VAROJENJAKO VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSTA

Esitys aiheesta: "VAROJENJAKO VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSTA"— Esityksen transkriptio:

1 VAROJENJAKO VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTOSTA
AALTO YLIOPISTO/KAUPPAKORKEAKOULU 32E2220 Elinkeinoverotus Dosentti Pauli K Mattila

2 Varojenjakotavat OYL 13:1.1:ssä on lueteltu OYL:n mukaiset varojenjakotavat: 1. voitonjako (osinko) ja varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta, 2. osakepääoman alentaminen, 3. omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sekä 4. yhtiön purkaminen ja rekisteristä poistaminen Vapaan oman pääoman rahasto voi olla sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (OYL 8:2, svop) tai muu vapaan oman pääoman rahasto (vop). Svop-jakoon sovelletaan samoja periaatteita kuin osingon jakamiseen (tase- ja maksukykyisyystesti sekä ns. suosiva voitonjako, OYL 13:3, 4 ja 6.4) Muut jakotavat ovat laitonta varojenjakoa Varojenjaosta päätetään aina yhtiökokouksessa ja päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään (OYL 13:6)

3 Tilanne ennen vuotta 2014 Tuloverolait (TVL, EVL ja MVL) eivät ole määritelleet osingon käsitettä. Pääsääntö on ollut, että verotuksessa osinkona on pidetty eriä, jotka on jaettu OYL:n mukaisesti osingonjaon nimellä ja muodossa. Sidotun oman pääoman palauttamista ei ole pidetty osinkona, mutta mahdollisesti peiteltynä osinkona (VML 29.2 §). Näitä palautuksia on pidetty luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvina tapahtumina (esim. KHO 2001:28 ja 2005:24). Palautettua määrää on pidetty luovutushintana, josta on saatu vähentää osakkeen hankintamenoa euro-eurosta –periaatteen mukaisesti. Nykyinen osakeyhtiölaki, joka tuli voimaan , sisälsi merkittävän uuden rahoitusinnovaation (svop-rahasto), joka mm. korvasi vanhan ylikurssirahaston. Svop laajensi merkittävästi vapaan oman pääoman käsitettä. Verolainsäädäntö ei ole välittömästi koskenut svop-jaon verotusta, minkä vuoksi asia oli hoidettu Verohallinnon ohjeella Ohjeen mukaan verotus vastasi sidotun oman pääoman palautuksen verotusta, jos oli luotettava selvitys siitä, että palautus koski yhtiöön sijoitetun oman pääoman palautusta (eikä siis voittovaroja). Esim. KHO 2012 T 5 (KVL 60/2010)

4 Vuoden 2014 muutoksen taustaa
Varojenjaon verotuksen saattamista nimenomaisen lainsäädännön piiriin oli yritetty jo useita kertoja, mutta hankkeet olivat aina kaatuneet (esim. VM 4/2006). Kataisen hallituksen ohjelman mukaan svop-jaon verotus oli tarkoitus ”kirjata lakiin nykymuodossaan”, mikä olisi vastannut Verohallinnon ohjeistusta ja jo hyvin vakiintunutta verotuskäytäntöä. HE 185/2013 ja VaVM 32/2013 antavat kolme syytä, miksi hallitusohjelman kirjausta ei voitu noudattaa: 1. veropohja oli turvattava (esim. mahdollisuus periä lähdevero), 2. OYL:n sääntely asiassa (OYL rinnastaa osingon ja svop:n jaon) ja 3. hallinnolliset syyt (vaikeus selvittää jaon varojen alkuperä)

5 Muutokset 2014 Vuoden 2014 alusta tehdyt muutokset (myös siirtymäsäännöksiä) merkitsevät sitä, että svop-jaossa on sekä osinko- että luovutusvoittoverotuksen piirteitä, mutta pääsäännöksi on mainittu osinkoverotus. Muutokset koskevat niin TVL:n, EVL:n kuin MVL:n mukaan toimitettavia verotuksia. Lakien voimaantulosäännösten mukaan uusia verotusperiaatteita noudatetaan ” 1 päivänä tammikuuta tai sen jälkeen saatuun varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta”. Ratkaisevana on pidettävä sitä, milloin varat ovat olleet nostettavissa (pieni ero TVL/EVL). Siltä osin kuin varojenjako sisältää listaamattomaan yhtiöön pääomansijoituksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa (siis ennen ), varojenjakoon sovelletaan uusia säännöksiä vasta varojenjakoon, joka on saatu Tältä osin kahden vuoden ajan on voimassa kaksi eri järjestelmää.

6 Varojenjako listayhtiöstä
Varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta sovelletaan yksinomaan osinkoverotusta koskevia periaatteita, jos jaon suorittaa listattu yhtiö (TVL 33.3 a §:n, EVL 6.8 a § ja MVL 5.1 §.n 14 k.). TVL-verotetun luonnollisen henkilön saamasta svop-jaosta on täten veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Vero on täten joko 25,5 % (0,85 x 30) tai 28,05 % (0,85 x 33). EVL:n mukaisessa verotuksessa svop-jako voi olla kokonaan verovapaata tuloa (esim. listaamattomien yhtiöiden väliset jaot) tai kokonaan veronlaista tulo (ns. ketjuverotustilanteen, kun listaamaton yhtiö omistaa listayhtiöstä alle 10 %). Listayhtiöiden jakamien palautusten verotukseen ei liity siirtymäkauden sääntelyä.

7 Varojenjako listaamattomasta yhtiöstä 1
TVL 33.6 b §:n mukaan yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta saatu jako käsitellään verotuksessa osinkona, kuitenkin niin, että OYL 13:1.1:ssa tarkoitettuun jakoon sovelletaan saman lain 45 a §:ssä tarkoitettua menettelyä. TVL 45 a §:ssä ja sitä täydentävässä TVL 46 a §:ssä tarkoitettu menettely on luovutusvoittokäsittely, joka vastaa osin vanhaa vastaavaa Verohallinnon ohjeessa kuvattua menettelyä. EVL 6 c § on saman sisältöinen kuin TVL 45 a §, eli myös EVL:n puolella varojenjako voidaan katsoa luovutushinnaksi, jos jaon on suorittanut listaamaton yhtiö. Samaan lopputulokseen johtaa myös MVL 5 §:n 15 kohta. Verotus ei ole automaattisesti aina kevyempää tai ankarampaa sen mukaan, toimitetaanko verotus osinkoverotuksena vai luovutusvoittoverotuksena.

8 Varojenjako listaamattomasta yhtiöstä 2
Verotus osinkona Tällöin varojenjakoon sovelletaan aivan samoja säännöksiä, kuin verotettaessa avoimesti osinkona jaettuja eriä, eli: - jako pääoma- ja ansiotulo-osiin (8 %:n tuottosääntö pohjana) - lasketaan yhteen osinkojen kanssa - yrittäjähuojennus euroon asti (jos 8 %:n sisällä), jolloin veronalaista 25 % ja verovapaata 75 % (verotaso 7,5%/ 8,25%) euron jälkeen veronalaista 85 % ja verovapaata 15 % (verotaso 25,5 %/28,05 %) - ansiotulo-osasta veronalaista 75 % ja verovapaata 25 % - EVL:n/MVL:n puolella myös kuin osingon verotus Ennakonpidätys kuin avoimesta osingosta (ks. Verohallinnon ohje dnro A11/200/2014)

9 Varojenjako listaamattomasta yhtiöstä 3
Verotus luovutushintana - säännökset EVL 45 a §, 46 a §, EVL 6 c § ja MVL 15 §:n 15 kohta - kaksi eri tilannetta: vanhojen pääomasijoitusten jako vuoden 2015 loppuun ja uusien pääomasijoitusten jako alkaen - verotus tapahtuu pitämällä jaon määrää luovutushintana, josta vähennetään osakkeen hankintamenoa euro–eurosta –periaatteen mukaisesti (vanha tekniikka) Milloin uusia pääomansijoituksia voidaan jakaa luovutushintana? - verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos pääomansijoittamisesta yhtiöön on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta ja verovelvollinen esittää luetettavan selvityksen näiden edellytysten täyttymisestä (TVL 45 a §) VaVM 32/2013: verovelvollisen on vaadittava jaon verottamista luovutushintana. Tämä tarjoaa mahdollisuuden joskus valita edullisin verotustapa. Mahdollista lienee myös se, että samaa varojenjakoa verotetaan eri saajilla eri tavoin.

10 Varojenjako listaamattomasta yhtiöstä 4
Luovutusvoiton laskenta (TVL 46 a §): ”Luovutusvoittoa laskettaessa 45 a §:ssä tarkoitetusta varojenjaosta vähennetään osakkeen poistamaton hankintameno, kuitenkin enintään luovutuksena pidettävän varojenjaon määrä. Jos osakkeen poistamaton hankintameno on luovutuksena pidettävää varojenjakoa pienempi, vähennetään poistamattoman hankintamenon määrä. Luovutusvoiton laskennassa vähennetty hankintamenon määrä vähennetään osakkeen poistamattomasta hankintamenosta.” Luovutustappiota ei voi syntyä. Voidaanko pykälän sanamuoto huomioon ottaen käyttää hankintameno-olettamaa 20%/40% (TVL 46.1 §)? Seppo Penttilän mukaan voidaan, koska lainvalmisteluasiakirjoissa ei ole otettu tähän mitään kantaa, ja aikaisemmassa käytännössä olettaman käyttö on ollut mahdollista (Verotus 2/2014 s. 136). Myös Verohallinnonohje ”Pääomanpalautusten verotus 2013 – ohje henkilöasiakkaille. ”

11 Tulkintaongelmia luovutusvoittoverotuksessa 1
Mitä tarkoitetaan, kun edellytetään, että sama verovelvollinen on tehnyt pääomansijoituksen jolle jako kohdistetaan (TVL 45 a §)? Vanhassa järjestelmässä tätä edellytystä ei ollut (eikä nytkään siirtymäkautena vanhojen pääomansijoitusten palautuksissa vuoden 2015 loppuun) Lainkohdassa on termi ”verovelvollinen”, ei yhtiön osakas. Mikä merkitys tälle on annettava? Varojenjako voidaan kohdistaa myös muille kuin osakkaille (esim. osakkeensa luovuttaneelle/lahjoittaneelle taholle). Voiko muilla kuin osakkailla olla luovutushinnaksi katsottavasta jaosta vähennettävää osakkeen hankintamenoa (TVL 46 a §)? Onko hankintameno jo käytetty luovutuksen yhteydessä? Voitaisiinko käyttää ainakin hankintameno-olettamaa? Osinkoverotuksessa osakkeen matemaattinen arvo lasketaan myös ei-osakkaiden saamien osinkojen verotuksessa. VaVM 32/2013 toteaa, että alkueräiseen pääomansijoittajaan voidaan rinnastaa myös hänen kuolinpesänsä. Koskeeko tämä lain sanamuodosta poikkeava kannanotto vain kuolinvuoden verotusta (TVL 17.1 §) vai myös myöhempiä kuolinpesän verotuksia? Seppo Penttilä katsoo, että yleisseuraantoluonteiset sulautuminen ja jakautuminen merkitsevät sitä, että vastaanottava yhtiö on samassa asemassa kuin olisi ollut sulautunut/jakautunut yhtiö (Verotus 2/2014 s. 133). Lain sanamuoto ei ole tältä osin yksiselitteinen.

12 Tulkintaongelmia luovutusvoittoverotuksessa 2
Mitä tarkoitetaan pääomansijoituksella (TVL 45 a §)? Riidattomat pääomansijoituksen muodot: 1. osakkeiden tai optio- tai muiden erityisten oikeuksien merkintähinnat, 2. sijoitukset ilman osake- tai muita vastikkeita, 3. velan muuntaminen omaksi pääomaksi ja 4. pääomalainan muuntaminen omaksi pääomaksi. Svop-rahasto on voinut muodostua myös yritysjärjestelyiden yhteydessä tai rahastosiirroissa (esim. ylikurssirahasto muutettu svop-rahastoksi). Hallituksen esityksen(185/2013) mukaan näin kertynyt svop-rahasto ei ole TVL 45 a §:ssä tarkoitettu pääomansijoitus, joka voitaisiin jakaa luovutushintana. Sama kanta on toistettu VaVM 32/2013:ssa. Ajatusta on perusteltu sillä, että verokohtelu ei riippuisi sattumasta tai verovelvollisen omasta valinnasta. - Jatkuu seuraavassa kuvassa

13 Tulkintaongelmia luovutusvoittoverotuksessa 3
TVL 45 a §:n sanamuodossa mikään ei viittaa siihen, että pääomansijoitus yhtiöön ei olisi voinut tapahtua yritysjärjestelyn tai rahastosiirron yhteydessä. Aikaisemmassa käytännössä ei tällaista rajoitetta ole sovellettu. Seppo Penttilä on todennut, että hallituksen esityksessä lausuttu ei voi merkitä sitä, että kategorisesti katsottaisiin, että yritysjärjestelyissä muodostunut svop-rahaston jako on aina osinkoa. Tällöin tulee selvittää, millainen alkuperä näin muodostuneella erällä on (Verotus 2/2014 s. 134). Tätä hallituksen esityksestä poikkeavaa kantaa voidaan perustella seuraavasti: 1. osakkeen merkitä apporttiomaisuudella on kiistaton pääomansijoitus, ja osakevaihto on tyylipuhdas osakkeen merkintä apporttia vastaan. Liiketoimintasiirto on niin ikään osakemerkintä apporttiomaisuudella. 2. sulautumiset ja jakautumiset ovat yleisseuraantoja, jolloin varojen luonne ei voi muuttua yritysjärjestelyn yhteydessä 3. ylikurssirahasto on muodostunut osakemerkinnässä maksetusta omasta pääomasta, eikä sen luonne toiseksi muutu rahastosiirrossa 4. lain sanamuoto ei osoita, että asia olisi arvioitava toisin.

14 Tulkintaongelmia luovutusvoittoverotuksessa 4
Onko svop-jaon tapahduttava samasta yhtiöstä, johon verovelvollinen on tehnyt pääomasijoituksensa (TVL 45 a §)? Lain sanamuoto ei ole yksiselitteinen ”…. verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus.” Sanamuoto ei täten suoraan vaadi, että kysymyksessä olisi oltava sama yhtiö. Sulautumisissa ja jakautumisissa olisi perusteltua katsoa, että svop-jako voi tapahtua myös vastaanottavista yhtiöistä, koska nämä yritysjärjestelyt ovat yleisseuraantoja. Näin myös Seppo Penttilä (Verotus 2/2014 s Sulautuvaan yhtiöön tehty svop-sijoitus näkyy myös sulautumisen jälkeen osana vastaanottavan yhtiön osakkeen hankintamenoa (hankintameno ei muutu)

15 Siirtymäkauden soveltamisen tulkintaongelmat
Listaamattomaan yhtiöön ennen tehdyn svop-sijoituksen palauttamiseen sovelletaan vuosina 2014 – 2015 vielä vanhoja svop-jaon periaatteita (voimaantulosäännökset TVL:n, EVL:n ja MVL:n muutoksissa) Erot vanhassa ja uudessa järjestelmässä: 1. vanhassa ei vaadita palauttamista alkuperäiselle sijoittajalle ja 2. palautukselle ei ole säädetty 10 vuoden enimmäisaikaa, mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä (svop-sijoitukset mahdollisia vasta ). Miten menetellään, jos samalla verovelvollisella on sekä vanhoja että uusia pääomansijoituksia, joista osa palautetaan 2014 – Erilaisia arviointitapoja ovat: 1. jaon kohde ratkaistaan varojenjakopäätöksessä todetulla tavalla, 2. jako tehdään vanhojen ja uusien sijoitusten suhteessa tai 3. jaon katsotaan kohdistuvan eri sijoituksiin niiden tekojärjestyksessä (first in–first out –periaate)

16 Muita svop-jakoon liittyviä näkökohtia
Voisiko svop-jako olla peiteltyä osinkoa? - svop-jakoa ei ole lisätty peitellyn osingon verosäännökseen, joten kysymyksessä ei voi olla peitelty osinko (VML 29.2 §) - jos svop-rahasto on muutettu osakepääomaksi, jota alennetaan jakamalla varoja osakkaille, kysymyksessä voisi olla peitelty osinko (VML 29.2 §) Svop-jaon verotuksen uudistamisen yhteydessä ei ole ollut lainkaan esillä ongelmat, joita syntyy, kun jako tapahtuu muulle kuin yhtiön osakkaalle. Onko tällainen jako osinkoa vai luovutushintaa, ja miten viimeksi mainitussa tapauksessa järjestetään luovutusvoiton laskenta? Svop-sijoitus ei ole korvamerkitty sijoittajalle. Mitenkä tämä yhtiöoikeudellinen näkökohta yhteensovitetaan uuden TVL 45 a §:n vaatimuksen kanssa, että sijoitus on palautettava juuri sen tehneelle verovelvolliselle? Milloin pääomansijoitus katsotaan tehdyn, jos pääomalaina on muutettu svop-sijoitukseksi?

17 Verosuunnitteluun liittyviä näkökohtia
Verovelvollinen voi näytöllä ja verotuksessa tehtävällä vaatimuksella vaikuttaa joskus siihen, verotetaanko varojenjako osinkona vai luovutushintana. Kun verotus voi olla toisessa näistä muodoista edullisempaa, verovelvollisen kannattaa selvittää, kumpi muodoista on hänelle edullisempi. Vanhoja sijoituksia koskevaa siirtymäkauden ( ) erityisjärjestelyä kannattaa arvioida huolellisesti ja hyödyntää tarvittaessa. Svop-sijoituksen muuttuneen verotuksen jälkeen tulee arvioida uusista lähtökohdista svop-sijoituksen ja pääomalainan keskinäinen edullisuus. Muuttuneesta verotuksesta huolimatta minimiosakepääoman ylittävä osakkeen merkintähinta kannattaa kirjata svop-rahastoon.