaamat mahdollisuudet
Oman uskonnon opetus (eikä esim. ’tunnustukseton’, ’objektiivinen’): Lähtökohta oppilaan oma traditio Positiivisen uskonnonvapauden hengessä otetaan uskonnolliset perinteet tosissaan Haaste: missä tila uskontodialogiin? Ainesta luokan yhteisillä tunneilla, esim. juhlaperinteiden kautta (joulu, ramadan etc.) Koulun juhlat Yhteiset dialogitunnit? (Hallinnollisesti täysin mahdollisia)

8 Kristillisestä identiteetistä
Esimerkki, jonka periaatteet soveltuvat myös muiden uskontojen kohdalla Miten ”opitaan” kristinuskoa? Raamatunkertomukset Tutustuminen kirkolliseen elämään (esim. kirkkovuoden juhlat)

9 Oppiminen kertomusten avulla
Etiikka ja Raamatun kertomukset: oma havaintoni normaalikoulussa esim. Joosef-kertomus (1 Moos ): veljeskateus, Jumalan johdatus ja anteeksiantamus koston sijaan  peilipintana omille pohdinnoille myös unet: johdatus toisenlaiseen maailmaan  haastaa oppilaat avaamalla toisenlaisen maailman

10 Raamattu dynaamisena tekstinä
Raamatun kertomusten ”uudelleenkertominen” (re-telling): uskollisuus alkuperäiselle kertomukselle mutta uusia tulkintoja uusissa tilanteissa: vrt. esim. Brasilian perusyhteisöt, Martin Luther King Mitä kertomuksia moniuskontoisessa tilanteessa? Esim. vieraanvaraisuus ja rajojen ylittäminen-teemana: Aabrahamin kolme vierasta Mamren tammistossa (1 Moos 18), laupias samarialainen (Lk. 10), Pietari ja Cornelius (Apt. 10) Rohkeutta Raamatun kertomusten äärellä  lasten oikeus saada elävinä teksteinä ne narraatiot, jotka muokkanneet maailmaamme

11 Uskonnon ’jatko-opinnot’
Ad 7.2 Ev.lut. uskonnon valinnainen osa (3 op), 4. periodi: Luennot + vierailuja (perinteisesti mm. Helsingin piispa, joku moskeija, Uspenski) Uskonto sivuaineena: Yleisen teologian perusopinnot (25 op) teologisessa tiedekunnassa: Luennot + kirjat kaikilta osa-alueilta: Eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia ja uskontotiede (4-5 op) Perusopinnoista erillinen LO-opiskelijoille tarkoitettu versio: Soklassa 5 op uskonnondidaktinen osio Mahdollisuus jatkaa aineopintoihin (35 op)