Somero 150 Suomi 100.

Esitys aiheesta: "Somero 150 Suomi 100."— Esityksen transkriptio:

1 Somero 150 Suomi 100

2 Miksi 150 vuotta Someron historia II, s 252 ja Wikipedia
Moi,   minulle on ollut hiukan epäselvää, mitä Somero 150 -juhlavuotena juhlitaan, ja tarkistin asian Someron historiasta ja netin lähteistä. Lähetän tämän supertiivistyksen teillekin.  Someron historia II, s 252 ja Wikipedia  ·         Pitäjänkokous oli Suomessa kuntakokousta ja kunnanvaltuustoa edeltänyt paikallisen hallinnon korkein päätöksentekoelin. Koska Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta muodosti paikallishallinnon ennen vuoden 1865 kuntauudistusta, oli kuntakokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana seurakunnan kirkkoherra. ·         Siirtyminen pitäjän- eli kirkonkokouksesta kuntakokoukseen paikallisen itsehallinnon organisaatiossa alkoi, kun annettiin ”Keisarillinen asetus kunnallishallituksesta maalla”. Asetus antoi aikaa hallinnon järjestämiseen kolme vuotta. Asiaan voi kuitenkin anoa jopa 10 vuotta lykkäystä. Mm. nälkävuodet hidastivat siirtymistä. ·         Pitäjissä etenkin talonpojat ja käsityöläiset pelkäsivät uuden hallinnon lisäävän rasitteita ja kustannuksia. Papisto kannatti muutosta, koska se vähentäisi heidän hallinnollista taakkaansa ja selkeyttäisi kirkollista elämää. ·         Somerollakin haettiin lykkäystä, mutta kuvernööri hylkäsi anomuksen, joten oli toimittava vuoden 1867 loppuun mennessä. ·         Somerolla ensimmäinen kuntakokous pidettiin (siis viime tipassa). Kuntakokouksen esimies oli Ernst Sagulin ja vpj. Oskar Konsin. Kokouksessa asetettiin kunnanhallitus. ·         Pitkän aikaa kunnankokouksen pöytäkirjat luettiin edelleen saarnastuolissa, kuten oli totuttu. Pöytäkirjat kirjoitettiin Somerolla aluksi suomeksi, mutta syyskuusta 1868 lähtien ruotsiksi lähtien jälleen suomeksi.  Wikipedian mukaan 1867 perustettiin seuraavat kunnat: Alahärmän, Evijärven, Jalasjärven, Kalvolan, Kangasniemen, Karstulan, Kauhavan, Kempeleen, Kolarin, Korpilahden, Lemin, Lumijoen, Nivalan, Nousiaisten, Närpiön, Parkanon, Pellon, Perttelin, Luodon, Savitaipaleen, Sievin, Someron, Suomussalmen, Vihdin, Ylikiimingin, Ylivieskan ja Ähtärin.  Sitä enne nämä olivat ”pitäjiä”.  Juha

3

4

5 Tarinoita Somerolta -blogi
SOMERO-SEURA – web-sivu Somero-Seuran digiarkisto

6 Kulttuurin linkit Someron Kulttuuri Elävä arkisto Ahdin linkit