Balticclimate Malli päättäjille "Ilmastonmuutoksen luomat haasteet ja mahdollisuudet paikalliselle ja alueelliselle kehitykselle" Balticclimate Malli päättäjille (tätä PPT-tiedostoa voidaan käyttää ja muokata vapaasti) BalticClimate-hankke, joka toteutettiin 2009-2011, tavoitteena oli, että ilmastonmuutos nähtäisiin haasteen lisäksi myös mahdollisuutena Itämeren alueen maiden talouden, ympäristön ja sosiaalisen sektorin kokonaiskehitykselle ja kestävälle kehitykselle. Hankkeen avulla kunnat sekä paikalliset ja alueelliset sidosryhmät voivat tarkastella ilmastonmuutosta yhdessä, integroidusti ja kestävällä tavalla. BalticClimate-hankkeen ansiosta kunnat ja alueet ovat tulevaisuudessa kilpailukykyisempiä, ja ne pystyvät säilyttämään Itämeren alueen yhteisen identiteetin ja parantamaan sitä. TILA YRITYKSEN LOGOLLE Päivämäärä, tekijä, aihe/teema jne.

Rakenne 1a. Mitä on ilmastonmuutos? 1b. Mitä ovat ilmastomallit? 1c. Mitä ovat ilmastoskenaariot? 2. Tiettyjen alueiden ilmastoskenaariot 3. Ilmaston muutokset 4. Vaikutukset ja toimenpiteet alueellasi? 5. Toimenpiteisiin ryhtyminen päättäjänä Työkalupakin linkki

Mitä on ilmastonmuutos? "(...) muutos ilmastossa, joka aiheutuu maapallon ilmakehän koostumusta suoraan tai välillisesti muuttavasta ihmisen toiminnasta ja joka ylittää ilmaston luonnollisen vaihtelun vertailukelpoisten ajanjaksojen kuluessa." (Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus) Ilmastonmuutos tarkoittaa muutosta vuosikymmenien tai vieläkin pidemmän ajan tilastollisessa jakaumassa. Termillä viitataan sekä maapallon luonnollisten olosuhteiden että ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin ilmastossa. Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti: Ilmastonmuutos, 2007 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus viimeisen 10 000 vuoden aikana (suuri kaavio) ja vuoden 1750 jälkeen (pieni kaavio).

Mitä ovat ilmastomallit? Ilmastomallien avulla luodaan ilmastoskenaarioita ja lasketaan, millainen ilmasto on tulevaisuudessa. Mallit ovat kolmiulotteisia kuvia ilmakehästä, maasta, meristä, järvistä ja jäästä. Kuva: Tyypillinen erottelutarkkuus Euroopasta alueellisessa (oikea) ja maailmanlaajuisessa (vasen) ilmastomallissa. Ilmastomallien avulla luodaan ilmastoskenaarioita ja lasketaan, millainen ilmasto on tulevaisuudessa. Mallit ovat kolmiulotteisia kuvia ilmakehästä, maasta, meristä, järvistä ja jäästä. Maailmanlaajuisissa ilmastomalleissa ilmakehä jaetaan ruudukoksi vaakasuuntaisesti maapallon pintaa myöten ja pystysuuntaisesti ilmassa. Ruudukon jokaisessa pisteessä lasketaan erilaisten meteorologisten, hydrologisten ja ilmastollisten parametrien kehitys ajassa. Maailmanlaajuisissa malleissa ruudukon jokainen ruutu on kooltaan 100–300 km. Sen sijaan alueellisissa malleissa mallinnetaan pienempi alue: esimerkiksi Euroopasta tehdyssä mallissa ruutujen koko on 25–50 km. Pienemmän alueen päälle voidaan luoda tiheämpi ruudukko, mikä ei vaadi paljon tehokkaampaa tietokonetta, mutta yksityiskohdat saadaan näin tarkemmiksi. Alueellisessa ilmastomallissa lasketun alueen ulkopuolelle jääviä tapahtumia hallitaan maailmanlaajuisen ilmastomallin tuloksilla, joten myös alueellisen mallialueen ulkopuoliset muutokset huomioidaan. Paikallisella tasolla on ensisijaisesti valittava alueellisesti pienemmän kaavan ilmastotiedot, jos ne ovat saatavissa, sillä alueelliset mallit ovat yksityiskohtaisempia. Jos tiedot eivät ole saatavissa, myös maailmanlaajuisten ilmastomallien tiedot voivat antaa jonkinlaisia viitteitä tulevaisuuden ilmastosta. Saat lisätietoa napsauttamalla www.toolkit.balticclimate.org/fi/tietoa-ilmastonmuutoksesta#6

Mitä ovat ilmastoskenaariot? Ilmastoskenaarioissa on tietoa siitä, miten ilmasto voi tulevaisuudessa kehittyä tietyn ajan kuluessa. Ilmastoskenaarioita laativat maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla meteorologian ja/tai ilmastokysymysten parissa toimivat hallitusten viranomaiset ja/tai tutkimuslaitokset. Laskelmat perustuvat olettamuksiin siitä, millaisia muutoksia ilmakehässä tapahtuu tulevaisuudessa. Ilmastomalleilla tehtyihin laskelmiin perustuvia tuloksia kutsutaan ilmastoskenaarioiksi. Ilmastoskenaariot eivät ole sääennusteita. Sääennusteet antavat tietoa siitä, mitä todennäköisesti tapahtuu paikallisella tasolla lyhyellä aikavälillä. Ilmastoskenaariot edustavat ilmastoksi kutsumamme sään tilastollisia ominaisuuksia, mutta ne eivät anna kuvaa todellisesta säästä tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Verrattaessa tulevaisuuden ilmastoa nykyiseen ilmastoon käytetään usein vertailukausia, jotka ovat esimerkiksi 20 tai 30 vuotta. Tulevaisuuden tuloksia verrataan usein vertailukauden keskiarvoon. Vuosia 1961–1990 käytetään yleensä vakiovertailukautena. Saat lisätietoa napsauttamalla www.toolkit.balticclimate.org/fi/tietoa-ilmastonmuutoksesta#7

Ilmastoskenaarioesimerkki Itämeren alueelle Tässä kohdassa on tietoa siitä, miten ilmasto voi kehittyä seuraavien sadan vuoden aikana (vuosien 2071–2100 keskiarvo verrattuna vuosien 1961–1990 keskiarvoon) Itämeren alueella. Materiaali perustuu ilmastomalleista saatuihin laskelmiin. Ilmastomalleissa hyödynnetään tietoa ilmakehän tulevista muutoksista. sisältyvät koko ilmakehä–maa–vesi-järjestelmän fyysisten prosessien suhteet. Ilmastomalleilla tehtyjen laskelmieIlmastomalleihinn tulokset koskevat vuosia 1961–2100. Keskilämpötilan muutos vuosina 2071–2100 verrattuna vuosien 1961–1990 keskiarvoon (°C). Talvi (ylhäällä vasemmalla), kevät (ylhäällä oikealla), kesä (alhaalla vasemmalla) ja syksy (alhaalla oikealla). Saat lisätietoa napsauttamalla www.toolkit.balticclimate.org/fi/ilmastonmuutosskenaariot

Tiettyjen alueiden ilmastoskenaariot Maailmanlaajuisissa ilmastomalleissa ilmakehä jaetaan ruudukoksi vaakasuuntaisesti maapallon pintaa myöten ja pystysuuntaisesti ilmassa. Ruudukon jokaisessa pisteessä lasketaan erilaisten meteorologisten, hydrologisten ja ilmastollisten parametrien kehitys ajassa. Paikallisten ilmastomallien avulla laaditaan paikallisia ilmastoskenaarioita. Tiettyjä maapallon alueita voidaan mallintaa. Esimerkiksi Euroopasta tehdyssä mallissa ruutujen koko on 25–50 km. BalticClimate-hankkeessa laadittiin tulevaisuuden ilmastoskenaarioita kohdealueille Virossa, Suomessa, Saksassa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Ruotsissa. Skenaariot löytyvät Asiaan liittyvät tiedostot –kohdasta (www.toolkit.balticclimate.org/fi/aluesuunnittelijat/inventaarioanalyysi/ilmastonmuutokseen-liittyvat-tiedot/tulevaisuuden-ilmasto). Voit käyttää raporteissa olevia tietoja määritelläksesi oman alueesi tulevaisuuden ilmaston. Saat lisätietoa napsauttamalla wwww.toolkit.balticclimate.org/fi/aluesuunnittelijat/inventaarioanalyysi/ilmastonmuutokseen-liittyvat-tiedot/tulevaisuuden-ilmasto

Ilmaston muutokset Parametri Vaikutukset Lämpötila Esimerkiksi kuivuus, haihtumisen voimistuminen Sademäärä Esimerkiksi tulvien yleistyminen ja suuri sademäärä talvella, pienempi sademäärä, kuivuudet ja satunnaiset rankkasateet kesällä Lumipeite Esimerkiksi satokasvien tuottavuuden heikentyminen kovan kylmyyden vuoksi, vesipula keväisin Tässä kohdassa esitellään ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Itämeren alueella. Tämä kohta on tarkoitettu tukemaan tulevia paikallisia analyysejä osana haasteiden ja mahdollisuuksien arviointia sekä haavoittuvuuden arvioinnin runkoa. Saat lisätietoa napsauttamalla www.toolkit.balticclimate.org/fi/ilmastonmuutoksen-vaikutukset

Vaikutukset ja toimenpiteet alueellasi? Mitkä ovat vaikutukset luonnon ja ihmisten järjestelmiin? Mahdolliset vaikutukset alueella: vaikutus A … , vaikutus B … ja vaikutus C … Millä toimenpiteillä ilmastonmuutokseen voidaan reagoida? Hillitseminen: vältetään kasvihuonekaasuja ja ehkäistään kalliit sopeutumistoimenpiteet omalla alueella Sopeutuminen: ilmastonmuutokseen reagoimisessa käytetyt toimenpiteet vaikuttavat alueeseen Mitkä ovat hillitsemis- ja sopeutumisstrategiat ilmastonmuutoksen luomiin haasteisiin? Strategia A … alueellasi Toimenpide A, … toimenpide B … ja toimenpide C … alueellasi Ilmastonmuutoksen vaikutuksien aiheuttamat uudet tilanteet, uudentyyppiset sääilmiöt ja niiden vakavuus (esimerkiksi rankkasateet, tulvat tai kuivuudet), jotka vaikuttavat kaikkiin BalticClimate-hankkeen sektoreihin (esimerkiksi kuljetukseen, energiaan, asumiseen ja maatalouteen). Äärimmäiset sääilmiöt asettavat uusia haasteita erityisesti päättäjien, aluesuunnittelijoiden, yritysmaailman toimijoiden sekä alueellisien ja paikallisien viranomaisien kohderyhmille, joihin BalticClimate-työkalupakki pääasiassa keskittyy. Saat lisätietoa napsauttamalla www.toolkit.balticclimate.org/fi/ilmastonmuutoksen-vaikutukset/ilmastonmuutoksen-vaikutusskenaariot

Toimenpiteisiin ryhtyminen päättäjänä Vaihe 1: Pohjatyön tekeminen antamalla luotettavaa tietoa Vaihe 2: Haavoittuvuuden arviointi käynnistämällä prosessi sekä tukemalla ja edistämällä sitä Vaihe 3: Pitkän aikavälin strategisen suunnan määrittäminen antamalla selkeitä sitoumuksia ja integroimalla ne olemassa oleviin käytäntöihin Vaihe 4: Strategioiden, suunnitelmien, sopimuksien ja karttojen suunnittelu ja toteutus eri tasoilla Alueesi ja asianomaisten viranomaisten on väistämättä otettava huolehdittavakseen ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun ne ilmenevät. Paikallisen tai alueellisen hallinnon edustajana sinun on mahdollista toimeenpanna välttämättömät sopeutumis- ja hillitsemistoimet. Harkitse hillitsemis- ja sopeutumistoimien yhdistämistä strategisella ja paikallisemmalla tasolla hyödyntäen poikkisektoristen alojen ja monialaisten sektoreiden tietoa ja konkreettisia kokemuksia. Esimerkiksi aluesuunnittelijat käsittelevät hillitsemistä, minkä lisäksi heidän on yhä useammin pohdittava myös sopeutumista. Nämä paikalliset kokemukset auttavat toimenpiteistä päätettäessä. Saat lisätietoa napsauttamalla www.toolkit.balticclimate.org/fi/paattajat/johdanto

BalticClimate-työkalupakin avulla päättäjät voivat (ja heillä on siihen jopa velvollisuus) lähestyä ilmastonmuutoksen käsittelyä vaiheittain. Ensimmäinen vaihe on pohjatyön tekeminen tulevia päätöksiä varten. Kun ongelma hahmotetaan ja ilmastonmuutokseen sekä sen vaikutuksiin tutustutaan, aluetta tai paikkakuntaa odottavat kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet pystytään tunnistamaan. Oman alueen haavoittuvuuden arviointi on toinen vaihe ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten, haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Mukaan on otettava mahdollisimman monia sektoreita (esimerkiksi liikenne, energia, asuminen ja maatalous), jotta niiden väliset synergiat ja ristiriidat havaitaan. Kolmannessa vaiheessa päättäjät määrittävät strategisen suunnan, johon vaikuttavat myös muut päätöksiä tekevät henkilöt. Kannattaa huomioida, että tapa käsitellä ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti paikallisiin yrityksiin ja energiapolitiikkaan. Vaiheittaisen prosessin läpikäyminen tarkoittaa sopimuksen solmimista tai toimintasuunnitelman laatimista. Tämän jälkeen voidaan aloittaa täytäntöönpanovaihe. Tämän neljännen vaiheen aikana yhdistetty valvonta ja prosessin arviointi ovat erittäin tärkeitä sekä tavoitteiden saavuttamiseksi että prosessin tarkastamiseksi ja parantamiseksi.

Lisää PPT-tiedostoon työkalupakin linkki sekä useita esimerkkejä: www.toolkit.balticclimate.org BalticClimate-työkalupakki on tehokas tiedonvälityksen työkalu paikallisen ja alueellisen tason toimijoille, jotka eivät välttämättä ole ilmastonmuutoksen asiantuntijoita, mutta joilla on tärkeä asema ilmastonmuutokseen liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanon valmistelussa, rahoituksessa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Työkalupakki on suunnattu kolmelle tärkeälle toimijoiden ryhmälle: päättäjät, aluesuunnittelijat ja yritysmaailman toimijat. Juuri näiden toimijoiden tulisi sitoutua asiaan näkyvästi ja ottaa vastuuta ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviämisestä. Työkalupakki auttaa käymään läpi tämän monimutkaisen ja haastavan prosessin.