Vaellussiikakantojen nykytila ja tutkimus Erkki Jokikokko Luonnonvarakeskus Ii, 5.2.2016

Vaellussiikasaaliit Siikoja aletaan pyytää niiden ollessa 300-400 g painoisia (= 3-5 vuotiaita) Vaellussiiat joutuvat saaliiksi jo ennen kuin ne ehtivät käydä kudulla Saaliskalat ovat kutistuneet koko Pohjanlahden alueella Naaraiden osuus kudulle nousevissa kannoissa pienentynyt aiemmin Verkkokalastus tärkein tekijä koon pienentymiselle

Tornionjoen siika Keskipainon ja merialueen verkkokalastuksen määrän välillä riippuvuussuhde Saaliit seuraavat istutuksia

Hankalat elukat Hylje Merimetso Resurssin - kalavarojen jakajia kalastajien kanssa Usein siellä, missä parhaat apajat ovat Vaikka kalantuotanto kasvaisi – päätyisikö siitä kalastajille asti saaliiksi? Nettovaikutus siikakannalle? Mervi Kunnasranta

Siian poikastuotannon kartoitus rannikon joissa 2014

Yhteensä 48 jokea kartoitettu 30 joessa havaittu luontaista lisääntymistä

Perämeri omassa luokassaan – siikakalojen poikasmäärät

SIMOJOEN KAIKULUOTAINSEURANTA

Mätisumputuskokeita Tornionjoella, Perhonjoella ja Kokemäenjoella

ELOONJÄÄNTI: Tornionjoki 68% Perhonjoki 39% Kokemäenjoki 61% Verrokki Keminmaan laitoksella 69%

Siianmädin imurointia Tornion- ja Kokemäenjoella kutualueiden löytämiseksi 2014

Kokemäenjoella imurointi tuloksellista

Kesäsiika takaisin-interreg-projekti Tornionjoella 2016-2018 Suomalais-ruotsalainen EU-rahoitteinen (65%) projekti, Suomesta Luonnonvarakeskus, Ruotsista Norrbottenin lääninhallitus ja Övertorneån Kansankorkeakoulu sekä paikalliset kalastuskunnat Tornion alajuoksulla Hankkeen syynä huoli kesäsiian katoamisesta (siikojen myöhentynyt nousu, pienentynyt keskikoko ja myös vähentynyt määrä) Kuva. Markku Vaaraniemi

Telemetriaseuranta 2016-2017 -Kumpanakin kesänä merkitään 50 siikaa radiolähettimin -Seurataan käsipaikannuksin joen molemmilta rannoilta ja kiintein loggerein -Tavoitteena löytää kesäsiian kutualueet ja tarkemmat kutupaikat

Nousevien siikojen Carlin- ja t-ankkurimerkinnät 2016-2018 Jokeen nousevia siikoja merkitään Kukkolankosken alapuolella yhteensä 1000 yksilöä ulkopuolisella Carlin- ja t-ankkurimerkillä elokuussa. Joesta ja merestä saatavien merkkipalautusten perusteella arvioidaan siikojen vaellusta ja elinalueiden laajuutta ja siikoihin kohdistuvan kalastuksen tehokkuutta.

Luontaisen poikastuotannon määrän arviointi - Emosiikojen keruu heinä- elokuussa ja lypsy 2016 ja 2017 - Vk-poikasten merkintä alitsariinilla ja istutus Kukkolankoskelle 2017 ja 2018

Merkittyjen poikasten etsintä poikaslippouksin ja smolttiruuvipyynnillä Merkittyjen osuuden perusteella arvioidaan luonnontuotannon määrää

Tornionjokeen 22.5.2015 istutettujen alitsariinimerkittyjen (250 000) vk-poikasten takaisinsaanti 26.6. Merkittyjä poikasia 8, luonnonpoikasia 12 2.6. Merkittyjä poikasia 2, luonnonpoikasia 143 1 km 26.6. Merkittyjä poikasia 18, luonnonpoikasia 61 2.6. Merkittyjä poikasia 7, luonnonpoikasia 109 2.6. Merkittyjä poikasia 3, luonnonpoikasia 126 17,5 km

Kemijoen luonnontuotannon arviointi 2016 Keväällä 2014 Kemijoelta löytyi luonnonpoikasia runsaasti, Tornionjoen onnistunut alitsariinikokeilu Alitsariinivärjättyjen poikasten istutus keväällä Isohaaran alapuoliselle alueelle ja pyynti lippoamalla (Luke), poikaset Kemijoki Oy:n