Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus ME ALEXANDER I., Jumalan Armosta, Kejsari ja Itsewaldias yli koko Ryssänmaan etc. etc. etc. Suuri Ruhtinas Suomen maasa etc. etc. Teemme tiettäwäxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeimman edeskatsomisesta olemma ottanet Suuren Ruhtinan maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet wahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisen Opin ja perustuslait niin myös niitä wapauxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruhtinan maasa erinomattain, ja kaikki sen Asuwaiset yhteisesti, niin ylhäiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättämisen jälkeen owat nautinneet: Lupaamme myös pitää kaikkia niitä etuja ja asetuxia wahwana ja järkähtämättämänä heidän täydellisä woimasansa. Suuremmaxi wisseydexi olemma ME tämän Wakutus-Kirjan MEIDÄN omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Borgåsa sinä 15/27* päiwänä MaalisKuusa 1809. Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä alakirjoitetu ALEXANDER. Aleksanteri I:n seuraajat antoivat valtaistuimelle noustessaan vastaavan vakuutuksen. Mitä lupauksia hallitsijanvakuutus sisältää? Mitä voit päätellä hallitsijan asemasta?

Suomen itsehallinto

Autonomisen Suomen hallinto SUOMI keisari (Suomen suuriruhtinas) PIETARI ministerivaltiosihteeri valtiosihteerinvirasto Suomen asiain komitea kenraalikuvernööri senaatin puheenjohtaja talousosasto senaatti oikeusosasto maaherra (kuvernööri) lääninhallitukset keskusvirastot esim. Suomen pankki hovioikeudet kruununvoudit nimismiehet kihlakunnankäräjät ja raastuvanoikeudet ALAMAISET (säätyjen privilegiot)

Autonomisen Suomen hallinto Pääkaupunkiin oli perustettava uusi keskushallinto, koska se oli aiemmin sijainnut Tukholmassa. Helsinkiin perustettiin senaatti, joka jakautui talousosastoon (eri hallinnonaloista vastaavat senaattorit virkamiehineen) ja oikeusosastoon (korkein oikeus). Senaatin puheenjohtajana toimi hallitsijan nimittämä kenraalikuvernööri. Erityistehtäviä varten perustettiin keskusvirastoja (Suomen pankki, luotsilaitos yms.). Pietariin perustettiin ministerivaltiosihteerin virasto, joka esitteli Suomea koskevat asiat hallitsijan päätettäväksi ja toimitti päätökset takaisin senaatille.

Autonomian merkitys Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta. Omat hallintovirkamiehet, lainsäädäntö ja valtion budjetti mahdollistivat Suomen Venäjästä poikkeavan kehityksen. Suomeen alkoi kehittyä valtiollisia ja taloudellisia rakenteita, jotka helpottivat osaltaan Suomen itsenäistymistä vuonna 1917. Kansalaisyhteiskunnan synty vahvisti demokratian kehitystä myöhemmin. Kansan suomenkielisen enemmistön asema alkoi vähitellen parantua. Yhteiskunnan ja kulttuurin ruotsalaiset piirteet säilyivät. Autonomian sisältö jäi epämääräiseksi, ja hallitsijan suuri valta rajoitti suomalaisten itsehallintoa.