Osallistava kerhotoiminta

Esitys aiheesta: "Osallistava kerhotoiminta"— Esityksen transkriptio:

1 Osallistava kerhotoiminta
Kokeilun tulokset Osallistava kerhotoiminta Hämeenlinnan seutu Lape Oma Häme – Kanta-Hämeen lasten ja perhe-palveluiden muutosohjelma (LAPE)

2 Hankkeen perustiedot Nimi: Osallistava kerhotoiminta -kokeilu
Kesto: – Kärkihanke: Lape Oma Häme – Kanta- Hämeen lasten ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Laajuus: Hämeenlinnan seutu (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) Myönnetty rahoitus: euroa

3 Ketkä osallistuivat hankkeeseen?
Projektipäällikkö ja 13 ohjaajaa, ohjausryhmän muodosti yhdistyksen johtoryhmä Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistys on nuorisojärjestö, jonka toiminnan keskiössä ovat Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa asuvat lapset ja nuoret. Yhdistyksellä on toimialueellaan laaja yhteistyö- ja sidosryhmäverkosto, jota hyödynnettiin kokeilussa. Esimerkiksi Etelä-Hämeen Martat – yhdistyksen kanssa toteutusyhteistyötä Lape- hankkeessa.

4 Kehittämiskohde ja tavoite
Kehittämiskohde: Matalaan kynnyksen osallistavan kerhotoiminnan kehittäminen. Oma harrastus jokaiselle lapselle. Tavoite: Kokeilun avulla löytää parhaat lasten ja nuorten tarpeisiin vastaavat toiminnat, jotka tuottavat osallistujille iloa, hyötyä ja hyvinvointia.

5 Hankkeen maku-sote-yhteys
Lape Oma Häme -muutosohjelmassa rahoitusosuudella mukana oleva sopimuskumppani (hankeosapuoli) Kokeilu liittyy toimintakulttuurin muutokseen ja perhekeskusverkostoissa tapahtuvaan käytänteiden kehittämiseen. Yhdistys on osallistunut Lape Oma Hämeen tiedotus- ja muihin yhteistilaisuuksiin

6 Osallistamisen tavat Hankkeen asiakkaita alakouluikäiset (6- 12-v) ja yläkouluikäiset (13-17-v) Toimintojen aiheet on suunniteltu pääsääntöisesti käyttäen lähtökohtana lasten mielenkiinnon kohteita. Osaan toiminnoista sysäys on tullut opettajien aloitteesta ”Nämä nuoret hyötyisivät nyt -- aiheisesta ja tyyppisestä toiminnasta” Lapset ja nuoret ovat osallistuneet toiminnassa ideointiin ja suunnitteluun, he ovat jatkokehitelleet toteutusta

7 Osallistamisen tavat Oman hyvinvoinnin aarrekartta

8 Osallistamisen tavat Junnu-klubissa kavereiden kanssa

9 Keskeiset tulokset Hankkeen aikana on kokeiltu 11 erilaista osallistavan kerhotoiminnan muotoa. Toiminta on tukenut lapsen ja nuoren hyvinvointia. Toteutuksessa on hyödynnetty kouluyhteistyötä. Toiminnassa on huomioitu paikalliset tarpeet ja olosuhteet sekä toteutettu lasten ja nuorten omia ideoita. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa on opittu uusia taitoja ja valmiuksia itse tekemällä. Osallistumiseen on tarjottu uusia tapoja. Toimintaa on kokeiltu erityisryhmille (pienluokat, eri kulttuuritaustoista tulevat asiakkaat)

10 Määrittele tulosten merkitys ja hyöty
a) asiakkaille: tuonut iloa, hyötyä ja lisännyt hyvinvointia b) henkilöstölle ja alan ammattilaisille: oikeiden toimintojen ja oikean kohderyhmän kohtaaminen c) päättäjille: ennaltaehkäisevä toiminta tuo siihen sijoitetut eurot moninkertaisena takaisin!

11 Tärkeimmät opit Osallistavalle kerhotoiminnalle on tarvetta
Kerhovalikoima – pidä selkeänä ja riittävän suppeana. Palvelumuotoilu - tuotteista palvelut, tämä selkeyttää ja sujuvoittaa niiden tuottamista. Kouluyhteistyö - tavoita asiakkaat Markkinointi – muista kiteyttää! Mihin asiakaskohderyhmän tarpeeseen kyseinen toiminta vastaa? Minkä ongelman palvelu ratkaisee?

12 Entä seuraavaksi? Kokeilun 2-3 toimivinta kerhokokonaisuutta otetaan osaksi yhdistyksen tuottamia palveluita. Hankkeen tulokset jaetaan Suomen 4H-järjestössä 12/2018, jolloin ne tulevat kaikkien paikallisyhdistysten käyttöön (n 200 yhdistystä). Maku- ja sote-kytkennän jatkuvuus voidaan varmistaa omalla aktiivisuudella, pysymällä mukana ja selvillä valmisteluista. Tuloksia ja vaikuttavuutta arvioidaan 4H-järjestössä 11/2018 Visio: Vuonna 2020 Suomen 4H-yhdistyksissä osallistavaa kerhotoimintaa tuotetaan säännöllisesti