Yritysverotus – Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa OTK / OTM Ilkka Lahti 2017

Yleistä Nykyinen osakeyhtiölaki (OYL, 624/2006) tuli voimaan 1.9.2006. Tässä yhteydessä osakeyhtiölakiin lisättiin säännökset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Tähän rahastoon voidaan muun muassa merkitä pääomasijoituksia, siirtää voittovaroja tai merkitä varoja yritysjärjestelyjen yhteydessä. Rahaston varoja voidaan jakaa noudattaen samoja menettelysäännöksiä kuin osinkoa jaettaessa.

Verotus – yleistä Vapaan oman pääoman rahaston varojenjakoa koskevat säännökset on lisätty tuloverolakiin, lakiin elinkeinotulon verottamisesta, maatilatalouden tuloverolakiin ja lakiin rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta. Säännöksiä sovelletaan OYL 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun varojenjakoon yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvasta rahastosta. Yhtiön osakepääoman ja muun sidotun oman pääoman jakamisen verotusperiaatteisiin nämä säännökset eivät aiheuta muutoksia. Säännöksiä ei sovelleta myöskään yhtiön omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla tapahtuvaan varojenjakoon taikka yhtiön purkautumisessa saatavien varojen verotukseen.

Osinkotulo Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta on verotuksessa pääsäännön mukaan osinkoa. (TVL 33 a §:n 3 mom. (julkisesti noteerattu) ja 33 b §:n 6 mom. (muu kuin julkisesti noteerattu). EVL 6 a §:n 8 mom. MVL 5.1 §) Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään verotuksessa aina osinkona. Poikkeussäännöt koskevat vain muiden yhtiön varojen jakoja. Kun varojenjakoa käsitellään verotuksessa osinkona, varojenjakoon sovelletaan myös muilta osin osinkoa koskevia verolakien säännöksiä.

Vaikutus hankintamenoon Vapaan oman pääoman rahastosta saadusta osinkona verotettavasta varojenjaosta ei vähennetä osakkeiden hankintamenoa. Hankintameno säilyy tällöin ennallaan ja tulee vähennettäväksi vasta siinä vaiheessa, kun osakkeet luovutetaan tai yhtiöstä jaetaan varoja tavalla, jota käsitellään verotuksessa luovutuksena.

Luovutusvoiton säännäkset pääsäännöstä poiketen varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena, jos laeissa tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät. Koska varojenjaon käsittelemistä luovutuksena koskevat säännökset ovat poikkeussäännöksiä, on niitä valtiovarainvaliokunnan mietinnön 32/2013 vp mukaan tarkoitus tulkita suppeasti.

Edellytykset Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua OYL 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta; ja verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena edellyttää siten verovelvollisen antamaa luotettavaa selvitystä siitä, että: varoja jaetaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä; jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta; pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle; pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.

Pääomansijoituksen palauttaminen Palautettavien varojen tulee olla peräisin yhtiöön tehdystä pääomansijoituksesta. Tämä edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että yhtiöön on tehty pääomansijoitus; ja yhtiöstä jaettavat varat ovat peräisin tällaisesta pääomansijoituksesta. Pääomansijoituksia ovat lähinnä vapaan oman pääoman rahastoon merkityt merkintähinnat osakkeista tai optioista taikka muista erityisistä oikeuksista sekä muut oman pääoman sijoitukset rahastoon (esim. ns. vastikkeetonta sijoitusta OYL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon) (HE 185/2013)

Edellytyksenä varojenjaon käsittelemiselle luovutuksena on aina se, että jaettavien varojen tosiasiallisesta alkuperästä esitetään luotettava selvitys. Silloin kun jaettavien varojen yhteys pääomansijoituksiin jää epäselväksi, varojenjako käsitellään verotuksessa osinkona.

Osakevaihto KHO:2016:103 Osakevaihdossa syntyneen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakamiseen osakkaille voitiin soveltaa tuloverolain 45 a §:n säännöstä varojenjaon verottamisesta luovutuksena. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2016. Tapauksessa osakkeet hankkineen yhtiön antamien vastikeosakkeiden merkintähinta oli luovutettujen osakkeiden käypä arvo merkintähetkellä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua vastikeosakkeiden merkintähintaa pidettiin TVL 45 a §:ssä tarkoitettuna pääomansijoituksena.

Osakevaihto Korkein hallinto-oikeus on perustellut ratkaisua osakevaihdon yhtiöoikeudellisella luonteella osakeantina, jossa osakkeen merkintähinta maksetaan apporttiomaisuudella. Merkitystä on lisäksi ollut sillä, että osakevaihto ei ole luonteeltaan yleisseuraanto, ja sillä, että osakevaihtoa pidetään verotuksessa luovutuksena. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että osakevaihdossa syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi osakkeita luovuttavan osakkeenomistajan verotuksessa. Vastaavalla tavalla olisi tulkittava liiketoimintasiirto

Osittain osinko ja osittain luovutus Vapaan oman pääoman rahastossa voi olla varojenjakohetkellä eri lähteistä peräisin olevia varoja. Rahastossa voi olla sekä TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:ssä tarkoitetuista pääomansijoituksista kertyneitä varoja että esim. voittovaroista sinne siirrettyjä varoja. Jos vapaan oman pääoman rahastossa on varojenjaon hetkellä sekä edellä tarkoitettuja pääomansijoituksia että muista lähteistä kirjattuja varoja, pidetään varojenjakoa luovutuksena ja osinkona TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:ssä tarkoitettujen pääomansijoitusten ja muiden rahastossa olevien varojen suhteessa.

Esimerkki 1 Henkilö A tekee 30 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 1.2.2014. Rahastoon ei ole merkitty muita varoja. A on X Oy:n ainoa osakas.  X Oy ei ole TVL 33 a §:n 2 momentissa tarkoitettu julkisesti noteerattu yhtiö. X Oy siirtää 15.5.2014 rahastosiirrolla voittovaroja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 20 000 euroa. Rahastossa on tämän jälkeen varoja yhteensä 50 000 euroa. X Oy tekee 3.11.2014 päätöksen jakaa A:lle 10 000 euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Varat maksetaan 13.11.2014.    A esittää verovuodelta 2014 toimitettavaa verotustaan varten selvityksen 1.2.2014 tekemästään pääomansijoituksesta X Oy:öön ja X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen alkuperästä varojenjaon hetkellä 13.11.2014. Rahaston varoista 3/5 on kertynyt TVL 45 a §:ssä tarkoitetuista pääomansijoituksista. Vastaava osuus A:n saamasta varojenjaosta, eli 6 000 euroa, käsitellään verotuksessa luovutuksena ja loput 2/5, eli 4 000 euroa, käsitellään osinkona. 

Esimerkki 2 X Oy:ssä on neljä osakasta A, B, C ja D. A on tehnyt 25 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon vuonna 2014. X Oy jakaa vuonna 2015 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastostaan varoja jokaiselle osakkaalleen 10 000 euroa, yhteensä 40 000 euroa. Varojenjaon hetkellä rahastossa on varoja yhteensä 100 000 euroa, joista 75 000 euroa on rahastoon siirrettyjä voittovaroja ja 25 000 euroa on peräisin pääomansijoituksesta. Kunkin osakkaan saamasta varojenjaosta 3/4, eli 7 500 euroa, on voittovarojen jakamista ja verotetaan siten osakkaan saamana osinkona. Koska B, C ja D eivät ole tehneet pääomansijoituksia yhtiöön, myös loput heidän saamastaan varojenjaosta, eli 2 500 euroa, käsitellään osinkona verotuksessa. A:n saamasta varojenjaosta 2 500 euroa on hänen vuonna 2014 tekemän pääomansijoituksen palauttamista, joten tämä osa verotetaan hänellä luovutuksena. A:lle on tämän jälkeen palautettu 2 500 euroa hänen vuonna 2014 tekemästään pääomansijoituksesta, joten verotuksessa hänellä on jäljellä palauttamattomia pääomansijoituksia 22 500 euroa. Tämä määrä otetaan hänen tekemänään pääomansijoituksena huomioon, kun hänelle jatkossa jaetaan rahastoon pääomansijoituksina tulleita varoja.

Palautuksen saaja Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena edellyttää sitä, että pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle. Vastaavalla tavalla jakamaton kuolinpesä Jos yritysjärjestelyssä on kysymys sellaisesta yhteisön tai elinkeinoyhtymän yleisseuraantoluonteisesta sulautumisesta tai yhteisön kokonais- tai osittaisjakautumisesta, johon sovelletaan EVL 52 – 52 c §:n säännöksiä, vastaanottavaa yhteisöä tai elinkeinoyhtymää voidaan pitää sijoituksen tehneenä henkilönä. Jos varoja jaetaan esimerkiksi osakkeiden luovutuksen tai lahjoituksen jälkeen muulle kuin pääomansijoituksen tehneelle henkilölle, pidetään varojenjakoa uuden omistajan verotuksessa osinkona.

Ajankohdan selvittäminen, sijoituksen teko Varojenjaon käsitteleminen luovutuksena edellyttää, että pääomansijoitus palautetaan kymmenen vuoden kuluessa pääomansijoituksen tekemisestä. Sen ratkaisemiseksi, onko pääomansijoitus palautettu kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä, tulee selvittää sekä pääomansijoituksen tekemisajankohta että sen palautusajankohta.

Osakkeiden merkintämaksuina tehty pääomansijoitus on tehty silloin, kun osakkeet on merkitty. osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksen allekirjoituksella osakkeita. Osakeyhtiölain 9 luvun säännökset koskevat puolestaan osakeantia yhtiön toiminnan aikana. osakkeen merkinnän tulee tapahtua todisteellisesti. Vastikkeeton pääomansijoitus perustuu sopimukseen sijoittajan ja yhtiön välillä. ajankohtana on sitovan sopimuksen tekohetki.

Ajankohdan selvittäminen, varojen jako Hallituksen esityksen mukaan varojenjaon vapaan oman pääoman rahastosta katsotaan tapahtuvan varojen maksuhetkellä, kun arvioidaan, onko varojenjako tapahtunut TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:n 1 momentissa tarkoitetun kymmenen vuoden kuluessa pääomansijoituksen tekemisestä. Merkitystä ei siten ole varojenjakoa koskevan päätöksen tekemisen ajankohdalla. 

Eri aikaiset sijoitukset Vapaan oman pääoman rahastossa voi olla varojen jakohetkellä saman henkilön eri ajankohtina tekemiä pääomansijoituksia. Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, miten varojenjako tällaisessa tilanteessa kohdistetaan eri ajankohtina tehdyille sijoituksille. Osakeyhtiölain näkökulmasta osakeyhtiöön sijoitetut varat eivät kuulu sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle tai tietyille osakkeille. Yhtiön saamaan pääomansijoitukseen ei liity varojen palautusvelvollisuutta yhtiön toiminnan aikana. kysymys ei siten ole yhtiöoikeudellisesti tietyn hänellä yhtiössä olleen sijoituksen palauttamisesta, vaan yhtiölle kuuluvien varojen jakamisesta. Jaettavien varojen yhtiöoikeudellisesta luonteesta johtuen on perusteltua, että varoja katsotaan palautettavan kullekin sijoittajalle hänen vanhimmasta sijoituksestaan alkaen.

Esimerkki Osakas A on tehnyt seuraavat vastikkeettomat pääomansijoitukset X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon: 10 000 euroa 2.9.2006 ja 10 000 euroa 5.1.2014. Osakas B on tehnyt 20 000 euron suuruisen vastikkeettoman pääomansijoituksen X Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 5.1.2014. X Oy tekee 2.4.2017 päätöksen jakaa varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastostaan yhteensä 20 000 euroa. Varoja jaetaan sekä A:lle että B:lle 10 000 euroa. Jaettavat varat maksetaan 7.4.2017. Verotuksessa varojenjaon katsotaan kohdistuvan kummankin sijoittajan vanhimpaan pääomansijoitukseen: A:lle jaetaan hänen 2.9.2006 tekemäänsä pääomansijoitusta ja B:lle hänen 5.1.2014 tekemäänsä pääomansijoitusta. A:n tekemästä pääomansijoituksesta on kulunut yli 10 vuotta, joten hänen saamansa varojenjako verotetaan osinkona. B:lle varoja jaetaan 10 vuoden kuluessa, joten varojenjakoa käsitellään verotuksessa luovutuksena.