Kierrätyksen etiikka

Kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden sekä tavaroiden uudelleen hyödyntämistä, jolloin luonnonvarat säästyvät. Tunnetuimpia kierrätyksen tapoja ovat muun muassa lajittelu, kirpputorit sekä tavaroiden ja vaatteiden lahjoittaminen vähävaraisille. Jätteiden lajittelu perustuu kestävään kehitykseen. Tietyllä tavalla kierrätettävät tuotteet kerätään samaan paikkaan ja muutetaan näin uudeksi käyttötavaraksi. Esimerkiksi biojätteestä valmistetaan multaa, mutta jos ruoantähteet heittää sekajätteeseen, ne päätyvät jätevuoreksi kaatopaikalle. Kirpputorit ja lahjoituskeräykset ovat suosittuja tapoja kierrättää vaatteita sekä asusteita.

Nykypäivänä kierrättäminen on helppoa, sillä kierrätyspisteitä on Suomessa useita joka kunnissa. Jätelajittelu on järjestelmällistä sekä hygienistä ja myös lainsäädäntö määrää ihmisiä kierrättämään jätteitään. Kerrostaloissa sekä uudemmissa asunnoissa jätteidenlajittelu on jo hyvällä tasolla, mutta useat ihmiset, jotka lajittelevat itse jätteensä, tarvitsisivat siihen kannustusta. Kaikilla kunnilla on omat jätehuoltomääräykset, mutta yleiset kierrätysneuvot pätevät koko maassa. Usein kierrätys on asennekysymys, ja monia se kiinnostaakin, mutta kierrätystä kohtaan on usein ennakkoluuloja. Se voi kuulostaa monimutkaiselta ja paljon aikaa vievältä, mutta todellisuudessa hyvin organisoituna se kulkee arjessa mukana ja voi jopa helpottaa sitä.

Luonnonvarat ovat nykypäivänä suurella kulutuksella, ja useista raaka-aineista on pulaa. Kierrättämällä tarkemmin tähänkin asiaan saataisiin muutosta, ja kallisarvoiset luonnonvarat säästyisivät. Raamatun mukaan Jumala on käskenyt huolehtimaan ja kunnioittamaan ympäristöä ja luontoa, jolloin myös metsien tuhoaminen ja jatkuva ilman saastuttaminen on vastoin Raamatun oppeja.

Suomessa kierrätys on kuitenkin hyvällä mallilla verrattuna suuriin teollisuusjätteihin sekä kehitysmaihin. Esimerkiksi Aasiassa kierrätys suhteessa jätteiden määrään on lähes säälittävää, jolloin asuinolosuhteet ovat likaiset, josta seuraa tartuntatauteja sekä ilmansaasteet ovat suuri ongelma sekä terveysriski. Myös luonto kärsii tästä suuresta rasituksesta eikä kestä sitä loputtomiin.

Kierrätykseen liittyy myös monia eettisiä kysymyksiä ja ongelmia; Onko oikein, että luontoa saastuttavat teollisuusmaat aiheuttavat yhä tukalemmat oltavat kehitysmaihin, jossa ilmasto lämpenee entisestään ja sairaudet leviävät? Tekevätkö kierrätystä tukevat järjestöt toiminnallaan vain bisnestä? Esimerkiksi UFF-järjestö saa vuosittain noin 13 miljoonaa kiloa vaatelahjoituksia, mutta vain kuusi prosenttia niistä lähetetään kehitysmaihin. Toiset kuusi prosenttia vaatteista myydään länsimaissa kalliilla hinnoilla ja loput 88% menevät jätteiden lajitteluun.

Kysymys kuuluu; mihin kaikki rahat menevät, ja onko kyseinen toiminta kannattavaa. Jokapäiväiset valinnat sekä positiivinen asenne kierrätystä ja luonnon säästämistä kohtaan mahdollistavat luonnon pidemmän eliniän sekä raaka-aineiden riittoisuuden. Kierrätyksestä valistaminen sekä erilaiset kampanjat ovat tuottaneet tulosta ja kierrätys onkin nykyään suuri puheenaihe, mutta siitä löytyy silti vielä paljon parannettavaa. Niin Suomi, kuin muutkin länsimaat voivat olla muille valtioille suunnannäyttäjiä, sillä ilmastonmuutos ja saasteet eivät katso valtioiden rajoja, vaan kyse on koko meidän maapallosta.

Ussa 3 Siiri Holma Kerttu Koivuniemi Ano Nopanen Nana Lindfors