SENSORISEN- INTEGRAATION HÄIRIÖ PETRA SUONIO 2012

AISTITOIMINTOJEN MERKITYS ARJESSA AISTIMME ANTAVAT MEILLE TIETOA, JOTTA PYSTYMME TOIMIMAAN AISTIMME KERTOVAT MEILLE VAARALLISET - TURVALLISET TILANTEET AISTITIEDON TULISI OLLA JÄSENTYNYTTÄ IHMISEN TOIMINTAA OHJAA SAMANAIKAISESTI MONI AISTIKANAVA

ASENTOTUNTO, LIIKE JA TASAPAINOAISTI USEIN TIEDOSTAMAT- TOMIA EI HALLITTAVIA HAJU, MAKU, NÄKÖ, KUULO TIETOISIA JA HALLITTA- VAMPIA

KYKY JÄSENTÄÄ AISTI- INFORMAATIOTA KÄYTTÖÄ VARTEN KESKUSHERMOSTOSSA TAPAHTUVA PROSESSI (NEURONIT, SELKÄYDIN JA AIVOT) MITÄ ON SENSORINEN INTEGRAATIO?

HYVÄ SI mahdollistaa kognitiivisten ja hahmotuksellisten taitojen kehityksen lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen syntymisen Sosiaalisen kehityksen Itsesäätelykyvyn oppimisen

SI- PROSESSI 1.Tulemme tietoiseksi aistimuksesta ensi kertaa 2.Valitsemme tietotulvasta meille tärkeät aistimukset ja säätelemme niitä 3.Tulkitsemme tietoa, pitääkö reagoida vai ei 4.Valinta fyysisen, emotionaalisen tai kognitiivisen reaktion välillä 5.Reagointi motorisella, kognitiivisella tai emotionaalisella tavalla

Jokaisella lapsella on sisäinen tarve saada aistimuksia. Alle kouluikäinen oppii paljon liikkuen, tutkien, tehden ja kokien. Aina kolmeen ikävuoteen saakka lapsi oppii eniten lähiaistien avulla haistaen, maistaen, kosketellen, tutkien, liikkuen ja liikutellen

Kykenemättömyyttä käsitellä aistien kautta saatua tietoa riittävän hyvin Keskushermoston toimintahäiriö, missä aivot eivät kykene analysoimaan, jäsentämään ja yhdistämään eli integroimaan aisteilta saamiamme viestejä, ts. ihminen ei pysty reagoimaan aistitietoon mielekkäästi ja johdonmukaisesti MIKÄ ON SI-HÄIRIÖ?

Tyypillisiä piirteitä Lapsi reagoi aistiärsykkeisiin epätyypillisesti Epävarmuus kehonasennosta Motorisen suunnittelun heikkous Koordinaatiohaasteet Häiriintyminen helposti Vireystilan vaihtelut tai epätyypillisyys

Aistitiedon käsittelyn ongelmat Toinen sana sensorisen integraation häiriölle Aistisäätelyhäiriöt – Ylireagointi Matala neurologinen kynnys Välttelevä ja vetäytyvä käytös – Alireagointi Korkea neurologinen kynnys Aistiärsykkeiden hakeminen – Aistihakuisuus Yli- ja alireagoinnin yhdistelmä

Aistitiedon käsittelyn ongelmat Aistipohjaiset motoriset häiriöt – Dyspraksia = motorisen suunnittelun vaikeus – Asennonhallinnan haasteet – Suun alueen dyspraksia Aistimusten erottelun ongelmat – Kuuloaisti – Näköaisti – Haju- ja makuaisti

SYYTAUSTA syyt ovat epävarmat, mutta oletetaan, että perimä, raskauden aikaiset myrkytykset, keskosuus, synnytysvaikeudet ja syntymän jälkeiset olosuhteet voivat olla altistamassa häiriölle

SI JA MUUT HÄIRIÖT Voi olla vaikea erottaa, onko lapsella SI tai joku muu häiriö SI voi liittyä myös muihin häiriöihin, kuten ADD/ADHD, Asperger, autismi, SLI, kehitysvamma ym

TAKTIILINEN AISTI ELI TUNTOAISTIJÄRJESTELMÄ Koko ihomme alueella Paine, tärinä, liike, lämpötila, kipu, kosketus Suojaava/puolustava järjestelmä- Erotteleva järjestelmä Tarvitaan jatkuvasti Motoriseen ohjailuun Kehonhahmotukseen Turvallisuuden tunteen saavuttamiseen Sosiaalisten taitojen kehittymiseen

Tuntoaistimusten yliherkkä reagointi esimerkkejä Kielteinen suhtautuminen kosketukseen Kosketetun kohdan hankaaminen Takaapäin lähestyminen herättää voimakkaan reaktion Naarmuihin voimakkaasti reagointi Normaalit tuntoaistimukset voivat tuntua kivuliailta Tiettyjen kankaiden, materiaalien välttäminen Uusien vaatteiden, sukkien, kaulusten, vöiden, hattujen vastustelu

..jatkuu Pesutilanteet hankalia ” Sottaavat” askartelutoiminnot epämiellyttäviä Epätavallinen siisteys Valikoiva syöminen ”vastakarvaan” silittäminen tuntuu epämiellyttävältä

Tuntoaistimusten heikko reagointi esimerkkejä Ei huomioi normaalia kosketusta Ei huomaa kasvoilla olevaa likaa Reagoi vähän naarmuihin Saattaa satuttaa toista vahingossa Ei huomaa tiputtaneensa esineen maahan

Tuntoaistimusten heikko erottelu Näyttää siltä, kuin henkilö ei tuntisi omia käsiään Ei kykene katsomatta erottamaan, mihin ruumiinosaan kosketetaan Pimeän pelko Pukeutuminen epätarkkaa Uusien esineiden koskettamisen välttely

Taktiilisen aistijärjestelmän harjaannuttaminen esim. Peseytymisessä erilaiset saippuat, pesulaput, rasvaukset, Hieronnat Tiskaaminen, leipominen Eläimet Paljain jaloin kävely Silittelyt Majaleikit Tunnustelulaatikot Keholeikit Askartelu Uiminen Mattoon kääriytymiset

VESTIBULAARIJÄRJESTELMÄ ELI TASAPAINO-JA LIIKEAISTIJÄRJESTELMÄ KERTOO MISSÄ ASENNOSSA OLEMME RESEPTORIT SIJAITSEVAT SISÄKORVASSA KESKEINEN IHMISEN AISTIJÄRJESTELMISTÄ

TASAPAINO-JA LIIKEAISTIJÄRJESTELMÄN yliherkkä reagointi esim. Ei pidä liikkuvista toiminnoista, kuten keinuminen, pyöriminen, liukuminen On varovainen, liikkuu hitaasti Tuntee olonsa hyvin epämukavaksi hississä, liukuportaissa sekä kärsii matka- ja liikepahoinvoinnista Vaatii fyysistä tukea

YLIHERKKÄ REAGOINTI KEHON JA PÄÄN ASENNON MUUTOKSIIN Voimakas pelko kaatumisesta Korkeiden paikkojen pelko Pelko kiipeämistä ja laskeutumista kohtaan Epävarma tunne, jos pää on kallellaan, ylösalaisin tai kenossa

TASAPAINO- JA LIIKEAISTIJÄRJESTELMÄN heikko reagointi esimerkkejä Tarvitsee jatkuvaa liikettä kyetäkseen toimimaan Pään pyöritys, keinuminen, hyppiminen Voimakkaiden liikekokemusten hakeminen ei mene herkästi pyörälle päästään

Tasapaino- ja liikeaistijärjestelmän harjaannuttaminen Keinuminen Riippukeinu Keinutuoli Trampoliini Tasapainoilu Kieriminen ja pyöriminen

ASENTOTUNTO LIHAKSISTA JA NIVELISTÄ TULEVAT AISTIMUKSET, JOTKA VÄLITTÄVÄT TIETOA KEHON ASENNOSTA JA LIIKKEIDEN SUUNNITTELUSTA TOIMINTA SUURELTA OSIN AUTOMAATTISTA TEHTÄVÄNÄ KEHONHAHMOTUKSEN TEHOSTAMINEN JA MOTORIIKAN HALLINTA

HEIKKO REAGOINTI ASENTOTUNTOAISTIMUKSIIN esim. Törmäily Tömistely Kantapäiden potkimista lattiaan Seinän hakkaaminen Käsien hankaus, pureminen, naksuttelu Pitää tiukasta syliotteesta ja peittelystä Tykkää kireistä vaatteista Vaatteiden yms. tavaroiden pureskelu

Asentotuntoaistimusten harjaannuttaminen esim. Painavien tavaroiden kantaminen Työntämis- ja vetämisleikit Käsillä roikkuminen Keilaus, seinäkiipeily Painiminen Säkkituoli Paksut ja painavat peitot

MYÖS MUISSA AISTEISSA VOI ESIINTYÄ YLI-TAI ALIHERKKYYKSIÄ NÄKÖ KUULO MAKU HAJU

HUOM! Psykologisia ongelmia saattaa kehittyä, jos oireiden alla piilevää SI-häiriötä ei havaita ja hoideta varhaisessa vaiheessa Kykenemättömyys käsitellä fyysisiä, sosiaalisia ja tunne-elämän haasteita ilmenee usein jo vuoden iässä ja silloin sitä voidaan alkaa hoitaa

ALIVIREISYYTTÄ KOHOTTAVIA ASIOITA REIPAS MUSIIKKI ULKOILU PIENI HENKILÖKOHTAINEN HUOMIO MOTIVOIVA TEHTÄVÄ VALOT TYÖTEHTÄVÄN VAIHTAMINEN RYTMIN MUUTOS LEPO VÄLIPALAT TUOKSUT PALLOTYYNY ASENNON VAIHTAMINEN RUMPU, KÄSIEN TAPUTUS KEHON LÄPSYTTELY HARJAUS, NIVELPAINELUT TUKEMINEN VIREYSTILA ÄRSYKKEITÄ LISÄTTÄVÄ

YLIVIREYTTÄ LASKEVIA KEINOJA PAINOPEITTO PALLOPEITTO ULKOILU FYYSINEN TOIMINTA RAUHOITTAVA MUSIIKKI HIERONTA TUOKSUT (ETEERISET ÖLJYT) TUKEMINEN VIREYSTILA TÄRKEÄÄ YMMÄRTÄÄ KÄYTTÄYTYMISEN SYY TOTUTTAMINEN

PAINOPEITTO PALLOPEITTO ULKOILU FYYSINEN TOIMINTA HIERONTA NIVELPAINELUT HARJAUKSET AISTIHUONEET LISÄTÄÄN ARJEN RUTIINIEN YHTEYTEEN AISTIMUKSIA TUKEMINEN JOS HENKILÖ ETSII AISTIMUKSIA

Erityiset aistiympäristöt tukemisessa Huom! Materiaalit ja tilat eivät ole sinällään aistielämyksiä, vaan tarvitaan yhdessä toimimista ja kokemusten jakamista SNOEZELEN HUONE MULTISENSORINEN HUONE

TYYPILLISTÄ JOKIN TYYLEISTÄ VOI OLLA KOROSTUNUT TIETYISSÄ TILANTEISSA JA TIETTYYN VUOROKAUDEN AIKAAN HENKILÖ VOI HAKEA AISTIÄRSYKKEITÄ, MUTTA VOI OLLA SAMANAIKASESTI HERKKÄ ÄRSYKKEILLE

LÄHTEET Kranowitz, c. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä Karhula Maarit Luentomateriaalit. (toimintaterapeutti ja TtM) sensorisen integraation terapian yhdistys