Tilastografiikan perusteita eli numeerisen tiedon visuaalinen esittäminen Luentojakson tavoite: mihin kannattaa kiinnittää huomiota? millaisia vaaroja tilastokuvioihin liittyy? Jarmo Rusanen, Maantieteen laitos Lähteet: Vesa Kuusela, Tilastokeskus, Tietoajat vuosilta 1990-2003 Vesa Kuusela, Tilastografiikan perusteet, Edita 2000 Diagrammimateriaali

Tilastokuvio ja tiedonvälitys Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa Harhaanjohtavia voivat olla: taulukko kirjoitettu teksti tilastokuvio kartta syitä: tiedon puute

Kuvion tehtävä Tilastokuvion tehtävä on tiedon välittäminen tekijältä katsojalle Tilastokuvioita katsotaan siten, että se sisältää faktatietoa

Analoginen ja digitaalinen tieto Viisarikello - analoginen tulkinta perustuu viisarien asentoon, suurpiirteinen Digitaalikello - digitaalinen (numero) - tulkinta perustuu numeroihin, tarkempi

Taulukko ja kuvio Tilastokuvio välittää tietoa visuaalisen vertailun kautta Taulukko välittää tietoa lukujen avulla jos luvut sinänsä olennaisia, käytä taulukkoa!

Tilastokuvion yksi tarkoitus on antaa nopeasti ja suoraan katsojalle yleiskäsitys asioiden luonteesta ja keskinäisestä suhteesta Jos tällainen suurpiirteinen tieto tuntuu riittämättömältä, on tilastokuvio väärä tapa esittää tietoa. Tällöin taulukko tarkkoine lukuineen on tarkoituksenmukaisempi

Tilastokuviossa määrää (tai osuutta) kuvaava tieto esitetään kuviona; eri määriä esittävien kuvioiden suhde on oltava sama kuin määrien suhde. Siis! Kaksi kertaa suurempaa määrää kuvataan kaksi kertaa pidemmällä pylväällä. - Visuaalisen vertailtavuuden periaate

Mittasuhteet oikeat

Yhteenveto tilastografiikan perusasioista Trendi, vaihtelu = viivakuvio Määrä = pylväskuvio Osuus = ympyrädiagrammi Mieluummin vaaka- kuin pylväskuvio Lajittele aina (useimmiten) datan mukaan Muista visuaalisen vertailtavuuden periaate! Älä katkaise akseleita, poikkeuksena viivakuvio Vaaka- ja pystyakselien suhde ei saa vääristää asiaa! Vältä kahden eri asteikon käyttöä (Y-akselilla) Vältä 3-ulotteisia diagrammeja Summan harha: vähiten vaihtelevat arvot alas Kuviot myös analyysivälineitä Älä käytä kuvioroinaa tai symbolihahmoja Tuo esiin aineiston keskiarvo, lajittele aineisto joskus sen suhteen Tunnista käyttämäsi ohjelman rajoitukset Vaakapylväskuvio usein ympyrädiagrammia parempi Absoluuttisen ja suhteellisen esitystavan valinta ja erot tulkinnassa Teksti, taulukko, kuva vai kartta?

Viiva-, pylväs- vai ympyrädiagrammi? Yleisimmät tilastokuviot Kullakin kuviolla on oma tehtävänsä viestien välittämisessä Kuviota on aina tarkasteltava kokonai- suutena teksteineen ym., mutta kuvio- osa on yleensä suurimman huomion kohde

Viivakuvio X-Y –koordinaatistossa yksi tai useampi murtoviiva - Viivakuviossa koko ei välitä tietoa (ehkä joskus – viivan paksuus!) - Sen sijaan viivakuvio paljastaa hyvin vaihtelun ja trendin Viivakuvioon liittyy ominaisuus, että arvot kasvavat oikealle mentäessä

Viivakuviossa vain aika sovelias x-akselilla etäisyys Pylväskuviot Kaksi tyyppiä: pystypylväät vaakapylväät Tilastokuviossa kuvioelementin pinta-ala välittää määrällistä tietoa Pylväskuvio soveltuu hyvin määrän kuvaa- miseen ja määrien vertailuun, koska pylvään pituus herättää välittömästi mielikuvan määrästä Sen sijaan vaihtelun ja trendin kuvaamisessa pylväskuviot ovat kömpelöitä

Viivakuviosta Koordinaatiston 1. neljännes Yksi tai useampia murtoviivoja Viivoja ei saa olla liian monta! ”Liian monta” riippuu kuviosta ja siitä, miten murtoviivat leikkaavat toisiaan Kaikki murtoviivat on pystyttävä tunnistamaan myös ”risteyksen” jälkeen

Viivoja erotellaan eri viivatyypein, paksuudella, päälle piirretyin symbolein tai värein Koordinaatiston mittayksikkö pitää aina esittää riittävän tarkasti, samoin asteikko (lyhyet viivat) Asteikko kannattaa merkitä molempiin y-akseleihin (viimeiset arvot kiinnostavimmat)

Viivakuvio vai pystypylväät? Pystypylväskuviossa vaaka-akselilla tulisi olla jatkuva-arvoinen muuttuja (kasvu oikealle – efekti, aika paras) Pääkriteeri: haluaako painottaa määriä (pylväät) haluaako painottaa vaihtelua (viivat) Muilla tekijöillä ei juuri merkitystä Jos kuhunkin ryhmään tulisi yli kolme pylvästä, tulos olisi sekava Viivakuviossa luokkia (viivoja) voi olla paljon enemmän

Vaaka ja pystyakselien suhde Ei saa vääristää asiaa! - Nyrkkisääntö: asteikkojen suhde on hyvä silloin, kun taustalla oleva hilaviivoitus muodostaa tasasivuisia neliöitä

Viivakuvio on poikkeus tilastokuvioissa, koska kuvioelementin koko ei välitä tietoa Ei sovellu erityisen hyvin määrän ilmoittamiseen Viivakuvio paljastaa hyvin vaihtelun ja pysyvän kehityssuunnan eli trendin

Älä (milloinkaan) käytä viivakuviota, jossa on käytetty kahta eri asteikkoa. Katsoja ei yleensä ymmärrä sitä. On vaadittu, että y-akselin tulisi alkaa nollasta. Viivakuviossa näin ei tarvitse menetellä (sen sijaan vaaka- ja pystypylväissä katkaisua ei tule (tulisi) tehdä. Hilaviivojen käyttö parantaa luettavuutta. Hilaviivat ovat oikein piirrettyjä, jos niitä ei huomaa, ellei nimenomaan etsi.

Viivakuvio ja valehteleminen Tilastokuvion tehtävät: Paljastaa säännönmukaisuudet, trendit, poikkeamat, oleellisuudet Vakuuttaa katsoja samasta havainnosta, jonka kuvion laatija on tehnyt Vaara Tosiasioiden vääristely liioittelemalla asiaa

Asteikon valinta on kuvionlaadinnan perusasioita Ei yksiselitteistä ohjetta Asteikkovälin tulee juuri kattaa pienimmän ja suurimman lukuarvon (vrt. pysty, vaaka pylväs) Nollan mukaan ottaminen ei välttämätöntä (ellei korosteta etäisyyttä nollasta)

Vaakapylväät ja ympyrädiagrammi Vaakapylväiden käyttö toistaiseksi harvinaista, käyttöä kannattaa lisätä Kun halutaan kertoa eri luokkiin tai ryhmiin liittyvistä määristä ja vertailla niitä valitse vaakapylväskuvio

Ympyrädiagrammissa ympyrä jaetaan sektoreihin siten, että sektorin pinta-ala vastaa kyseisen luokan osuutta kokonaisuudesta Ympyrädiagrammilla ilmaistaan vain osuuksia, ei määriä Samassa kuvassa voi olla pylväs- ja ympyrädiagrammi (viivadiagrammi)

Kuviot metsään pystypylväillä Suomalaiset metsäkansaa Vaakapylväitä käytetään tilastokuvioissa, joissa toinen koordinaatti-akseleista ei ole jatkuva-arvoinen tai järjestävä (esim. mittaustulos, aika) Ominaisuus, joka ei ole jatkuva-arvoinen tulee sijoittaa y-akselille ja määrä x-akselille

Pylväät järjestetty pituuden mukaan (ei aakkos-, kysely- tai tilastointijärjestykseen) Ilmoittaa suuruus- tai tärkeysjärjestyksen Hilaviivoitus helpottaa tulkintaa Osioiden nimet helppolukuisia Jos korostaa tiettyä pylvästä, sen voi rasteroida eri tavalla

Summan harha Viivakuvion alatyyppi on ns. summaviivakuvio Tekeminen: piirrettävät viivat ”lisätään” alempien päälle. Ylempi viiva on alempien viivojen summa

Alimpana vähiten vaihteleva alue Summan harha Harhan vähentäminen: Ylinnä eniten vaihteleva alue Alimpana vähiten vaihteleva alue - Summaviivakuviota kannattaa käyttää, jos mikään muu kuviotyyppi ei tuo esille sitä, mikä pitäisi

Kuusela: Tietoaika