Tampereen museo, Riitta Kela Forssan museo, Kati Kivimäki Tapaus Finlayson Tampereen museo, Riitta Kela Forssan museo, Kati Kivimäki

Finlayson ja Tampere Tampere 1779 & Finlayson 1820 (kehräämö 1828, kutomo 1839) Suomen ja Pohjoismaiden suurin teollisuuslaitos 1850-1920, 1860-luvulla 25 % Suomen teollisuustyöväestöstä Finlaysonilla Finlaysonilaisuus, tehdasyhteisön jäsenyys Tampere työväestön ja työtätekevien naisten kaupunki 1870 tampere 5600 asukasta, finsku 2700 työntekijää ensimmäinen, tampella 1850-l tampere teollistui etuajassa, erilainen kuin ympäröivä alue, merkitys tamperelaiselle identiteetille

Finlaysonin kokoelmat Tampereen museoissa = Esineitä Finlaysonin museon kokoelma, 2000-l alussa (tekstiilejä, arkistoa, pienlaitteita, palokalustoa…) suuria tekstiilieriä 1980-l lähtien (ns. työarkisto esim. mallikirjat, kuosikortit), ja valokuvia koneita, luonnoksia, työohjeita… työntekijöiden ja teollisuusvaikuttajien esineistöä 87 erilaista kokoelmaerää diaarissa haulla Finlayson, määrällisesti pelastusdokumentointia suurin osa Lahjoitukset n. 51 000 esinettä Ostot n. 2 700 esinettä FInlaysonin museon kokoelma n. 3 400 esinettä 62:sta erästä 30 on Finlaysonin luovuttamia, loput esim. entisten työntekijöiden tai eri tavoin Finlaysoniin liittyviä Finlaysonin tehdas sai Pietarin Venäjän teollisuusnäyttelystä 1870 kunniakirjan (Ks. kunniakirja FM 111) Samassa näyttelyssä tehdas sai korkeimman teollisuustuotteista saatavan palkinnon eli keisarillisen tunnuksen käyttöoikeuden (Ks. FM 64:16) Kaksoiskotkaa käytettiin mm. lanka- ja kangasetiketeissä. Esineen vaiheet Kaksoiskotka oli kelloporttirakennuksen seinällä kellon ja punnuksen välissä suurlakkoon 1905 asti. 1970-luvulla se laitettiin uudelleen esiin, museoon. Ks. valokuva HM 2881:704.

Valokuvia ja arkistoa siiri.tampere.fi tällä hetkellä 25 kokoelmaerää, suurin osa tullut 1986 - 2009, karttuu vuosittain Elka vs. Tampereen museot suurin erä 1986, arviolta 40 000 erilaista kuvaa, niistä tällä hetkellä siirissä 4 232. Teollisuuden tuotannon eri vaiheita, rakentamista, rakennuksia, tuotteita, mainoskuvia, juhlia, koko teollisuusyhteisön elämää. Uudempia eriä tullut, viimeinen iso erä (noin 20 000 kuvaa) 2009, edelleen karttuu vuosittain. Yhteensä 25 erää Siirissä ja FINNASSA

Nykytuotannon tallennus ja vanhan taakan keventäminen Tiedon tuotanto: perustutkimus eli dokumentointi Siiri-tietokantaan, inventoinnit diaarieristä museon tutkijat tärkeitä erilaiset projektit mm. OKM:n, Finlaysonin avustussäätiön ja Finlayson Oy:n tuella esim. Finlayson verkkoon, Nottbeck-suvun kirjeet, arkistoaineistot 2. Tiedon avaaminen: verkkopalvelut esim. Tekstiilejä Tampereelta ja avoin tekstiiliarkisto, http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/tekstiilejatampereelta/index.html toisaalta näyttelyt, nyt Tekstiiliteollisuusmuseo ja tulossa Finlayson 200 v 2020 3. Yhteistyösopimus vuosittaisesta tallennuksesta 2016- Finlayson Oy:n kanssa

Finlayson ja Forssa kehräämö 1847-1981 lankavärjäämö 1853-1930-l. Axel Wahren perusti Forssa-yhtiöt (1847-1934) Forssa Oy:n ja Finlayson Oy:n fuusio 1934 Tampereen Finlaysonin jälkeen toiseksi suurin tekstiilitehdas: 1860-luvulla 700 työntekijää, 1950-l:lla 2600 kehräämö 1847-1981 lankavärjäämö 1853-1930-l. kutomo 1856-1996 kangaspaino 1861-2009 muovitehdas 1948-2007 ateljee 1951-1992

Forssan tekstiiliarkisto Perustettiin 1970-luvulla Finlaysonin omana toimintana Vuonna 1996 arkisto siirtyi Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen hallintaan Arkistolle osoitettiin kaupungin omistamalta Kehräämöalueelta n. 350 m2 tila, entinen junavaunuhalli Kokoelma sisältää koneita, välineitä, kangasnäytteitä, kuosiluonnoksia, mainosmateriaalia, valokuvia, tuotantoon ja hallintoon liittyviä aineistoja 1800-luvun lopusta vuoteen 2009 www.piipunjuurella.fi

Forssassa nyt Finlaysonin kangaspaino ja viimeistyksiin ja tuotekehittelyyn keskittynyt Finlayson-Forssa Oy lopettivat toimintansa 2008/09 Koneet myytiin Pakistaniin ja kiinteistö tyhjennettiin Tekstiiliperintöaktiivit kokosivat kaiken pelastettavalta näyttävän museolle vuokrattuun ylimääräiseen tilaan Kuoseja kaikille-projekti 2011-12 Muistoja Kutomolta 1979-2009, vuonna 2012 Kuosikorttien läpikäynti 2015-16 Maria Vanha-Similä ja Muistoja Kutomolta -projekti

Tekstiilikokoelmien ominaispiirteet Teollinen aineisto vrt. uniikkiaineisto Aineistoa on PALJON Liittyy tekijänoikeuksia Suuri yhteisöllinen merkitys: työn historia, paikallishistoria, ihmisten historia… Miten saada ihmiset mukaan museotyöhön? Mikä on arkistoaineiston ja museoaineiston suhde? Millä tarkkuudella tallennetaan? Kaikki vai vain ”tarinalliset”?

Mitä, miksi ja keitä varten? Konservoinnin näkökulma: paljonko kannattaa säilyttää ja miten? Mallikirjat, kuosikortit, riippunäytteet: näistä syntyy tuotannon kaari – miten tallentaa tämä saavutettavasti? Entä tuotantoon liittyvä esim. värireseptiikka? Työvälineet? Kun digitoidaan, niin mihin tarkoitukseen? Katsottavaksi nostalgian ja oppimisen vuoksi, inspiraation lähteeksi suunnittelijoille vai tuotantoon?

Kiitos! riitta.kela@tampere.fi kati.kivimaki@forssa.fi