Bysantin synty Keisari Diocletianus jakoi Rooman valtakunnan kahtia vuonna 286. Vuonna 330 Rooman valtakunnan pääkaupunki siirretään keisari Konstantinuksen.

Esitys aiheesta: "Bysantin synty Keisari Diocletianus jakoi Rooman valtakunnan kahtia vuonna 286. Vuonna 330 Rooman valtakunnan pääkaupunki siirretään keisari Konstantinuksen."— Esityksen transkriptio:

1 Bysantin keisarikunnan tuhatvuotisen historian päävaiheet ja Bysantin merkitys keskiajan Euroopassa

2 Bysantin synty Keisari Diocletianus jakoi Rooman valtakunnan kahtia vuonna 286. Vuonna 330 Rooman valtakunnan pääkaupunki siirretään keisari Konstantinuksen toimesta Bysantiumiin, joka nimetään Konstantinopoliksi. Länsi- ja Itä-Rooma erottautuivat yhteisestä hallinnosta vuonna 395 ja Länsi-Rooma kaatuu vuonna 476. Ongelmana barbaariheimojen vaikutusvalta

3 Justinianus I:n aika ja seuraajat
Bysantin hallitsijoiden tavoitteena palauttaa Rooman valtakunta entiselleen Onnistuu valloittamaan: Vandaalien valtakunnan, Italian, Eteläisen Espanjan ja kasvattamaan valtakuntaa muihin suuntiin. Roomalaisen oikeuden säädöksien palautus lainsäädäntöön.

4 Justinianus I:n seuraajat.
Runsas sodankäynti ja epäonnistuneet hallinnolliset muutokset heikentivät Bysanttia Justinus II lopettaa verojen maksamisen Persialle, aiheuttaen sodan. Vallankaappaukset ja sisällissota

5 Muslimien valloitukset
Islaminuskon synnyn mukanaan tuonneen uskonnollisen kiihkon muodostui uhaksi Bysantille Bysantti menettää Egyptin, jossa tuotettiin suuri osa valtakunnan viljasta ja verotuloista Samaan aikaan Balkanilla bulgaarikansat hyökkäävät ja perustavat Bulgarian valtakunnan 717

6 Konstantinopolin onnistunut puolustaminen vuonna 717 heikensi arabeja.
Leon III onnistuu palauttamaan Bysantin sotilaallisen vahvuuden ja tehostamaan hallintoa. Konstantinus V onnistuu palauttamaan menetettyjä alueita Balkanilla. 802

7 Vuosien vaikeudet. Konstantinus V:n kuoltua valtaan nousi Leon IV, mutta hän kuoli hallittuaan viisi vuotta. Seuraaja Eirene syöstään vallasta epäonnistuneiden hyökkäyksien johdosta Tilalle noussut Nikeforos I tekee onnistuneita uudistuksia, mutta kuolee bulgaarien yllätyshyökkäyksessä hallittuaan yhdeksän vuotta. 867

8 900 ja 1000-lukujen nousukausi
Bysantti hyödyntää Abbasidien dynastian sisällissotaa Onnistuneet valloitukset Balkanilla ja Lähi-Idässä Bysanttilainen kulttuuri leviää ympäri Itä-Eurooppaa 1025

9 Ristiretkien aika Aleksios I hyödyntää ensimmäisen ristiretken joukkoja Tappio Seldzukeille heikentää Bysantin armeijaa Kolmannen ristiretken aikana ristiretkeläiset hyökkäävät Bysanttiin 1180

10 Neljäs ristiretki Veloittuneena Venetsialle ristiretkeläiset hyökkäävät Bysanttiin. Venetsia asettaa bysantin hallitsijaksi Alekseios IV:n. Alekseios IV ei kuitenkaan palkitse ristiretkeläisiä, joten ristiretkeläiset valloittavat ja ryöstävät Konstantinopolin. Tilalle perustetaan Latinalainen valtakunta Epirus, Nikea ja Trebizond muodostuvat

11 Paluu Bysantin tilalle noussut Latinalainen valtakunta kuitenkin kaatuu Nikean hyökkäykselle ja Bysantti perustetaan uudelleen. Samalla Anatolian alueella Osmaanit onnistuvat valloittamaan heikosti puolustettuja alueita

12 Loppu Bysantti ei pysty pysäyttämään Osmaaneja
Palkka-armeijat kääntyvät Bysantin keisareita vastaan Osmaanien eteneminen pysähtyy hetkeksi kun mongolit onnistuvat hyökkäyksessään Mongolihallitsija kuitenkin kuolee, jolloin osmaanit jatkavat valloituksia Konstantinopoli kaatuu vuonna 1453 useita viikkoja kestäneen piirityksen jälkeen.

13 Lähteet Kuvat John Haldon, Bysantin historia 2010
Heikki Kirkinen, Otavan suuri maailmanhistoria 1984 180.svg