Terveys seurantatutkimus Seppo Koskinen ja työryhmä

Terveys tutkimus, v. 2000–2001 tehtiin suomalaista aikuisväestöä edustavalle hengen otokselle KTL:n, Stakesin, TTL:n, STM:n, Kelan, ETK:n ym. yhteistyönä sisälsi monipuolisen haastattelun, terveystarkastuksen, kyselyjä ja rekisteriseurannan tuotti erittäin runsaasti uutta tietoa, jota on tarvittu ja käytetty sosiaaliturvan, hyvinvointipolitiikan ja erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin, esim. seuraavista aiheista: –Väestön toiminta- ja työkyky –Väestön mielenterveys –Tuki- ja liikuntaelimistön terveys –Suun terveys –Terveyden ja toimintakyvyn muutokset → ja niiden syyt –Palvelujen ja etuuksien tarve ja sen tyydyttyminen –Väestöryhmien väliset erot, niiden muutokset ja syyt näitä tietoja ei saada esim. rekistereistä tai postikyselyillä rahoitus –noin 2/3: Kansanterveyslaitoksen vuosien aikana tähän varaamat varat –noin 1/3: Kela, ETK, Keva ym.

Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää päteviä tietoja, esim. –Kuinka paljon kasvavan iäkkään väestön palvelutarve suurenee? –Miten palvelutarpeen kasvua voidaan vähentää? –Miten ikääntyvän työvoiman työkyky muuttuu? –Miten ikääntyvien työkykyä ja työhön osallistumista voidaan tukea? –Entä mitkä tekijät edistävät nuorten työelämään siirtymistä? –Miten voidaan kaventaa väestöryhmien terveys- ja hyvinvointieroja ja samalla oleellisesti kohentaa koko väestön hyvinvointia? –Millä keinoin voidaan hillitä terveys- ja sosiaaliturvan menojen kasvua tinkimättä väestön hyvinvoinnista? 10 vuotta sitten kootut tiedot eivät kuvaa nykytilaa Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää tuoreita tietoja, joita voidaan saada ainoastaan laajaan väestöä edustavaan otokseen suunnatun monipuolisen väestötutkimuksen avulla Miksi tarvitaan uutta tutkimusta?

Tutkimus tuottaa päteviä tietoja terveys- ja sosiaalipolitiikan suunnittelua ja arviointia varten a)ajankohtaisen kuvan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista JA b)seuranta-asetelmaan perustuvaa tietoa muutettavissa olevista terveyden ja hyvinvoinnin määrittäjistä, joihin pitäisi vaikuttaa kansallisesti ainutlaatuiset tiedot siitä, mihin tekijöihin puuttumalla voidaan parantaa väestön työ- ja toimintakykyä, pidentää työuria ja vähentää iäkkäiden hoivan tarvetta lähtökohtia ja viitetietoja kuntien ja alueiden suunnitteluun Tavoitteet 1

Tutkimuksessa arvioidaan erityisesti: väestön terveyden, työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehitystä (1980 → 2011) ja kehitysnäkymiä (2011 → 2040) sekä niihin vaikuttavia tekijöitä vertaamalla tuloksia mm. Terveys 2000 ja Mini-Suomi -tutkimusten tuloksiin terveys- ja hyvinvointiongelmien ilmaantuvuutta (2000 → 2011) ja niiden vaikutettavissa olevia syytekijöitä ja ehkäisymahdollisuuksia yksilötason seuranta-asetelmaa hyödyntäen väestöryhmittäisiä eroja terveydessä, työ- ja toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa sekä näiden erojen kaventamismahdollisuuksia palvelujen tyydyttynyttä ja tyydyttymätöntä tarvetta sekä ja niiden kehitysnäkymiä väestön ikääntyessä Tavoitteet 2

Suomen aikuisväestöä edustava iso otos (ml. laitoksissa asuvat): –Terveys otokseen kuuluneet henkilöt n (ikä 29+, tutkittu myös vuonna 2000) –Mini-Suomi-tutkimuksen seurantaan 2001 kutsutut n. 600 (ikä 60+, tutkittu myös vuosina1980 ja 2001) –Uusi nuorten aikuisten kohorttin (ikä 18–28) yhteensä n (ikä 18+) Otos: ketkä kutsutaan tutkimukseen

Terveys ja Mini-Suomi-uusintatutkimusten otoksille ( = henkilöä, jotka tutkittu jo aiemmin) Kenttätutkimus (haastatteluja ja mittauksia) –Kesto n. 3 tuntia –5 kenttäryhmää, kussakin >12 kenttätutkijaa Itse täytettävät kyselyt –20 sivua (tutkittava saa etukäteen postitse ja tuo täytettynä kenttätutkimukseen) –20 sivua (tutkittava saa kenttätutkimuksessa lomakkeet ja palautuskuoren) Käyntejä kotona ja laitoksissa (10–15 %:lle otoksesta) Nuorten aikuisten otokselle (1500 henkilöä, joita ei ole tutkittu aiemmin) –Postikysely + nettivastausmahdollisuus Alaotoksille erillisrahoitettuja lisätutkimuksia, mm. –Liikunta-aktiivisuus ja kunto (UKK) –Courage (3000 henkilöä) –Verenpaineen kotimittaus: 10 v. sitten tutkitut uudelleen Tietojen keruu vuosina

Haastattelu Mittauksia Toiminta- kyky- mittaus 15 Loppu- haastattelu 15 Kotikäynnit Näyt- teet Mielen- terveys- haastattelu 15 Mittaukset: Verenpaine*2 ja syke Paino vyötärön ympärys Verinäytteet Bioimpedanssi? Lepo-EKG?? Suun terveys?? TOKY-mittaukset Kaukonäkö Supistettu tasapaino Kävelynopeus Puristusvoima Kognitiivinen testi Niveltoiminta?? Tuoliltanousu?? Suun terveys 15 Haastattelu Haastattelu: Taustatiedot Terveys Terveyspalvelut Elintavat Elinympäristö Toimintakyky Työ ja työkyky Elämänlaatu 45 Ilmoittautumi nen suostumus, mittauksia Liikunta alaotos Liikunta-alaotos 15 m kävelytesti Kiihtyvyysanturi 15 Välipala Tutkittavia / päivä Tavallinen päivä 24 Lähtöpäivä 12 Saapumispäivä 12 Kenttätutkimuksen sisältö ja kulku 15

Menoarvio Kenttätutkimus (1000 €) - kenttätutkijoiden palkat kenttätutkijoiden matkat, majoitus, päivärahat laitteet, kuljetukset, vuokrat ym koordinaatio, tuki ym labra 120 Yhteensä 3 300

Menot kentällä 5 ryhmää à 12 henkilöä; 60 kenttätutkijaa, joista 5 kenttäryhmän vastaavaa hoitajaa työskentelee 5 kk, 45 kenttätutkijaa työskentelee 5 kk ja 10 kotikäyntihoitajaa työskentelee 6 kk; palkka 2 700/kk * 1,3 = 3510 €/kk (5 * 5 * 3510) + (45 * 5 * 3510) + (10 * 6 * 3510) = €) Palkat € Päivärahat € Siirtymämatkat + kuljetukset € Majoitukset € Mittauslaitteet € Mikrot ym. (80 kpl) € Tilavuokrat € Muut (lomakkeet, tarvikkeet, välipalat ym.) € Yhteensä €

Menot THL:n koordinaatiokeskuksessa suunnittelu ja koordinaatio tarvikelogistiikka ja -huolto atk-suunnittelu ja -tuki koulutus laadunvalvonta (ml. auditointimatkat kentälle) näyte- ja sähköisten aineistojen vastaanotto ja tarkistus ja korjaus ym. VETO-osastolla 200 henkilötyökk (joista 110 htkk budjettipalkalla ja 90 htkk kohdennetulla erillisrahoituksella) vuonna 2011 = € Matkat + tarvikkeet + laitteet = € Laboratoriokulut (ilman työpanosta) n € Yhteensä €

Rahoitus kenttätyöhön 2011–2012 Varmat ulkopuoliset Kela ETK Finanssialan keskusliitto Suomen Akatemia Työsuojelurahasto Säätiöt n THL - tiedonkeruumääräraha VETOn perusbudjetti muut osastot > Yhteensä > Hammaslääkärijärjestöt > STM “jotakin” Yhteensä > n ? Neuvottelussa olevat ulkopuoliset + TTL > ? Sydänliitto n ? Valio, Fazer (välipalatarjoilu)

Aikataulu 1: valmistelu esitutkimus huhtikuun alussa 2011 tutkimussisältö ja prosessi pilotin kokemusten perusteella lopulliseen muotoon toukokuussa 2011 kenttätutkijoiden koulutus viikoilla 30 – 31 eli – Harjoittelu: viikko 32 eli 8.8.– varsinaiseen otokseen kuulumattomilla vapaaehtoisilla (mm. mediaväki, alueiden sote-ihmisiä ym.)

Aikataulu 2: kenttävaihe varsinainen tiedonkeruu viidellä kenttäryhmällä viikoilla 33 – 50 eli – yhteensä 18 viikkoa perustuu laskelmaan: –8 800 henkilön otos (kun nuorille aikuisille tehdään vain postikysely) –yhden kenttäryhmän kutsulistalla on normaalipäivänä 24 henkilöä 24 * 15min = 6 tuntia + 1 tunti taukoja + 0,5 tuntia työpäivän alku- ja loppurutiineihin = 7,5 tunnin työpäivä –viidellä kenttäryhmällä siis 120 henkilöä/päivä –täysiä tutkimuspäiviä on näin ollen / 120 eli 73 työpäivää –kenttäryhmien muuttoihin kuluu 15 päivää –laatupäiviä ei järjestetä lainkaan –kadon paikkauspäiviä 2 –kenttätyön kokonaiskesto on = 90 päivää = 18 viikkoa kotikäyntejä vielä kuukauden ajan tammikuun loppuun 2012 saakka niiden luo, jotka eivät saapuneet tutkimuspaikalle mutta suostuvat kotikäyntiin

Tiedonkeruun toteutusvaihtoehtojen vertailu 1/2 Perusvaihtoehto oli rakennettu Terveys tutkimuksen kokemusten nojalla karsien perustutkimuksen sisällöstä kaikki se, joka ei ole aivan välttämätöntä, kuten –n. 1/3 haastattelutiedoista –n. 1/3 itse täytettävien kyselyjen kysymyksistä –kuulontutkimus –reaktionopeuden tutkimus –tasapainon voimalevytutkimus –lääkärintutkimus –osa mielenterveyshaastattelusta Edellä esitellyssä supistetussa vaihtoehdossa on lisäksi karsittu hyvinvointipolitiikan tietoperustan kannalta arvokkaita osia niin paljon, että kustannusarvio vastaa tällä hetkellä tiedossa olevaa rahoitusta

Tiedonkeruun toteutusvaihtoehtojen vertailu 2/2 Supistetussa vaihtoehdossa karsittuja sisältöjä ovat mm. 1.Nuorten aikuisten haastattelu ja terveystarkastus kokonaisuudessaan sekä merkittävä osa kyselytiedoista 2.Haastattelutiedoista vielä neljäsosa lisää (28+ ikäryhmässä) 3.Suositusten mukaisten 3 verenpainemittauksen asemesta 2 4.Ekg? 5.Kehon koostumuksen mittaus (bioimpedanssi)? 6.Hengitysfunktiomittaus (PEF) 7.Huomattava osa laboratoriotutkimuksista 8.Hammaslääkäri-hoitaja -työpari korvattu hammaslääkärillä 9.Toimintakykymittaukset vähennetty puoleen (lähinäkö, tuolilta nousunopeus ja/tai niveltoimintatutkimus ja suuri osa kognitiivisen toimintakyvyn testeistä) 10.Laadunvarmistustoimia on olennaisesti karsittu

Päätelmiä 1/2 Terveys tutkimus tuotti erittäin runsaasti tietoa, jota on tarvittu ja käytetty sosiaaliturvan, hyvinvointipolitiikan ja erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin, esim. –Väestön toiminta- ja työkyky –Väestön mielenterveys –Tuki- ja liikuntaelimistön terveys –Suun terveys –Terveyden ja toimintakyvyn muutokset → ja niiden syyt –Palvelujen ja etuuksien tarve ja sen tyydyttyminen –Väestöryhmien väliset erot, niiden muutokset ja syyt Tällaista tietoa ei saada esim. rekistereistä tai postikyselyillä 10 vuotta sitten kootut tiedot eivät kuvaa nykytilaa Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää tuoreita tietoja, joita voidaan saada ainoastaan laajaan väestöä edustavaan otokseen suunnatun monipuolisen väestötutkimuksen avulla

Päätelmiä 2/2 Terveys seurantatutkimus –Paikkaa merkittäviä aukkoja hyvinvointipolitiikan tietopohjassa –On toinen tiedonkeruuvaihe harvakseen (esim. n. 10 v. välein) toteutettavista täydentyvän kohortin seurannoista, jotka tuottavat Ajantasaisen monipuolisen kuvan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tuottaen monia sellaisia tärkeitä tietoja, joita ei muilla keinoin saada Yksilötason seuranta-asetelmaan perustuvan mahdollisuuden arvioida, mihin vaikutettavissa oleviin hyvinvoinnin ja tervey- den määrittäjiin on erityisen hyödyllistä kohdistaa toimia, joilla väestön hyvinvointia ja terveyttä saadaan kohennettua –On tärkeää toteuttaa sisällöltään niin laajana kuin voimavarat suinkin antavat mahdollisuuden, jotta tehtävän investoinnin vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ovat mahdollisimman hyvät