SOTE-organisaatioihin liittyviä käsitteitä keskustelun pohjaksi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
SOTE-ESITYKSEN ARVIOINTIA Juhani Lehto
Advertisements

MIELIPIDEKYSELY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA elokuu 2008.
Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakien uudistaminen
Jyväskylässä Kuntaliitoksen toteutuessa yhteispalvelupisteitä oli Vaajakoskella, Palokassa, Taulumäellä, Kuokkalassa ja Korpilahdella. Säynätsalon aluetoimisto.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
Kuntapäättäjien asenne vaikuttaa elinvoimaan Kunta elinvoiman vahvistajana -foorumi Jarkko Heinonen johtaja Turun kauppakamari.
Yksityisen järjestelmän hallinto. Yleistä N. 75 yksityistä yleissivistävää koulua Noudattavat samoja tuntijakoja sekä opetussuunnitelmia kuin kuntien,
Suupohjan palveluhakemisto (yritys- ja yhdistysrekisteri)
Asiakkaan päätösprosessi
Kunta palvelujen ostajana
Yritysesittely. Asiakas- hankinta Kaupasta päättäminen Ratkaisu vastaväitteisiin Vastaväitteet lukkoon Ratkaisuesitys Kartoitus Luottamus yritykseen Luottamus.
Sisäisen viestinnän merkitys työyhteisölle
Sosiaalihuoltolaki.
Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Marja Penttilä lakimies YTM,VT Tampere
Palveluntuottajajärjestöjen rooli tulevaisuudessa SOSTE
Valtion ja kunnallisen aluehallinnon sekä kuntien työnjakoa selvittänyt työryhmä.
VUONNA 2015 ALKANEET TYÖPAKETIT KMTK-SEMINAARI KUSTANNUS- JA HYÖTYANALYYSI Jurkka Tuokko, MML TIETOMALLINNUS Ulla Pyysalo, MML PROSESSIT Risto.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus (avattu ) Johanna Eerola, Marja Veikkolainen1.
Arvojulistus Julkisen elämän normeja. 1. Epäitsekkyys Viranomaisten tulee tehdä ratkaisunsa pelkästään yleistä etua tavoitellen. Viranomaisen ei tule.
Kaikki käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta missä palvelut määritellään? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
KMR Julkisen hallinnon käsitemalliryhmä vetäjä Mikael af Hällström raportti JH TA-ryhmä:lle
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ePerusteet Ops-työkalukoulutus Lukio 02/2016.
OKSAn ja VAKAn organisaatiokäsitteet tiedonkeruun näkökulmasta
Osoite-käsitteet YSR –kokouksen tulokset
Osoite-käsitteet YSR
”Palvelu” –kokonaisuus, osa 2
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Kokonaisuuden ja palveluiden esittely lyhyesti Versio 1.0
JUPO-ontologia - nykytila ja jatkonäkymiä 12. 2
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja palvelutiedon hallinta
ILMOITUKSENVARAISTEN PALVELUJEN REKISTERÖINTI
Vaka-organisaatio/toimipaikkatietoja (Pohdintaa)
Asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädäntötyöryhmän tavoitteet Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö.
Kokonaisuuden ja palveluiden esittely lyhyesti Versio 1.0
Tiedon hyödyntämisen verkostotyöpaja avaus
Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma
Henkilöstöhallinnon käsikirja
”Palvelu” -kokonaisuus
ASIAKKAAN KOHTAAMINEN – VASTUUN JAKO
Määräys käyttöoikeuksien perusteista
”Palvelu” –kokonaisuus, osa 3
Automatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelma
Asiakkaan valinnanvapaus
”Palvelu” –kokonaisuus, osa 4
PERTIVA:n toimeksianto selvityksen lähdemateriaalin keräämiseksi
Järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut 2017
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista
SOTE tietojen toissijaisen käytön KA
Ohjaus ja yhteistyö -korin tilanne - JORY 7. 5
ICT –ympäristön yleiskuvaus
Suunnitelma-asiakirjat sosiaalihuollossa
JHKA-jaoston kokous Jari Kallela
Maakunnan konserniohjauksen työkalut
Avoimen tiedon palvelukokonaisuus
Kehittämisen toimijat – systeeminen taso
Ammattilainen ja palvelujärjestelmä kori
Sote-uudistuksen toimeenpano
Anna Kärkkäinen erityisasiantuntija.
Toimipaikat toimialoittain Pyhäjoella 2014–2016
Esittäjän nimi ja päivämäärä
tavoitetilakuvaukset
Omavalvonta -työpaja THL:ssa
Toimipaikat toimialoittain Pyhäjoella 2014–2017
Avoimen tuotteenhallinta
Teemupekka Virtanen.
Esityksen transkriptio:

SOTE-organisaatioihin liittyviä käsitteitä keskustelun pohjaksi 21.4.2016

Lähtökohtia Tähän kalvosarjaan on koottu keskustelun pohjaksi keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiotietoihin liittyviä käsitteitä. Lähteinä käytetty: JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät ja JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Myös muita julkisia lähteitä on olemassa, mm.: Sanastokeskus TSK:n termipankki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista SOTE-uudistuksen vaikutukset käsitemäärittelyihin vielä auki

JHS 195:n mukainen perusjäsennys Toimija Palvelunantaja Palvelunjärjestäjä Palveluntuottaja; toimittaja Palvelun toteuttaja toimija, joka käytännössä antaa sovitut palvelut asiakkaalle palveluntuottajan toimeksiannosta palvelunantaja, jolla on lain, viranomaisen päätöksen tai sopimuksen perusteella velvollisuus huolehtia siitä että asiakas saa tarvitsemansa tai tilaamansa palvelun palvelunantaja, joka tuottaa palveluja asiakkaille joko palvelunjärjestäjän toimeksiannosta tai asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella

JHS 183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa Palvelujen tietomalli Organisaatio-luokka kuvaa palveluita tarjoavia tai niitä hallinnoivia organisaatioita. Nämä voivat olla esimerkiksi kaupunkeja ja kuntia, niiden virastoja, yrityksiä, yhteisöjä tai näiden osia. (s.9) toimintayksikkö organisaatio tai sen osa, joka on hallinnollisesti ja taloudellisesti vastuussa tehtäviensä hoitamisesta (JHS 195) palvelupiste palvelua tarjoava paikka, jossa välittömät asiakaspalvelutilanteet tapahtuvat (JHS 195) toimipaikka; toimialayksikkö Fyysinen paikka, jossa yhteisö, yritys tai yritystyyppinen yksikkö tai näiden osa sijaitsee, ja jossa tuotetaan pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluita (JHS 195)

JHS-määritelmät

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät   palvelupiste fi palvelupiste palvelua tarjoava paikka, jossa välittömät asiakaspalvelutilanteet tapahtuvat Palvelupisteessä voi käyttää paikallista, sähköistä tai puhelinpalvelukanavaa. Palvelupiste on yhteisön tai yrityksen osa tai se voi olla myös monen toimijan yhteinen. Palvelupisteittäin on mahdollista ilmoittaa ja tuoda käyttäjien saataville palvelun tavoitettavuustietoja kuten aukiolo- tai palveluajat ja palvelupistetiedoista voidaan muodostaa palvelukartta. Toimipaikassa voi sijaita palvelupiste. Palvelupisteen toiminta ei vaadi henkilöstöä. Toimipiste-termin käyttöä ei suositella tietorakenteessa. toimintayksikkö fi toimintayksikkö organisaatio tai sen osa, joka on hallinnollisesti ja taloudellisesti vastuussa tehtäviensä hoitamisesta Huomautus: Toimintayksikköä käytetään organisaation sisäisessä toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja johtamisessa. Toimintayksikkö ei ole välttämättä paikkaan sidottu kokonaisuus tai se voi muodostua useammasta toimipaikasta. toimipaikka; toimialayksikkö fi toimipaikka; toimialayksikkö Fyysinen paikka, jossa yhteisö, yritys tai yritystyyppinen yksikkö tai näiden osa sijaitsee, ja jossa tuotetaan pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluita Toimipaikassa on henkilöstöä. Yhdestä fyysisestä paikasta voidaan toiminnan luonteen perusteella erottaa useampi toimipaikka. Toiminnan luonne on luokiteltu toimialaluokituksessa. Toimipaikan sijainti määritellään osoitetiedon perusteella, osoitetiedon ylläpidosta vastaavat kunnat. Termin synonyymina: Paikallinen toimialayksikkö Tilastoyksikköasetuksen (ETY) 696/93 virallinen käännöstermi paikalliselle toimialayksikölle: Yhden yhteisön, yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotanto- tai palveluyksikkö. Huomautus: Useimmat yritykset ja yhteisöt ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurilla yhteisöillä tai yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi toimipaikat voivat toimia eri aloilla.

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät palvelunjärjestäjä palvelunantaja, jolla on lain, viranomaisen päätöksen tai sopimuksen perusteella velvollisuus huolehtia siitä että asiakas saa tarvitsemansa tai tilaamansa palvelun Huomautus: Palvelunjärjestäjänä on kunta, kuntayhtymä tai valtio (yhteistoiminta-alue). Palvelunjärjestäjällä on tiettyyn palveluun liittyen yleinen tai erityinen palvelujen järjestämisvelvollisuus. Palvelun järjestäjä ohjaa palvelutuotantoa sopimusohjauksen avulla. Palvelunjärjestäjäorganisaatio voi toimia myös palveluntuottajana. palveluntoteuttaja toimija, joka käytännössä antaa sovitut palvelut asiakkaalle palveluntuottajan toimeksiannosta palveluntuottaja; toimittaja fi palveluntuottaja; toimittaja palvelunantaja, joka tuottaa palveluja asiakkaille joko palvelunjärjestäjän toimeksiannosta tai asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Huomautus: Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakas saa palvelusuunnitelman mukaiset palvelut ja että palvelut vastaavat palveluntuottamiselle asetettuja tavoitteita. Palveluntuottaja voi olla organisaatio tai sen osa (esim. toimintayksikkö, palveluyksikkö) tai yksittäinen henkilö. Julkiset palveluntuottajat toimivat palvelunjärjestäjän toimeksiannosta, mutta yksityiset palveluntuottajat voivat toimia myös ilman palvelunjärjestäjän toimeksiantoa. Palvelutasoluokituksessa palveluntuottajasta käytetään myös termiä toimittaja. Lähde: muokattu Sosiaalipalvelujen luokituksen sanastosta (2011) ja JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokituksesta