Eveliina Karjalainen

Ei pelkkää näennäisvaikuttamista, vaan oikeita ja toimivia väyliä nuorille tulla kuulluksi. Oppilaskunnat, Nuorisoparlamentti, Lasten ja Nuorten ääni, talotoimikunnat, Aloitekanava http://www.iltalehti.fi/

Alakouluissa Lasten ikä huomioitu lyhyillä kokouksilla, asiat usein erityisesti koulun tapahtumien ideointia. Kokouskäytäntöjen alkeita joustavasti. Kokemuksia? Yläkouluissa Tapahtumien ideoinnin ja toteutuksen lisäksi kokonaisvaltaisempaa kouluun ja opiskeluun vaikuttamista. Hieman tarkemmin kokoustekniikkaa. Erillinen hallitus.

2. asteella ainakin lukiossa ja Keudalla Lukiossa kokoukset säännöllisemmin ja tarkemmin esityslistaa seuraten. Vastuita jaetaan selkeämmin hallituksen jäsenille ja muille aktiiveille. Asiat hyvin vaihtelevia, kuka tahansa voi saada lähes minkä tahansa asian halutessaan käsiteltäväksi. Miten muissa oppilaitoksissa?

Kuinka monessa kaupungissa vastaava/kuinka moni ei tiedä varmasti? Järvenpäässä Nuorisoparlamentti on toiminut vuodesta 2001. Valitaan äänestyksellä (13-17v äänestävät). Kaupunginhallituksen alainen työryhmä, toimikausi 2 vuotta. 15 varsinaista ja 10 varajäsentä, 14-17v. Voi tehdä aloitteita ja esityksiä, kysytään usein lausuntoja eri hankkeisiin. 2 edustajaa joka lautakunnassa ja puheenjohtaja kaupunginvaltuustossa. Kaikilla läsnäolo- ja puheoikeudet. Kokoontuu vähintään 8 kertaa vuodessa. Kuva: http://www.immi.se/

Vuodesta 2006, Nuorisoparlamentti ollut suuressa roolissa. Lapset ja nuoret pystyvät hakemaan rahoitusta erilaisiin lähiympäristöään kehittäviin ja parantaviin ideoihin. Jokaiselta oppilaitokselta ja talotoimikunnalta voi tulla yksi ehdotus. Yleensä hakemukset koskevat koulujen oheistoimintaa, mutta esityksiä on tullut esim. uimalelujen hankkimisesta paikalliseen uimahalliin. Koulun opetusvälineistöä ei rahoiteta tätä kautta. Vuonna 2013 jaetaan yhteensä 20 000e eri sarjojen kesken. Lopullinen päätös rahoituksen jakamisesta tehdään huippukokouksessa, jossa hakijoiden edustajat ovat itse päättämässä.

Mahdollisuus nuorisotalojen toimintaan vaikuttamiseen. Yhteisöllistä, saman alueen nuoret voivat yhdessä pohtia mitä haluaisivat taloilla tehtävän. Usein myös vapaampaa hengailua. Järvenpäässä on viisi nuorisotaloa ja eri alueet ovat vahvasti edustettuina. Kokemuksia? Kuva: http://www.ravintolamedusa.fi/

Vuodesta 2009, nettisivu paikalliseen vaikuttamiseen. Kuinka monelle tuttu? Perusajatus: Nuoret voivat kirjautumisen jälkeen jättää ideoita muiden nuorten arvosteltavaksi ja kommentoitavaksi. Tarpeeksi kannatusta saaneista ideoista tehdään virallisia aloitteita päättäville elimille. Myös kunta voi kysyä nuorilta mielipiteitä. Ei ole oikein toiminut Järvenpäässä, muita kokemuksia?

Vielä useampien eri ryhmien äänen kuuluminen. Laajemman nuorisojoukon tavoittaminen eri väylien vahvuuksia hyödyntämällä. Vielä useampien eri ryhmien äänen kuuluminen. Tiedotus. Puitteet ovat kunnossa, mutta osataanko niitä hyödyntää? Erityisesti oppilaskuntien välillä on eriarvoisuutta, varattu aika ja muut resurssit vaihtelevat paljon. Kuva: http://inside.tru.ca/

Kehitettävää on, mutta niin on potentiaaliakin Kehitettävää on, mutta niin on potentiaaliakin. Monet kanavat toimivat jo hyvin. Mahdollisuus oikeaan vaikuttamiseen jo nuorena -> kynnys aktiivisuuteen aikuisenakin pienempi. Vaikuttaminen harrastuksena: esiintymistaidot paranevat yhteistyötaidot kehittyvät ja eri tahojen kanssa asiointi muodostuu luontevaksi kokouskäytäntöjen hallinnasta ei ainakaan haittaa työelämässä organisointikyky kehittyy ja ongelmatilanteita ratkomalla saa työkaluja myös oman elämän hallintaan.